Toulousen matka 20.-28.9.2018 (osa 6: Bordeaux 2)

Alla tutkijoiden laatima spekulatiivinen kartta roomalaisajan Bordeauxista.

Bordeauxromanmap

26.9.2018 Bordeaux
(jälkimmäinen osa)
Roomalaiset rakensivat Bordeauxin 2000 vuotta sitten, mutta valitettavasti tämä kaupunki, kuten niin monet muutkin roomanajan kaupungit, lepää prinsessa Ruususen unta nykyisen kaupungin palatsien ja katujen alla. Lisäksi valtaosa vielä 1500-luvulla kaupungissa olleista roomalaisajan monumenteista on hävitetty Ranskan kuninkaiden käskystä kun on pitänyt saada tilaa toinen toistaan hienoimmille puistoalueille ja palatsikomplekseille.

Jo yhden päivän aikana huomasin että bordeauxilaisissa on samaa eteläistä välittömyyttä kuin toulouselaisissa. Turisti ei täällä ole välttämätön paha, vaan yksi muiden joukossa. Englantia voi ja kannattaa käyttää, ei siitä kukaan pahastu. Tämä todennäköisesti liittyy kaupungin historiaan, sillä yli 300 vuoden ajan (1100 -1453) kaupunki kuului Englantiin. Lisäksi sen jälkeenkin kaupunkilaisten oli vaikea omaksua ranskalaista identiteettiä ja siksi kaupungissa kapinoitiin lukuisat kerrat 1500- ja 1600- luvulla Pohjois-Ranskan hallitsijoita vastaan.

Bordeauxin viinimessujen aikaan rantakadutkin täyttyvät viininmaistelijoista…

Bordeauxwine

Kuten sanottu, vierailuni Bordeauxissa jäi aivan liian lyhyeksi, mutta lyhyessäkin ajassa ehdin käydä lukuisissa mielenkiintoisissa kohteissa, joita ei ehkä tässä kannata käydä läpi, vaan päätän lyhyen raporttini kertomalla asiasta, jonka ansioista kapunki on satoja vuosia kukoistanut ja ollut vauras ja on varmaan sitä jatkossakin. Puhun Bordeauxin viiniteollisuudesta. Alueella tuotetaan käsittämättömät 900 miljoonaa litraa viiniä joka vuosi!  Se on noin 25% koko Ranskan viinituotannosta.  Täällä järjestetään myös maailman ehkä kuuluisimmat viinimessut. Maailman kalleimmat premier cru -luokituksen saaneet viinit ovat peräisin Bordeauxista. Laatuviinien suuresta määrästä johtuen rahalliselta arvoltaan Bordeuxin viinituotanto on maailman ehdotonta kärkeä.  Vähemmän vauraan matkailijan lohdutukseksi on kuitenkin syytä todeta että paikan päällä, kaupungin kymmenissä ulkoilmaravintoloissa lounaalla nautittu aito Bordeaux -viini on selvästi edullisempaa kuin Suomessa ja on silti erinomaista.

Harri Huhtanen 2018

Mainokset

Toulousen matka 20.-28.9.2018 (osa 5: Bordeaux 1)

26.9.2018 Bordeaux (edellinen osa)

Bordeaux
Myös Bordeaux on jäänyt suomalaisille vähän tuntemattomaksi, koska sinne ei tehdä suoria lentoja Helsingistä eikä se suomalaisten näkökulmasta ole mikään lomakohde. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa, sillä nykyään netistä löytää jo useampia suomeksi kirjoitettuja artikkeleita, joissa kaupunkia kehutaan vuolaasti. Eräässäkin jutussa kirjoittaja piti Bordeauxia Ranskan toiseksi hienoimpana kaupunkina heti Pariisin jälkeen. Myös Ranskan hallinto on luottanut Bordeauxiin, sillä aina kriisien hetkellä (1870, 1914 ja 1940) Pariisin ministeriöt henkilökuntineen on siirretty turvaan eteläiseen ja lähellä Englannin rannikkoa sijaitsevan kulttuurikaupungin mahtaviin 1700-luvulla rakennettuihin palatseihin. Ja kun sanon ”mahtava” tarkoitan todella sitä, sillä kun matkaaja tulee ensimmäistä kertaa Place de la Boursen aukiolle niin kyllä siinä suu loksahtaa auki kun katsoo aukion vasemmalle ja oikealle puolelle: molempiin suuntiin rantakadulla näkyy loputon rivi toinen toistaan isompia ja hienoimpia beigen värisiä palatsirakennuksia. Yksi tuollainen rakennus saattaa olla koko korttelin kokoinen! Palatsien edessä on viheralue ja Garonne -joen rannassa leveä, uutuuttaan kiiltelevä rantabulevardi, joka kruunaa kokonaisuuden.  Ranta-alueen viihtyisyys ja palatsien puhtaina keskipäivän auringonvalossa hohtavien julkisivujen rivistö ei ole kovin vanha asia, sillä 1980-luvulla kaikki tämä näytti täysin toisenlaiselta. Palatsit olivat liikenteen saasteista mustuneita, koko ranta-alue oli rähjäinen ja hoitamaton. Onneksi kaupungin johto aloitti systemaattisen työn alueen kaunistamiseksi ja palauttamiseksi alkuperäiseen loistoonsa.

bordeaux2

Olin varannut vain yhden päivän Bordeauxiin tutustumista varten, koska olin lukenut että kaupungissa on 250 000 asukasta. Ajattelin että kyseessä on saman mittakaavan kaupunki kuin Tampere, mutta siinä minulle tuli paha arviointivirhe, kuten varsin nopeasti paikan päällä sain huomata. Suomesta en ollut löytänyt Bordeaux -oppaita, mutta paikan päältä sellainen tietenkin löytyi ja kun lounaalla kävi läpi kohteita huomasi varsin nopeasti että peli oli menetetty, ei niitä kaikkia voisi mitenkään käydä läpi yhdessä päivässä. Nyt jälkiviisaana sanoisin että Bordeauxille kannattaa omistaa vähintään kolme päivää, jos aikomuksena on nähdä edes tärkeimmät kaupungin lukuisista upeista nähtävyyksistä.  Kaupungin virallinen asukasluku on täysin harhaanjohtava, sillä Bordeauxin metrolipolialueelle asuu yli miljoona ihmistä ja paikan päällä kaupunki vaikutti heti alusta lähtien olevan mittakaavaltaan Helsingin kokoluokkaa. (jatkuu…)

Harri Huhtanen 2018

Toulousen matka 20.-28.9.2018 (osa 4: Carcassone)

carcassonnenlinnoitus

24.9.2018 Carcassonne
Euroopassa on lukuisia hienoja kulttuurikohteita, joista suomalaiset eivät ole tietoisia. Carcassonnekin lienee tunnetumpi suosittuna lautapelinä kuin todellisina, ikivanhana kaupunkina. Toulousesta pääsee junalla Carcassonneen tunnissa. Carcassonnen linnoitettu yläkaupunki (La Cite) on erittäin suosittu turistikohde, 50 000 asukkaan alakaupunki (Ville Basse) sen sijaan on huonommin tunnettu. Juna-asemalta on parin kilometrin kävelymatka historialliselle linnoitusalueelle. Reitti kulkee alakaupungin viivasuorien katujen läpi, seuraavaksi ylitetään  Aude-joen ikivanha silta  ja sitten kavutaan kiemurtelevaa pikkutietä 150 metrin korkeuteen linnoitusalueelle. Jo siltaa lähestyessä Carcassonnen valtavan suuri linnoitusalue tekee vaikutuksen. Kyseessä on koko Euroopan suurin, yhtenäinen linnoitusalue, jonka vanhimmat osat ovat peräisin 2000 vuoden takaa!  Jo ennen ajanlaskun alkua roomalaiset rakensivat taloja ja jonkinlaisen suojamuurin Carcassonnen nykyisen kukkulan alueelle.

carcassonnenmuuritKeskiajalla linnoitusaluetta laajennettiin ja vahvistettiin moneen otteeseen. 1300-luvulla linnoitus oli jo käytännössä mahdoton valloittaa, koska sitä ympäröi kaksi korkeaa ulkomuurien kehää kymmenine vartiotorneineen ja lisäksi linnoituskaupungin sisäpuolella oli vielä varakreivin linna vahvoine muurineen ja puolustusjärjestelmineen. Keskiajalla linnoitusalueella asui useita tuhansia ihmisiä, mutta nykyään asukkaita on enää vain muutama kymmenen. He huolehtivat alueen turvallisuudesta ja siisteydestä sen jälkeen kun päivittäin alueella vierailevat tuhannet turistit ovat poistuneet linnoituskaupungista ja linnan portit on suljettu. Vaikka valtavat turistijoukot hieman latistavat  historiallisista miljöistä kiinnostuneen matkaajan tunnelmaa, saattaa Carcassonnessa edelleen aistia myös jotain aitoa alueen menneisyydestä kun uskaltautuu päälinnan yläkerroksesta  alkavalle linnoitusmuurikierrokselle. Siellä yläilmoissa, tuulen tuivertaessa ja ympäröivän maaseudun levittäytyessä viehättävänä koko komeudessaan matkaajan silmien eteen, voi kuvitella  varhaiskeskiajan lukuisat taistelut, joiden seurauksena visigootit, saraseenit ja frankit vuoronperään valoittivat ja hallitsivat Carcassonnen kuuluisaa linnoitusta.

Harri Huhtanen 2018                

Toulousen matka 20.-28.9.2018 (osa 3)

Toulouse ei ole mikään historiallinen ulkoilmamuseo, vaikka kaupungissa on nähtävissa ja aistittavissa historiaa 2000 vuoden ajalta. Toulouse on koko ajan kasvava ja kehittyvä kaupunki. 1700-luvulla, jolloin Toulousen kuuluisa punatiiliarkkitehtuuri toden teolla yleistyi oli kaupungissa asukkaita vajaa 50 000. 1800-luvun loppupuolella jo yli 100 000 ja 1930-luvulla ylittyi 200 000 asukkaan rajapyykki. Sotakaan ei hidastanut Toulousen jatkuvaa väestönkasvua ja niinpä 1970-luvulla kaupungissa asui jo yli puoli miljoonaa ihmistä. Tällä hetkellä ydinkaupungin asukasluku hipoo miljoonaa ja Toulousen niin sanotulla metropolialueella asuu jo 1,3 miljoonaa ihmistä.

toulouse-streetVaikka Toulouse on kohta miljoonakaupunki on sen historiallinen ydinkeskusta säilynyt kompaktina ja on helposti käveltävissä laidasta laitaan yhden päivän aikana. Tyypillinen toulouselainen katu koostuu  4-5 kerroksista punatiilisistä, kauniiden ranskalaisten parvekkeiden ja kaari-ikkunoiden elävöittävistä talorivistöistä. Talojen alakerroksissa on pieniä liikehuoneistoja, kahviloita, baareja ja ravintoloita vieri vieressä. Keskiajalla rakennettuja, hyvin säilyneitä goottilaisia kirkkoja kaupungissa on lukuisia, samoin 1400-, 1500- ja 1600-luvun hienosti kunnostettuja palatseja. Tämä kaikki on mahdollista vain siksi, että eteläisen sijaintinsa ansiosta kapunki säästyi II maailmansodan loppuvuosien järjettömiltä pommitusaalloilta, joissa tuhoutui valtava määrä keski-Euroopan ainutlaatuista, historiallisesti arvokasta rakennuskantaa.

Toulouse-Galeria-2Lämmin ilmasto takaa sen, että Toulosessa voi syödä lounasta ulkona lähes ympäri vuoden. Syyskuussakin lämpöä oli yli 20 astetta ja huomasi, että toulouselaiset todella rakastavat ulkona lounastamista sekä illalla kaupungin lukuisissa ulkoilmakahviloissa ja baareissa istumista. Toulouse on hieno esimerkki siitä, miten suurikin kaupunki voi olla viehättävä ja intiimi. Tosin tämä edellyttää sitä että kunnioitetaan vanhaa rakennuskantaa, vanhoja kapeita katuja ja järjestetään keskustaan riittävästi kävelykatuja ja puistoalueita. Nämä periaatteet on unohdettu valitettavan monessa Euroopan niin sanotussa kulttuurikaupungissa, mutta onneksi ei Toulousessa, joka on kiehtovalla tavalla samanaikaisesti moderni ja hyvin vanha ja kotoinen!

Harri Huhtanen 2018                

Toulousen matka 20.-28.9.2018 (osa 2)

toulouseportrait-bernuyOikealla harvinaisessa maalauksessa 1500-luvun  Toulousen ja ehkä koko Euroopan rikkain mies, Jean de Bernuy.

Vuonna 1463 valtaosa Toulousen ydinkeskustan puutaloista paloi suuressa kaupunkipalossa. 1400-luvulla Toulousesta oli tullut alueen hallintokeskus, jolla oli tuottoisaa kaupankäyntiä ulkomaille. Toulousesta vietiin Englantiin mm. Bordeauxin viiniä sekä tekstiilejä. Kauppiaat rikastuivat ja rakensivat komeita tiilitaloja Toulousen keskustaan. Todellinen ”jackpot” kaupungin kauppiaille ja porvaristolle oli woad eli värimorsinko, josta saatiin pastellivärejä, jotka olivat erittäin haluttuja ympäri Eurooppaa. Toulouse oli näiden väriaineiden johtava tuottaja aina 1500-luvun puoliväliin saakka, mutta sen jälkeen Toulousen kauppa alkoi kärsiä, koska Indigo -nimistä väriainetta alettiin tuoda Intiasta paljon halvemmalla.  Ulkomaankaupan tyrehtyessä Toulousea kohtasi alamäki:  kaupungissa raivosi rutto ja samanaikaisesti kaupungin herruudesta taistelivat katolilaiset sekä kalvinistit. Toulousen kukoistusaika kesti siis noin sata vuotta. Osa 1463 palon jälkeen rakennetuista  sen ajan upporikkaiden kauppiaiden palatseista, on säilynyt aivan meidän päiviimme saakka. Joihinkin palatseista on yleisöllä pääsy, mutta aika moneen ei. Minua olisi kiinnostanut päästä Toulousen rikkaimman kauppiaan Jean de Bernuyn vuosina 1503-33 rakennettuun komeaan palatsiin, mutta valitettavasti se ei toistaiseksi ole auki yleisölle. Kun Ranskan kuningas Frans I joutui Espanjan Kaarle V:n vangitsemaksi ei Ranskan valtiolla ollut riittävästi rahaa lunnaiden maksamiseksi. Niinpä apuun jouduttiin kutsumaan yksityishenkilö Bernuy, joka latoi pöytään muitta mutkitta Kaarle V:n vaatiman summan! Bernuyn palatsista lisätietoja alla olevan linkin avulla:

https://en.wikipedia.org/wiki/H%C3%B4tel_de_Bernuy     

Harri Huhtanen 2018                

Toulousen matka 20.-28.9.2018 (osa 1)

toulouse-locatorMiksi Toulouse? Miksi ei? Uusien matkakohteiden valitseminen on jo itsessään pieni seikkailu. Sitä harkitsee jotain kohdetta ja sitten muuttaa mielensä ja innostuu jostain toisesta kohteesta ja sitten kolmannesta. Nojatuolimatkailu kun on nykyisen informaatioähkyn aikana niin helppoa, että mistä tahansa kohteesta pystyy netistä hankkimaan yllättävän tarkat ennakkotiedot jo ennen matkaa. Toista oli vielä esim. 1980-luvulla, jolloin matkustaja oli vähäisen matkatoimistojen tarjoaman informaation sekä satunnaisten matkakirjojen tarjoaman tiedon varassa. Nykyään Google mahdollistaa sen että voi jo kotoa käsin vaikkapa vaeltaa kohdekaupungin katuja. Miksi siis ylipäätään tuhlata rahaa matkustamiseen?  Koska tarkinkaan tieto ei tarjoa yhtä voimakasta elämystä kuin se että on itse fyysisesti paikan päällä ja kokee asiat reaaliajassa ja kokonaisvaltaisesti. Siksi matkustaminen edelleen kannattaa ja siihen käytetyt rahat ovat yleensä hyvin käytettyjä rahoja. Tällä kertaa päädyin siis valitsemaan Toulousen, koska olen aivan liian vähän matkustanut Ranskassa ja ennakkotietojen perusteella kohde vaikutti todella mielenkiintoiselta.  Vähäiseen Ranskan matkailuuni syynä on ollut se, etten osaa Ranskan kieltä ja pelko siitä, etteivät ranskalaiset osaa englantia. Ainakin Pohjois-Ranskassa tähän ongelmaan olen törmännyt useita kertoja.  Niinpä päätin nyt kokeilla minkälaista olisi Etelä-Ranskassa, koska olin lukenut että kulttuuri ja ihmiset siellä ovat erilaisia kuin Pohjois-Ranskassa. Pyrenneitten alue on jossain määrin kulttuurillisesti lähempänä Barcelonan alueen kulttuuria kuin Pohjois-Ranskan kulttuuria.  Toulouse oli itsenäinen kreivikunta lähes 500 vuoden ajan. Vasta vuonna 1271 se liitettiin Ranskaan. Tämä hallinnollinen liitos ei kuitenkaan muuttanut alueen omaleimaista kulttuuria ja kieltä. Alue tunnettiin sydänkeskiajalla Oksitaniana ja siellä syntynyt trubaduurikulttuuri perustui oksitanian kieleen. 1300-luvulla kulkutaudit, erityisesti rutto, vähensivät kuitenkin kaupungin väestöä niin paljon, että 1400-luvulla Toulousessa oli enää 19 000 asukasta.  Vanhan sanonnan mukaan se mikä ei tapa vahvistaa ja niin kävi Toulousellekin eli väestökadosta huolimatta kaupunki alkoi todella kukoistaa 1400-luvulta alkaen. Mutta siitä lisää myöhemmin…

Harri Huhtanen 2018                

Tampere 15.-16.9.2018

Olen vuosien aikana yöpynyt lukemattomat kerrat vuonna 1986 valmistuneessa 19-kerroksisessa Ilves-hotellissa ja niin yövyin nytkin. Vaikka hotelli alkaa olla vähän ”out of date” huoneiden suhteen on yläkerroksista edelleen hienot näkymät joka puolelle Tamperetta. Asuin nytkin 15.kerroksessa. Tavaroiden purkamisen jälkeen lähdin tutustumaan uudehkoon, Kauppakadulla sijaitsevaan Rolling Records -levydivariin, siitä tarkemmin viestiketjussa ”Vinyl record shops in Finland”.

Borneolajitelma2Olin jo aikaisemmin ottanut yhteyttä opiskeluaikojen kaveriini V:hen jota en ollut tavannut vuosiin. Olimme sopineet illallisesta Itsenäisyydenkadulla sijaitsevassa ravintola Borneossa . Tilasimme viiniä ja Borneolaisen lajitelman, jossa oli useammassa kulhossa erilaisia lihoja ja vihanneksia sekä Naan -leipää. Borneolainen ruoka oli jännä sekoitus kiinalaista, thaimaalaista, intialaista ja indonesialaista ruokakulttuuria.

tamperemoroskybar

Ruokailun jälkeen siirryimme uuden Torni -hotellin 25. kerroksen Moro Sky Baariin.  Vuonna 2014 valmistunut, Ratapihankadulla sijaitseva Torni-hotelli on Suomen korkein hotelli ja se on arkitehtoonisesti hyvin erikoisen näköinen ja tällä hetkellä varmaan yksi Tampereen kuuluisimmista nähtävyyksistä. Sky Barin korkeat, kaikki seinät kattavat ikkunat tarjovat aivan huikeat näköalat ympäri Tampereen keskustaa.

tamperepyynikinbrewhouse

Kierroksemme jatkui vielä Verkatehtaankadulla sijaitseviin Pyynikin Brewhouseen, Olutravintola konttoriin ja Koskikadulla sijaitsevaan Paapan Kapakkaan. Jos nauttii riittävästi olutta alkaa se tunnetusti nälättää ja siksi kierroksemme päätyi Ilveksen lähellä sijaitsevaan Kebab -paikkaan. Kuudessa tunnissa olimme V:n kanssa lopultakin ehtineet vaihtaa kaikki kuulumiset ja oli aika painua pehkuihin, koska aamulla oli edessä varhainen lähtö.

Harri Huhtanen 2018