Helsinki 18.-20.10.2018 (osa 2)

helsinkiruiskumestarin_taloPerjantai 19.10.2018
Olin jo pitkään halunnut tutustua Helsingin vanhimpaan puutaloon, joka on tiettävästi rakennettu 1818. Kyseessä on Kristiinankatu 12 osoitteessa sijaitseva Ruiskumestarin talo, joka siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen 1974 ja on vuodesta 1980 lähtien ollut auki yleisölle. Kuuluisaksi talo on tullut siitä, että siellä asui 1800 -luvulla ruiskumestari Alexander Wickholm perheineen. Onneksi opas oli talossa vieraillessani  paikalla, sillä infopisteestä jaettu opaslehtinen herätti paljon kysymyksiä, joihin lehtinen ei tarjonnut vastausta.  Selvisi, että ruiskumestarilla ei ollut mitään kontaktipintaa varsinaisen palomiestyön kanssa, vaan hän oli hallinnollinen virkamies, joka vastasi kaupungin palolaitoksen kaluston inventaarioista ja uuden kaluston tilauksista. Myöhemmin Wickholm korotettiin kaupunginvoudiksi, virkaan jossa hänellä oli laajat valtuudet kaupungin rahaliikenteen ja oikeudellisten asioiden valvonnassa. Wickholmin kuoltua 1896 peri hänen Augusta tyttärensä talon. Augusta kuoli 1912 ja talon viimeiseksi omistajaksi tuli hänen Martta tyttärensä, joka kuoli 1979. Satoja vuosia vanhoissa taloissa on oma erityinen atmosfäärinsä jota on vaikea kuvailla, mutta jonka voi aistia paikan päällä.  Tosin Ruismestarin talon sisustuksesta vain murto-osa on alkuperäistä eli museoviraston tutkijat ovat hankkineet sinne 1800-luvun alun kalusteita monesta eri paikasta.

Kristiinankadulta matka jatkui takaisin Mannerheimintielle. Uuteen Amos Rex -museoon joutui jonottamaan tunnin ajan ennen sisäänpääsyä. Viiden vuoden rakennustöiden jälkeen Lasipalatsiin avatun Amos Rexin ensimmäinen näyttely Teamlab, Massless (30.8.18 – 6.1.19) oli osoittautunut supermenestykseksi  sillä vajaassa kahdessa kuukaudessa sitä oli käynyt katsomassa jo 100 000 ihmistä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAIllallista nautin isomman seurueen kanssa Hoku-ravintolassa (Korkeavuorenkatu 4). Oli hyvää ruokaa!  Ravintoloitsija itse kuvaa keittiötään havaijilaiseksi fuusiokeittiöksi. Paikan ruoka-annoksissa on vaikutteita korealaisesta, japanilaisesta, flippiiniläisestä ja kiinalaisesta ruokakulttuurista. Jos nyt kiinnostuit niin aiheesta löytyy tarkempia tietoja täällä:

https://www.city.fi/opas/hoku+palaa+juurilleen+ullanlinnan+ravintola+aukeaa+syyskuussa/11989

helsinkigroteskcocktailbarIllallisen jälkeen katsastimme vielä kaksi ydinkeskustan suosittua yöravintolaa: Liberty or Deathin (Erottajankatu 5) sekä ravintola Groteskin (Ludviginkatu 10). Molemmissa paikoissa oli hyvä fiilis ja erityisesti Groteskin sisustus oli vaikuttava, mutta jälleen joutui kohtaamaan sen tosiasian että juomien hinnat Helsingissä eivät enää mitenkään noudata yleisen hinta- ja palkkatason kehitystä, sillä 13-15 euroa yhdestä drinkistä lähentelee mielestäni ryöstöä. Varmaan ydinkeskustan korkeat vuokrat pakottavat paikat tällaiseen hinnoitteluun. Luulisi että noilla hinnoilla paikoissa istuisi vain liituraitamiehiä, mutta ei, ihan tavallisen näköistä nuorisoa siellä oli. Melkein kaikki maksoivat luottokorteilla – siis velaksi.       

Lauantai 20.10.2018
Pakollisten aamutoimien jälkeen matkustin ratikalla Mannerheimintien toiseen päähän (no.66), jossa sijaitsi levydivari Fresh Garbage Records.Siitä käynnistä tarkempi kuvaus löytyy kategoriasta  Vinyl record shops in Finland .

helsinkiviatribunaliPäivällisen nautin Liberty or Death -tiimin uudessa, suositussa pizzeria Via Tribunalessa (Sofiankatu 4). Sinnekin piti jonottaa. Alkoi tuntua siltä että nykyään jonottaminen alkaa olla tapana Helsingissä, vaikka kaupungissa on varmaan lukumääräisesti eniten ravintoloita ja museoita Suomessa.  Via Tribunali mainosti itseään pizzeriana, jossa käytössä on aito Napolista hankittu avotuliuuni, lisäksi pizzojen raaka-aineksia ravintola tilaa suoraan Italiasta. Tribunalin pizza oli kieltämättä maukas, mutta ei mikään tajunnanräjäyttävä kokemus eli esimerkiksi Roomassa olen saanut monesti paljon parempia pizzoja. Toistaiseksi ravintolalla menee kuitenkin hyvin, koska sinne jonotetaan. Ravintoloitsija on laskenut, että pärjätäkseen hänen pitäisi pystyä myymään 200 pizzaa joka päivä. Sitten kun alkuvaiheen hypetys menee ohi, voi tämä olla kova luku saavuttaa ellei siten kotimyynti ala kunnolla vetää.

Harri Huhtanen 2018

Mainokset

Helsinki 18.-20.10.2018 (osa 1)

Lapinlahdenkatu 8:n kerrotalon vuokrahuoneiden sisustuksessa on 1960-luvun tunnelmaa…

helsinkilapinlahdenkatu8

Torstai 18.10.2018
Edellisen matkan positiivisten kokemusten innoittamana ostin kahdeksi yöksi majoituksen Forenom Serviced Apartments firman ylläpitämästä kerrostalosta Lapinlahdenkatu 8:sta.  Kokemus oli täysin vastakkainen kuin Easy Homes firman kohdalla (kts. matkaraportti 21.-22.8.18). Ostoksen jälkeen ei tullut edes vahvistusviestiä, tervetuliaistoivotuksista puhumattakaan. Kun firmasta ei ollut kuulunut mitään viikkoon ja kun matkapäivä uhkaavasti lähestyi, soitin itse heidän puhelinpalveluunsa.  Sinnekin oli hieman vaikea saada yhteyttä, mutta onneksi sitten kun sain yhteyden, ilmeni että linjan toisessa päässä oli suomalainen asiakaspalvelija, joten kysymyksien esittäminen sujui kätevästi. Ainoa ongelma oli vain se, että sain vääriä tietoja, muun muassa väärän ovikoodin. Kun sitten olin matkalaukkuineni talon edessä ei ulko-ovi avautunut annetulla koodilla, onneksi lopulta pääsin toisen talon asukkaan mukana sisään, mutta 3.kerroksen asuntoon pyrkiessäni ovikoodi ei taaskaan toiminut. Soitin ärtyneenä uudestaan heidän palveluunsa ja sain kuulla että majoitukseni olikin aamulla siirretty 1.kerrokseen koska 3.kerroksen varattu asunto ”ei ollut valmis”. Kun hetken tätä ihmettelin suostui virkailija lopuksi sanomaan, että asunnossa on ”siivoukseen liittyvä ongelma”, jonka vuoksi on parempi että otan 1.kerroksen majoituksen. No, onneksi 1.kerroksen kahden huoneen, keittiön ja pienen kylpyhuoneen asunto osoittautui ihan kelvolliseksi ja neliöitäkin siinä oli yli tuplasti verrattuna saman alueen samanhintaisiin hotellihuoneisiin.

Vuonna 1931 valmistuneen, legendaarisen Torni-hotellin Ateljee -baari ei vuonna 2018 ole sisustukseltaan enää samaa tasoa kuin joskus menneisyydessä ja alkoholijuomien hinnoissa on selvä ”näköalalisä”…

Helsinkitorninateljeebar

Matkatavarat purettuani lähdin Torniin, jossa minun oli määrä tavata itäsuomalainen rocktoimittaja -kaverini, jolle olin hankkinut 2.rivin permantopaikan Don McLeanin konserttiin, johon olimme yhdessä matkalla. Ystävääni odottaessani tilasin Tornin näköalabaarissa Camparin jäillä, jolloin tarjoilija kysyi viattomasti: ”laitetaanko tuplana?”. Muistikuvani mukaan Campari normaalisti maksoi 5-6 euroa, joten vastasin empimättä: ”Joo,laitetaan vaan”, jonka jälkeen sain ensimmäisen todellisen oppitunnin Helsingin ydinkeskustan ravintoloiden ja baarien nykyisistä alkoholiannosten hinnoista, sillä tuplacampari maksoi yli 19 euroa! Se lienee ennätys, en muista koskaan maksaneeni yksittäisestä paukusta niin paljon. Ja sitten vielä ihmetellään miksi alkoholijuomien kulutus ravintoloissa on viime vuosina vähentynyt.

Tornista suuntasimme Kaivokadulle, jossa Makkaratalon  ostoskeskuskompleksissa oli hiljattain avattu Bangkok 9 -niminen thaimaalaiseeen katuruokaan keskittyvä ravintola. Torni -hotellin näköalabaarin hulppeiden hintojen jälkeen tuntui mukavalta syödä ja juoda kohtuuhintaisesti. Parin tunnin iltapäivä -lounaan jälkeen olikin aika suunnata Kasarminkadun kuuluisaan Savoy -teatteriin, jossa Don McLean konsertoi.

don-mclean

Konsertin jälkeen kävimme vielä Kluuvinkadun Belge -ravintolassa sekä Hard Rock Cafessa lähellä Vanhaa Ylioppilastaloa. Keskustelu painottui rockmusiikkiin, mutta puhtasti filosofisiltakaan aiheilta ei vältytty. Mannerheimintien pakollisen nakkarikäynnin jälkeen erosimme ja ystäväni lupasi lähettää minulle Turkuun konsertista seuraavan päivän lehteen kirjoittamansa artikkelin.

Harri Huhtanen 2018

Toulousen matka 20.-28.9.2018 (osa 6: Bordeaux 2)

Alla tutkijoiden laatima spekulatiivinen kartta roomalaisajan Bordeauxista.

Bordeauxromanmap

26.9.2018 Bordeaux
(jälkimmäinen osa)
Roomalaiset rakensivat Bordeauxin 2000 vuotta sitten, mutta valitettavasti tämä kaupunki, kuten niin monet muutkin roomanajan kaupungit, lepää prinsessa Ruususen unta nykyisen kaupungin palatsien ja katujen alla. Lisäksi valtaosa vielä 1500-luvulla kaupungissa olleista roomalaisajan monumenteista on hävitetty Ranskan kuninkaiden käskystä kun on pitänyt saada tilaa toinen toistaan hienoimmille puistoalueille ja palatsikomplekseille.

Jo yhden päivän aikana huomasin että bordeauxilaisissa on samaa eteläistä välittömyyttä kuin toulouselaisissa. Turisti ei täällä ole välttämätön paha, vaan yksi muiden joukossa. Englantia voi ja kannattaa käyttää, ei siitä kukaan pahastu. Tämä todennäköisesti liittyy kaupungin historiaan, sillä yli 300 vuoden ajan (1100 -1453) kaupunki kuului Englantiin. Lisäksi sen jälkeenkin kaupunkilaisten oli vaikea omaksua ranskalaista identiteettiä ja siksi kaupungissa kapinoitiin lukuisat kerrat 1500- ja 1600- luvulla Pohjois-Ranskan hallitsijoita vastaan.

Bordeauxin viinimessujen aikaan rantakadutkin täyttyvät viininmaistelijoista…

Bordeauxwine

Kuten sanottu, vierailuni Bordeauxissa jäi aivan liian lyhyeksi, mutta lyhyessäkin ajassa ehdin käydä lukuisissa mielenkiintoisissa kohteissa, joita ei ehkä tässä kannata käydä läpi, vaan päätän lyhyen raporttini kertomalla asiasta, jonka ansioista kapunki on satoja vuosia kukoistanut ja ollut vauras ja on varmaan sitä jatkossakin. Puhun Bordeauxin viiniteollisuudesta. Alueella tuotetaan käsittämättömät 900 miljoonaa litraa viiniä joka vuosi!  Se on noin 25% koko Ranskan viinituotannosta.  Täällä järjestetään myös maailman ehkä kuuluisimmat viinimessut. Maailman kalleimmat premier cru -luokituksen saaneet viinit ovat peräisin Bordeauxista. Laatuviinien suuresta määrästä johtuen rahalliselta arvoltaan Bordeuxin viinituotanto on maailman ehdotonta kärkeä.  Vähemmän vauraan matkailijan lohdutukseksi on kuitenkin syytä todeta että paikan päällä, kaupungin kymmenissä ulkoilmaravintoloissa lounaalla nautittu aito Bordeaux -viini on selvästi edullisempaa kuin Suomessa ja on silti erinomaista.

Harri Huhtanen 2018

Toulousen matka 20.-28.9.2018 (osa 5: Bordeaux 1)

26.9.2018 Bordeaux (edellinen osa)

Bordeaux
Myös Bordeaux on jäänyt suomalaisille vähän tuntemattomaksi, koska sinne ei tehdä suoria lentoja Helsingistä eikä se suomalaisten näkökulmasta ole mikään lomakohde. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa, sillä nykyään netistä löytää jo useampia suomeksi kirjoitettuja artikkeleita, joissa kaupunkia kehutaan vuolaasti. Eräässäkin jutussa kirjoittaja piti Bordeauxia Ranskan toiseksi hienoimpana kaupunkina heti Pariisin jälkeen. Myös Ranskan hallinto on luottanut Bordeauxiin, sillä aina kriisien hetkellä (1870, 1914 ja 1940) Pariisin ministeriöt henkilökuntineen on siirretty turvaan eteläiseen ja lähellä Englannin rannikkoa sijaitsevan kulttuurikaupungin mahtaviin 1700-luvulla rakennettuihin palatseihin. Ja kun sanon ”mahtava” tarkoitan todella sitä, sillä kun matkaaja tulee ensimmäistä kertaa Place de la Boursen aukiolle niin kyllä siinä suu loksahtaa auki kun katsoo aukion vasemmalle ja oikealle puolelle: molempiin suuntiin rantakadulla näkyy loputon rivi toinen toistaan isompia ja hienoimpia beigen värisiä palatsirakennuksia. Yksi tuollainen rakennus saattaa olla koko korttelin kokoinen! Palatsien edessä on viheralue ja Garonne -joen rannassa leveä, uutuuttaan kiiltelevä rantabulevardi, joka kruunaa kokonaisuuden.  Ranta-alueen viihtyisyys ja palatsien puhtaina keskipäivän auringonvalossa hohtavien julkisivujen rivistö ei ole kovin vanha asia, sillä 1980-luvulla kaikki tämä näytti täysin toisenlaiselta. Palatsit olivat liikenteen saasteista mustuneita, koko ranta-alue oli rähjäinen ja hoitamaton. Onneksi kaupungin johto aloitti systemaattisen työn alueen kaunistamiseksi ja palauttamiseksi alkuperäiseen loistoonsa.

bordeaux2

Olin varannut vain yhden päivän Bordeauxiin tutustumista varten, koska olin lukenut että kaupungissa on 250 000 asukasta. Ajattelin että kyseessä on saman mittakaavan kaupunki kuin Tampere, mutta siinä minulle tuli paha arviointivirhe, kuten varsin nopeasti paikan päällä sain huomata. Suomesta en ollut löytänyt Bordeaux -oppaita, mutta paikan päältä sellainen tietenkin löytyi ja kun lounaalla kävi läpi kohteita huomasi varsin nopeasti että peli oli menetetty, ei niitä kaikkia voisi mitenkään käydä läpi yhdessä päivässä. Nyt jälkiviisaana sanoisin että Bordeauxille kannattaa omistaa vähintään kolme päivää, jos aikomuksena on nähdä edes tärkeimmät kaupungin lukuisista upeista nähtävyyksistä.  Kaupungin virallinen asukasluku on täysin harhaanjohtava, sillä Bordeauxin metrolipolialueelle asuu yli miljoona ihmistä ja paikan päällä kaupunki vaikutti heti alusta lähtien olevan mittakaavaltaan Helsingin kokoluokkaa. (jatkuu…)

Harri Huhtanen 2018

Toulousen matka 20.-28.9.2018 (osa 4: Carcassone)

carcassonnenlinnoitus

24.9.2018 Carcassonne
Euroopassa on lukuisia hienoja kulttuurikohteita, joista suomalaiset eivät ole tietoisia. Carcassonnekin lienee tunnetumpi suosittuna lautapelinä kuin todellisina, ikivanhana kaupunkina. Toulousesta pääsee junalla Carcassonneen tunnissa. Carcassonnen linnoitettu yläkaupunki (La Cite) on erittäin suosittu turistikohde, 50 000 asukkaan alakaupunki (Ville Basse) sen sijaan on huonommin tunnettu. Juna-asemalta on parin kilometrin kävelymatka historialliselle linnoitusalueelle. Reitti kulkee alakaupungin viivasuorien katujen läpi, seuraavaksi ylitetään  Aude-joen ikivanha silta  ja sitten kavutaan kiemurtelevaa pikkutietä 150 metrin korkeuteen linnoitusalueelle. Jo siltaa lähestyessä Carcassonnen valtavan suuri linnoitusalue tekee vaikutuksen. Kyseessä on koko Euroopan suurin, yhtenäinen linnoitusalue, jonka vanhimmat osat ovat peräisin 2000 vuoden takaa!  Jo ennen ajanlaskun alkua roomalaiset rakensivat taloja ja jonkinlaisen suojamuurin Carcassonnen nykyisen kukkulan alueelle.

carcassonnenmuuritKeskiajalla linnoitusaluetta laajennettiin ja vahvistettiin moneen otteeseen. 1300-luvulla linnoitus oli jo käytännössä mahdoton valloittaa, koska sitä ympäröi kaksi korkeaa ulkomuurien kehää kymmenine vartiotorneineen ja lisäksi linnoituskaupungin sisäpuolella oli vielä varakreivin linna vahvoine muurineen ja puolustusjärjestelmineen. Keskiajalla linnoitusalueella asui useita tuhansia ihmisiä, mutta nykyään asukkaita on enää vain muutama kymmenen. He huolehtivat alueen turvallisuudesta ja siisteydestä sen jälkeen kun päivittäin alueella vierailevat tuhannet turistit ovat poistuneet linnoituskaupungista ja linnan portit on suljettu. Vaikka valtavat turistijoukot hieman latistavat  historiallisista miljöistä kiinnostuneen matkaajan tunnelmaa, saattaa Carcassonnessa edelleen aistia myös jotain aitoa alueen menneisyydestä kun uskaltautuu päälinnan yläkerroksesta  alkavalle linnoitusmuurikierrokselle. Siellä yläilmoissa, tuulen tuivertaessa ja ympäröivän maaseudun levittäytyessä viehättävänä koko komeudessaan matkaajan silmien eteen, voi kuvitella  varhaiskeskiajan lukuisat taistelut, joiden seurauksena visigootit, saraseenit ja frankit vuoronperään valoittivat ja hallitsivat Carcassonnen kuuluisaa linnoitusta.

Harri Huhtanen 2018                

Toulousen matka 20.-28.9.2018 (osa 3)

Toulouse ei ole mikään historiallinen ulkoilmamuseo, vaikka kaupungissa on nähtävissa ja aistittavissa historiaa 2000 vuoden ajalta. Toulouse on koko ajan kasvava ja kehittyvä kaupunki. 1700-luvulla, jolloin Toulousen kuuluisa punatiiliarkkitehtuuri toden teolla yleistyi oli kaupungissa asukkaita vajaa 50 000. 1800-luvun loppupuolella jo yli 100 000 ja 1930-luvulla ylittyi 200 000 asukkaan rajapyykki. Sotakaan ei hidastanut Toulousen jatkuvaa väestönkasvua ja niinpä 1970-luvulla kaupungissa asui jo yli puoli miljoonaa ihmistä. Tällä hetkellä ydinkaupungin asukasluku hipoo miljoonaa ja Toulousen niin sanotulla metropolialueella asuu jo 1,3 miljoonaa ihmistä.

toulouse-streetVaikka Toulouse on kohta miljoonakaupunki on sen historiallinen ydinkeskusta säilynyt kompaktina ja on helposti käveltävissä laidasta laitaan yhden päivän aikana. Tyypillinen toulouselainen katu koostuu  4-5 kerroksista punatiilisistä, kauniiden ranskalaisten parvekkeiden ja kaari-ikkunoiden elävöittävistä talorivistöistä. Talojen alakerroksissa on pieniä liikehuoneistoja, kahviloita, baareja ja ravintoloita vieri vieressä. Keskiajalla rakennettuja, hyvin säilyneitä goottilaisia kirkkoja kaupungissa on lukuisia, samoin 1400-, 1500- ja 1600-luvun hienosti kunnostettuja palatseja. Tämä kaikki on mahdollista vain siksi, että eteläisen sijaintinsa ansiosta kapunki säästyi II maailmansodan loppuvuosien järjettömiltä pommitusaalloilta, joissa tuhoutui valtava määrä keski-Euroopan ainutlaatuista, historiallisesti arvokasta rakennuskantaa.

Toulouse-Galeria-2Lämmin ilmasto takaa sen, että Toulosessa voi syödä lounasta ulkona lähes ympäri vuoden. Syyskuussakin lämpöä oli yli 20 astetta ja huomasi, että toulouselaiset todella rakastavat ulkona lounastamista sekä illalla kaupungin lukuisissa ulkoilmakahviloissa ja baareissa istumista. Toulouse on hieno esimerkki siitä, miten suurikin kaupunki voi olla viehättävä ja intiimi. Tosin tämä edellyttää sitä että kunnioitetaan vanhaa rakennuskantaa, vanhoja kapeita katuja ja järjestetään keskustaan riittävästi kävelykatuja ja puistoalueita. Nämä periaatteet on unohdettu valitettavan monessa Euroopan niin sanotussa kulttuurikaupungissa, mutta onneksi ei Toulousessa, joka on kiehtovalla tavalla samanaikaisesti moderni ja hyvin vanha ja kotoinen!

Harri Huhtanen 2018                

Toulousen matka 20.-28.9.2018 (osa 2)

toulouseportrait-bernuyOikealla harvinaisessa maalauksessa 1500-luvun  Toulousen ja ehkä koko Euroopan rikkain mies, Jean de Bernuy.

Vuonna 1463 valtaosa Toulousen ydinkeskustan puutaloista paloi suuressa kaupunkipalossa. 1400-luvulla Toulousesta oli tullut alueen hallintokeskus, jolla oli tuottoisaa kaupankäyntiä ulkomaille. Toulousesta vietiin Englantiin mm. Bordeauxin viiniä sekä tekstiilejä. Kauppiaat rikastuivat ja rakensivat komeita tiilitaloja Toulousen keskustaan. Todellinen ”jackpot” kaupungin kauppiaille ja porvaristolle oli woad eli värimorsinko, josta saatiin pastellivärejä, jotka olivat erittäin haluttuja ympäri Eurooppaa. Toulouse oli näiden väriaineiden johtava tuottaja aina 1500-luvun puoliväliin saakka, mutta sen jälkeen Toulousen kauppa alkoi kärsiä, koska Indigo -nimistä väriainetta alettiin tuoda Intiasta paljon halvemmalla.  Ulkomaankaupan tyrehtyessä Toulousea kohtasi alamäki:  kaupungissa raivosi rutto ja samanaikaisesti kaupungin herruudesta taistelivat katolilaiset sekä kalvinistit. Toulousen kukoistusaika kesti siis noin sata vuotta. Osa 1463 palon jälkeen rakennetuista  sen ajan upporikkaiden kauppiaiden palatseista, on säilynyt aivan meidän päiviimme saakka. Joihinkin palatseista on yleisöllä pääsy, mutta aika moneen ei. Minua olisi kiinnostanut päästä Toulousen rikkaimman kauppiaan Jean de Bernuyn vuosina 1503-33 rakennettuun komeaan palatsiin, mutta valitettavasti se ei toistaiseksi ole auki yleisölle. Kun Ranskan kuningas Frans I joutui Espanjan Kaarle V:n vangitsemaksi ei Ranskan valtiolla ollut riittävästi rahaa lunnaiden maksamiseksi. Niinpä apuun jouduttiin kutsumaan yksityishenkilö Bernuy, joka latoi pöytään muitta mutkitta Kaarle V:n vaatiman summan! Bernuyn palatsista lisätietoja alla olevan linkin avulla:

https://en.wikipedia.org/wiki/H%C3%B4tel_de_Bernuy     

Harri Huhtanen 2018