Tästä levystä voisi kirjoittaa 300-sivuisen kirjan ja itse asiassa (epäsuorasti) niin onkin jo tehty. Yritän kuitenkin olla lyhytsanainen, sillä kaikki tietävät mistä on kyse. Nämä kappaleet eivät tosiaankaan kaipaa esittelyjä. Jos levyn avaa Like A Rolling Stone ja päättää Desolation Row, niin peli on aika selvä. Tässä liikutaan sellaisella musiikillisen tekemisen tasolla, että määrite ”täydellinen” ei enää edes vaadi sitä, että kaikki albumin kappaleet olisivat hienoja.

Onneksi HIGHWAY 61 REVISITEDin kohdalla ei tarvitse jäädä miettimään sitä tuliko annettua liian helposti pisteitä, sillä Ballad Of A Thin Man ja Highway 61 Revisited ovat myös aikamoisia näyttöjä nuorelta rock-nerolta. Ja kun mukaan heitetään vielä sellaisia herkkupaloja kuin It Takes A Lot To Laugh… , Queen Jane Approximately ja Just Like Tom Thumb’s Blues, niin en tiedä tarvitseeko arvostelua enää jatkaa. Toteanpa vain lopuksi, että myös Tombstone Blues ja From A Buick 6 svengaavat aika mukavasti.

Tämä levy on yksinkertaisesti loistava. Sanoitukset ja osa kappaleista ovat kuin suoraan jostain ”rock-taivaasta”. Olen täysin myyty. En löydä mitään kritisoitavaa, ehkä joku toinen löytää ja toivottavasti löytää, sillä tällainen yksitoikkoinen ylistys on pidemmän päälle varmaan aika puuduttavaa. Tämä on kuitenkin AITO KLASSIKKO, sanan varsinaisessa merkityksessä. Uskon, että tämä levy säilyttää merkityksensä seuraavat 50-100 vuotta. Uskon myös, että tämä levy menettää merkityksensä vasta sitten kun rockmusiikkia ei enää tehdä eikä soiteta.

FANTASTIC!   * * * * * and beyond…!

Harri Huhtanen 2006