Vilna 19.-21.5.2017

A 3777

Keväällä tuli tehtyä sen verran monta ulkomaanmatkaa että näköjään Vilnan matka on jäänyt kokonaan kirjaamatta tänne ADMINin päiväkirjaan. No, kuten vanha sanonta kuuluu: ”parempi myöhään kuin ei milloinkaan”.

Olen ollut vain kerran aikaisemmin Vilnassa, nimittäin vuonna 2006. Silloin kaikki Vilnassa oli erittäin halpaa, mutta Berlizin opas ennusti että Liettuan EU -jäsenyyden ja euron käyttöönoton myötä hinnat tulisivat voimakkaasti nousemaan.   Nyt täytyy todeta että se ennustus meni täysin pieleen, sillä 11 vuotta myöhemmin eli 2017 Vilnassa kaikki on edelleen hyvin halpaa. Iso oluttuopin hinta on yleensä kohtalaisen hyvä mittari sille mikä on maassa valitseva hintataso ja vuonna 2017 iso tuoppi olutta maksaa Vilnassa edelleen noin 2 euroa, tosin joissain paikoissa se saattoi maksaa jopa 3 euroa!  Eli kovin kaukana Liettuassa ollaan Suomen hintatasosta.

Kokonaisuutena Vilna ei ollut muuttunut kovin paljon vuodesta 2006. Joitain muutoksia sentään havaitsin. Ehkä vähän isompi osa vanhan kaupungin rakennuksista oli nyt kunnostettu eli neuvostoaikainen (1945-1991) ”kurjuus” ei ehkä keskustan syrjäisemmillä  alueilla ollut yhtä silmiinpistävää kuin vuonna 2006.

Vaikka kyseessä oli vain lyhyt viikonloppumatka ehti kahdeksan henkinen ryhmämme käydä myös Liettuan entisessä pääkapungissa, Kaunasissa sekä ”linnakaupunki” Trakaissa. Niistä kerron tarkemmin joskus myöhemmin…

Harri Huhtanen 2017 

 

Mainokset

Wroclaw 9. -15.8.2017 – osa 2

Wroclaw

Historia on nykyään OUT, vaikka sen pitäisi olla IN, koska elämää kokonaisuutena on vaikea ymmärtää jos ei ymmärrä tai tiedä historiasta mitään.  Ihmisen erottaa muista eläimistä ensi sijaisesti se, että ihmisellä on historiantaju. Kirjat eivät myöskään ole nykyään IN, vaan paremminkin OUT. Kaikki tieto haetaan netistä. Ja kyllähän siellä sitä tietoa on tarjolla. Itse olen sen verran ”vanhanaikainen” että aina ennen ulkomaanmatkaa hankin aiheeseen ja paikkaan liittyvää kirjallisuutta mahdollisimman paljon, vaikka kokemus on opettanut että todellisuudessa asiat avautuvat vasta paikan päällä.  Jos ei jaksa lukea kirjoja, mutta matkustaa kaikesta huolimatta Wroclawiin, niin siinä tapauksessa suosittelen ehdottomasti kaupungin järjestämiä ilmaisia FREE WALKING TOUR’ja. Käytännössä ja hyvän tavan mukaisesti oppaalle kiertueen ilmaisuudesta huolimatta annetaan tippiä kiertueen lopussa. Free Walking Tour tarkoittaa kuitenkin nimensä mukaisesti sitä että kiertueelle voi tulla myös kesken esittelyn ja samaten sieltä voi poistua kesken esittelyn maksamatta mitään!  Osa kiertokävelyistä kestää peräti 2,5 tuntia, joten ainakin tuollaisen kiertokävelyn lopuksi on syytä antaa oppaalle tippiä.  En löytänyt mistään suositusta siitä mikä olisi sopiva tippi, mutta päädyin siihen että ainakin 20 zlotyä (5 euroa)  kannattaa oppaalle antaa, vaikka huomasin että osa kierroksella mukana olleista jätti opaalle pienemmän tipin. Oppaat ovat yleensä Wroclawn yliopistossa koulutettuja historian maistereita tai ainakin kandidaatteja eli he hallitsevat aiheensa hyvin.  Itse osallistuin Worclawn historiasta kertovalle 2,5 tunnin kiertokävelylle. Mukana oli parikymmentä pääasiassa alle 30-vuotiasta nuorta ympäri maailmaa. Osallistujia oli Australiasta, Brasiliasta, Ukrainasta, USA:sta, Kandasta jne. Vaikutelmaksi jäi että Free Walking Tour on nimenomaa nuorten juttu, koska oppaan tarina oli täynnä andekdootteja, joten Wroclawn koko historia ei tällä kiertueella kunnolla selvinnyt, mutta se täytyy sanoa että kiertue oli monipuolinen ja hauska eli suosittelen!  Ja jos ei muuta, niin se innostaa lukemaan niitä kirjoja, joista saa tiedot, jotka jäivät kiertueella saamatta…

Harri Huhtanen 2017       

Wroclaw 9. -15.8.2017 – osa 1

Breslau-5

Olin viikon Wroclawssa (9.-15.8.2017), joka on yksi Puolan suurimpia (yli 600 000 asukasta) ja kultuurillisesti hienoimpia kaupunkeja. Wroclaw sijaitsee Etelä-Länsi Puolassa ja sinne pääsee junalla Berliinistä ja Varsovasta noin kolmessa tunnissa. Suomesta yhteydet Wroclawiin ovat melko huonot, varsinkin Turusta. Parhaaksi ja edullisimmaksi reittivalinnaksi osoittautui matkustaa laivalla Tukholmaan ja sieltä Arlandan kautta lentäen Varsovaan, josta taas pääsee alle tunnissa lentäen Wroclawiin.

Kaupungissa on kymmenittäin kiinnostavia nähtävyyksiä, mutta ykköskohde on epäilemättä valtavan suuri, lähes neljän hehtaarin laajuinen toriaukio (Rynek), joka on rakennettu jo keskiajalla. Toriaukion keskellä, komean Raatihuoneen  vieressä on keskiajalla sijainnut kymmenittäin käsityöläisten ja kauppiaiden pieniä työpajoja ja myyntikojuja ja vähitellen, aikojen saatossa niiden tilalle on rakennettu komeita tiilitaloja sekä lopuksi 1800-luvulla, uusi kaupungintalo. Onneksi silloiset kaupungin päättäjät tajusivat myös vanhan Raatihuoneen arvon eivätkä purkaneet sitä, vaan pikemminkin kaunistivat sitä asettamalla julkisivujen seinille lukuisia, keskiajan ihmisiä kuvaavia patsaita, jotka edelleen ovat paikallaan, tosin sodan tuhojen vuoksi restauroituina tai jopa uudelleen tehtyinä. Kaikki korjaukset on kuitenkin tehty alkuperäisten piirrustusten ja valokuvien mukaan ja niinpä jos 1800-luvulla elänyt wroclawilainen aikakoneella siirrettäisiin toriaukiolle, olisivat lähes kaikki rakennukset hänelle entuudestaan tuttuja, todennäköisesti hän ihmettelisi ainoastaan kymmenien ulkoilmaravintoloiden riviä, joka vuonna 2017 levittäytyy Rynekin talojen edustalle.

Harri Huhtanen 2017 

Frankfurt 19. -27.4.2017

Frankfurtmaxresdefault

Kirjoitteluun tuli pitkähkö tauko, koska olin yhdeksän päivää Frankfurtissa (19.-27.4.2017). Alun perin tarkoitus oli matkustaa sinne vain Dylanin konserttiin, mutta sitten siitä tulikin kunnon loma. Frankfurt on mielenkiintoinen kaupunki, täysin erilainen kuin Berliini.  Myös Frankfurt pommitettiin lähes maan tasalle II maailmansodan loppuvaiheessa.  Onneksi aika paljon vanhoja rakennuksia on kunnostettu ja uusin, satoja miljoonia euroja maksava EU -projekti, tähtää siihen että valtaosa keskiaikaisen Frankfurtin kortteleista ennallistetaan purkamalla joukko sodan jälkeen rakennettuja rakennuksia ja rakentamalla tilalle vanhantyylisiä taloja. Näitä uusvanhoja kortteleita rakennetaan paraikaa Röhmer-aukion ja katedraalin väliselle alueelle ja parin vuoden päästä Frankfurtin uusitun vanhan kaupungin pitäisi olla valmis. Kannattaa siis vierailla Frankfurtissa viimeistään vuonna 2020.

Monissa Saksan kaupungeissa on satoja vuosia vanhoja taloja tai uudelleen rakennettuja ikivanhoja taloja eli siinä suhteessa Frankfurt ei ole erikoisuus. Sen sijaan Frankfurtin pilvenpiirtäjät ovat erikoisuus. Niitä on niin paljon ja ne ovat niin korkeita!  Ne tekevät Frankfurtista Euroopan amerikkalaisimman kaupungin.  Ja pilvenpiirtäjiä on tulossa koko ajan lisää Frankfurtiin. Tälläkin hetkellä siellä on ainakin kolme pilvenpiirtäjää rakenteilla ja kun Brexit ajaa Lontoon pankkimaailman Frankfurtiin lisääntyy toimistorakennusten tarve entisestään, koska on arveltu että tuhansia pankkimaailman työpaikkoja siirtyy Brexitin vaikutuksesta juuri Frankfurtiin, joka on Euroopan rahamaailman keskus Lontoon ohella.  Brexit aiheuttaa sen, että Lontoo kuihtuu lähivuosina ja Frankfurt kukoistaa. Frankfurt on selkeästi dynaaminen, tulevaisuuden kaupunki!

Harri Huhtanen 2017

Berliini 25.-31.3.2017 – osa 3

Fredrik-II-suuri-soittaa-barokkimusiikkiaKun tavalliselta kadunmieheltä kysytään minkä yksittäisen sanan he liittävät sanaan SAKSA, niin pahaa pelkään, että suurin osa vastaa HITLER tai SOTA. Se on sääli ja nykyisen informaatioähkyn tulosta. Toisesta maailmansodasta jäi niin paljon kuvamateriaalia jota uudestaan ja uudestaan näytetään useilla televisiokanavilla. Toinen maailmansota on tiedotusvälineiden kautta ollut läsnä elämässäni jo yli 50 vuotta, vaikkei minulla tietenkään ole mitään omakohtaisia kokemuksia sodasta, koska olen syntynyt 12 vuotta sodan päättymisen jälkeen. Sama ongelma Berliinin kanssa. Toinen maailmansota kiinnittyy Berliiniin niin voimakkaasti, että se pimentää täysin koko Saksan satojen vuosien kulttuurikehityksen ja menneet vuosisadat. Mutta jos sulkee television ja matkustaa oikeasti Berliiniin ja pitää silmänsä auki ja liikkuu laajasti kaupungissa ja tutustuu kulttuurikohteisiin, joita on Berliinissä yllättävän paljon kuitenkin jäljellä, niin näkökulma muuttuu. Satoja vuosia Saksan mahtisukuna hallinneet Hohenzollerit suosivat kulttuuria, erityisesti Preussin Fredrik Suuren hallintokaudella 1700 -luvulla. Preussikin yleensä liitetään vain sodankäyntiin ja militarismiin, mutta todellisuudessa 1700-luvulla arkitehtuuri ja taiteet kukoistivat ennennäkemättömällä tavalla Berliinissä ja sen lähistöllä sijaitsevassa Potsdamissa. Onneksi liittoutuneiden massapommitukset 1943 – 45 eivät onnistuneet hävittämään kaikkia Fredrik Suuren ja hänen isovanhempiensa luomia linnoja ja taiderakennuksia.

20170407

Berliini 25.-31.3.2017 – osa 2

berliinifc2993Miten Berliini otetaan ”haltuun”?    Miten kannattaa liikkua? Missä kannattaa käydä?Tässä kolme vaikeaa kysymystä, jotka olivat heti kärkeen mielessäni tällä vasta toisella Berliinin matkallani. Ensimmäinen matka oli vuonna 1998 ja silloin olin kaupungissa lähinnä Dylanin keikan vuoksi. Tuo matka kesti vain muutaman päivän eli silloin Berliinistä sain vain ”maistiaiset”.  Tämä vuoden 2017 matka sen sijaan kesti viikon ja siksi pääsin vähän paremmin jyvälle siitä, mitä Berliinillä on tarjottavanaan turistille ja miten noita kohteita parhaiten pääsee katsomaan.

Miten Berliini otetaan ”haltuun”?  Vastaus on helppo: ei mitenkään. Tosin venäläiset ja liittoutuneiden sotilaat sen tekivät vuonna 1945, mutta hekin ovat poistuneet kaupungista jo 1990-luvulla. Sen jälkeen ja sitä ennen kapunkiin tuli valtava määrä turkkilaisia ja viime vuonna lisäksi tuhansia arabeja monesta eri maasta. Nykyään Berliinissä asuu 195 eri kansallisuutta ja ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia henkilöitä Berliinissä oleskelee useita satoja tuhansia, hurjimman arvion mukaan jopa miljoona. Monet heistä asuvat Berliinissä jo kolmannessa polvessa, paljon on myös laittomia siirtolaisia. Metrolla matkustaessa vaikutelmaksi tuli että joka neljäs tai viides matkustaja oli ulkomaalaistaustainen. Kaikkiaan Berliinissä on asukkaista 3,5 miljoonaa, mutta kun huomioidaan laittomat siirtolaiset voi todellinen määrä olla paljon suurempi.

Miten kannattaa liikkua?  Berliini laajeni valtavasti vuonna 1920, jolloin siihen liitettiin seitsemän muuta kaupunkia, 59 kylää ja 27 kartanoaluetta ja tämän jälkeen kaupungin väkiluku kasvoi kertaheitolla 3,8 miljoonaan!  Berliinin kaupungin halkaisija on noin 40km eli jokaisen useamman päivän kaupungissa viettävän kannattaa jo lentokentältä ostaa itselleen Berlin Wellcome Card (tai jokin sitä vastaava ”yleiskulkupassi”) jolla voi liikkua vapaasti kaikissa kaupunkialueen U- ja S-junissa, raitiovaunuissa ja busseissa. Kortti leimataan vain kerran ja sen jälkeen näytetään ainoastaan, jos tarkastaja sitä kysyy. Esimerkiksi metroasemilla pääsee vapaasti sisään ja ulos eli korttia ei tarvitse assemalta toiselle siirtyessä ”mankeloida” minkään laitteen läpi kuten niin monien muiden suurkaupungien metroissa.

Missä kannattaa käydä?  Vastauksia tähän kysymykseen on yhtä monia kuin mitä on eri mieltymyksiä eri ihmisillä.  Minusta tärkeää on kuitenkin tutustua myös kaupungin laita-alueisiin, koska päinvastoin kuin monessa muussa suurkaupungissa, ne eivät ole mitään nukkumalähiöitä, vaan usein satoja vuosia vanhoja entisiä ”pikkukaupunkeja” (asukasluku 50 000 -200 000), joilla on säilynyt oma erityisluonteensa, vaikka ne ovatkin jo pitkään olleet erottamaton osa valtavaa megapolia nimeltä Berliini. Tällä matkalla tutuiksi tulivat Berliinin itä-etelälaidalla sijaitseva Köpenick  (perustettu 1232) sekä länsi-pohjoislaidalla sijaitseva Spandau (perustettu 1232 ). Berliinin etelä-länsilaidan ehdoton vetonaula on tietysti Potsdam (perustettu 1345 ), joka on edelleen itsenäinen kaupunki, mutta sinnekin pääsee suur-Berliinin yleiskulkukortilla, kunhan maksaa muutaman euron lisää, jolloin korttiin tulee mukaan myös ns. C-vyöhyke, joka kattaa noin 10-20 km kapungin rajojen ulkopuolista aluetta.

20170402hh

Berliini 25.-31.3.2017 – osa 1

Berliner Fernsehturm in der Dämmerung

Olin viikon Berliinissä (25.-31.3.2017) eli siksi kirjoitteluun tuli tauko. Palasin eilen illalla. Hieno matka!  Miksi kannattaa matkustaa Berliiniin?  Siihen on monta syytä. Ensinnäkin Suomesta pääsee nopeasti ja halvalla Berliiniin, sillä Finnairilla on edullisia lentoja Berliiniin ja matka-aika on vain noin 90 minuuttia!  Toiseksi suomalaisen kannalta lähes kaikki on edelleen Berliinissä 30-50% halvempaa kuin Suomessa. Tämä on sikäli aivan uskomatonta, että kyseessä on kuitenkin yksi Euroopan johtavista metropoleista ja paljon pienemmissä kaupungeissa, kuten Wienissä ja Genevessä hintataso on paljon korkeampi kuin Berliinissä. Kolmanneksi Berliinistä löytyy nykyään kaikkea mahdollista taivaan ja maan väliltä!  Olitpa kiinnostunut mistä tahansa, voit olla varma että sitä löytyy Berliinistä: on ostoskeskuksia, on muotiliikkeitä, on valtavan isoja  kirjakauppoja, on taidemuseoita, on linnoja, on yökerhoja, on hienoja ja vähemmän hienoja ravintoloita, on teattereita, on oopperaa, on rockkonsertteja ja rockklubeja ja niin edespäin.  Neljänneksi: vaikka etäisyydet Berliinissä ovat huikeita, sillä kaupungin toiselta laidalta toiselle on matkaa yli 30km, ovat joukkoliikenneyhteydet erinomaiset. Voi matkustaa U-junilla, S-junilla, bussilla, raitiovaunulla ja vaikkapa taxilla, sillä myös taxit ovat Berliinissä 50% halvempia kuin Suomessa. Viidenneksi: berliiniläiset ovat pääsääntöisesti ystävällisiä ja avuliaita turisteille ja useimmissa palvelupisteissä osataan hyvin englantia, vaikka Saksan TV:ssä edelleen kaikki amerikkalaiset ohjelmat ovat saksaksi dubattuja.

20170401hh