Peter Greenin levytuotanto – otos

Ohessa vuonna 2000 omasta levyhyllystäni kokoama listaus Peter Greenin levytyksistä. Tämä on siis vain otos, eikä mikään täydellinen diskografia! Vaikka Peter Green on siis ollut pitkiä jaksoja musiikkimaailman ulkopuolella on hän kuitenkin aktiivisina kausinaan ehtinyt julkaista melko paljon materiaalia.

fleetwood_mac_the_green_manalishi_7_pic_wocA. Peter Greenin FLEETWOOD MAC -ajalta julkaistuja levyjä

Fleetwood Mac: Peter Green’s Fleetwood Mac. CBS 1968.
(LP, uusintapainos 1973,1977)
Fleetwood Mac: Mr. Wonderful. CBS 1968.
(LP, uusintapainos Castle 1989)
Fleetwood Mac and Christine Perfect: Albatross. CBS 1969.
(LP, uusintapainos CBS 1977)
Fleetwood Mac: The Pious Bird of Good Omen. CBS 1969.
(LP, uusintapainos CBS 197?)
Fleetwood Mac: Then Play On. Reprise 1970.
(LP, uusintapainos Reprise 198?)
Fleetwood Mac: The Original Fleetwood Mac. CBS 1971.
(LP, uusintapainos CBS 19??)
Fleetwood Mac: Black Magic Woman. Platinum 3LP 198?.
(kokoelma)
Fleetwood Mac: The Blues Collection. Castle 2LP 1989.
(kokoelma, mukana harvinaista live-materiaalia)
Fleetwood Mac: Looking Back On Fleetwood Mac. Pickwick 1989.
(LP, kokoelma)
Fleetwood Mac: Green Manalishi LIVE. Commander 198?.
(LP, kokoelma, mukana harvinaista live-materiaalia)
Fleetwood Mac: Fleetwood Mac LIVE. Br. Music 198?.
(LP, live -materiaalia)
Fleetwood Mac: London Live’68. Thunder Bolt 19??.
(LP, harvinainen live-äänitys)
Fleetwood Mac: Live at the BBC. Castle 2CD 1995.
(BBC-sessiot 1969/70)
Fleetwood Mac: The Vaudeville Years of Fleetwood Mac 1968-70.
Receiver Records 2CD 1998. (Julkaisemattomia studionauhoituksia)
Fleetwood Mac: The Boston Box. Snapper Music 3CD 1999.
(Alkuperäiset Bostonin live- nauhoitukset digitalisoituina,
rajoitettu 10.000 kappaleen boxi)
Fleetwood Mac: The Complete Blue Horizon Sessions. Sire 6CD 1999.
(Upea boxi!  Amerikkalainen ”pitkä” boxi on suositeltavampi kuin
”lyhyt” eurooppalainen versio)

B. Peter Greenin SOOLOTUOTANTO

1. KAUSI 1970-1978 (vaikeneminen)
Peter Green:  The End of the Game. Reprise 1970.
(LP, uusintajulkaisu 1973)

petergreenintheskies514784

2. KAUSI 1979-1983  ( I paluu)
Peter Green: In the Skies. Sail Records 1979.
(LP, alkuperäinen amerikkalainen painos)
Peter Green. Little Dreamer. Lotus Records 1980.
(LP, alkuperäinen ruotsalainen painos)
Peter Green: Whatcha Gonna Do?  Polydor 1981.
(LP, alkuperäinen hollantilainen painos)
Peter Green: White Sky. PVK 1982.
(LP, alkuperäinen suomalainen painos)
Peter Green: Kolors. Headline Records 1983.
(LP, alkuperäinen englantilainen painos)
Peter Green: Blue Guitar. Creole 198?.
(LP, kokoelma 1979-83)
petergreensplintergroup-petergreensplintergroup-frontPeter Green: Legend. Creole 1988.
(LP,kokoelma 1979-83)
Peter Green: Katmandu. A Play 1996.
(CD, julkaisematonta studiomateriaalia)

3. KAUSI 1997 – ???  ( II paluu)
Peter Green: Peter Green Splinter Group.
Artisan Recordings CD 1997.
Peter Green: The Robert Johnson Songbook.
Artisan Recordings CD 1998.
Peter Green: Soho Session.
Artisan Recordings 2CD 1998.
(Rajoitettu 20.000 kappaleen painos)
Peter Green: Destiny Road.
Artisan Recordings CD 1999.

Harri Huhtanen 2000

Mainokset

PETER GREEN

fleetwood-mac-oh-well-parts-1-2-covert-artPeter Green (s.1946) on eräs Englannin kaikkien aikojen parhaita ellei peräti paras kitaristi. Monet pitävät Eric Claptonia suurimpana anglokitaristina, mutta minä kallistun ennemmän Peter Greenin suuntaan. Teknisesti varmaankin moni C-luokan hevikitaristikin päihittää Greenin, mutta usein todellinen musiikillinen suuruus ei synnykään tekniikasta, koska tekninen taituruus ilman musiikin sielua on täysin tyhjää liluttelua. Peter Greeniin todella pätee sanonta: ” less is more”. Peter Greenillä on täysin oma, jäljittelemätön kitarasoundinsa. Peter menee parhaissa kappaleissaan todella syvälle, ne ovat sellaisia harvinaisia hetkiä, jolloin kylmät väreet menevät pitkin selkää. Oh Well, Albatross, Black Magic Woman, Man Of The World sekä erityisesti The Green Manalishi ovat kappaleita, joita ei voi KOSKAAN unohtaa! Ne ovat todisteita harvinaisesta neroudesta!

Valitettavasti Greenin 1960-luvun loppupuolella herännyt rock-nerous päätyi hermoromahdukseen vuonna 1970. Myöhemmin Peter on kertonut, että hänellä meni kaksi vuotta toipua Green Manalishin synnytystuskista. Green purki ahdistustaan vuonna 1970 myös varsin vähälle huomiolle jääneellä harvinaisella kokeellisella soololevyllään The End Of The Game.

the2bend2bof2bthe2bgamePeter Green sairastui skitsofreniaan ja pystyi palaamaan levystudioon vasta 1978. Vuosina 1979-83 hän julkaisi viisi soololevyä, mutta ne eivät menestyneet ja vaikka näillä levyillä on muutamia kappaleita, jotka edelleen todistavat Greenin musiikillisesta neroudesta oli Green näitä levyjä tehdessään selvästi edelleen toipilas.

Greenin sairaus uusi vuonna 1984 entistä pahempana ja tässä vaiheessa monet uskoivat, että Greenin taru oli lopussa. Toipuminen oli hidasta ja siksi Green palasi levystudioon vasta 13 vuotta myöhemmin eli 1997. Tässä vaiheessa Green oli päättänyt palata juurilleen eli pysytellä perusbluesissa. Kausi 1997-2003 olikin hänen uransa tuotteliain levytetyn materiaalin suhteen, sillä noiden seitsemän vuoden aikana Green julkaisi Nigel Watsonin kanssa peräti kahdeksan levyä.

Sitten seurasi jälleen yllättävän pitkä tauko. Green jätti pitkäaikaisen luottobändinsä Splinter Groupin ja muutti Ruotsiin! Siitä mitä Green teki Ruotsissa vuosina 2004-2008 ei tiedetä paljonkaan.

15691741912_80880a511cVuonna 2009 Green palasi neljännen kerran julkisuuteen lähtemällä kiertueelle uuden bändinsä Peter Green And Friends kanssa. Tällä hetkellä bändi on kiertueella Australiassa.

4 CD:n Anthology on julkaistu vuonna 2008 ja melko suurella todennäköisyydellä se sisältää Greenin kaikkien aikojen parhaat luomukset, mutta silti olen iloinen että Green esiintyy edelleen eli hänen tarunsa ei loppunutkaan vuoteen 2004 eikä edes vuoteen 2008. Tämä osoittaa, että Greenin rakkaus blues-musiikkiin on hänen luissaan ja siksi hän ei voi lopettaa, vaikka ehkä haluaisikin. Olen seurannut jännityksellä Peter Greenin vaiheita 1960-luvun lopulta lähtien ja jälleen kerran odotan mielenkiinnolla mitä Peter Green tekee seuraavaksi…

Harri Huhtanen 2010