Nero? Erakko? Ihmisvihaaja? Hullu? Humoristi?  – Jotain päiviä sitten (22.3.19) 76-vuotiaana  menehtynyt Noel Scott Engel, taiteilijanimeltään Scott Walker  oli täysin omanlaisensa artisti, jonka kehityskulku on erittäin hämmentävä. Amerikkalainen Scott perusti 1960-luvun alkupuolella kahden kaverinsa kanssa senaikaisen ”poikabändin” jonka he nimesivät Walker Brothersiksi. He tekivät ”käänteisen” valloituksen eli kun siihen aikaan Beatles-mania oli huipussaan USA:ssa muuttivat Walkersin ”veljekset” (todellisuudessa he eivät olleet lainkaan sukua toisilleen) Iso Britanniaan ja tekivät levy-yhtiö Philipsin suojissa muutamia isoja hittejä saarivaltiossa vuosina 1965-66, mm. Make It Easy on Yourself, jota myytiin lopulta yli miljoona kappaletta!   Toinen UK:ssa ykköspaikalle noussut, komeasti menestynyt single oli The Sun Ain’t Gonna Shine Anymore. Siinä vaiheessa Scotille tuli rahaa ovista ja ikkunoista, mutta hittikappaleet olivat muiden säveltämiä ja koko poikabänditouhu alkoi vähitellen tympäistä häntä, sillä hän halusi tehdä musiikkia omilla ehdoillaan.  Ensimmäisen soololevynsä Scott teki jo vuonna 1967 ja sekin menestyi UK:ssa hienosti nousten listalla kolmoseksi. Vuonna 1968 julkaistu Scott 2   menestyi vielä paremmin eli nousi listaykköseksi. Mutta sitten alkoivat vaikeudet. Scott 3 oli jo osittain kokeellinen ja siitä yleisö ei pitänyt ja myyntiluvut alkoivat tippua, tosin parhaimmillaan tämänkin levy oli listakolmosena.  Varsinainen kaupallinen floppi oli Scott 4, joka aluksi julkaistiin hänen oikealla nimellään ja yleisö ei tunnistanut artistia ja niinpä levy ei noussut ollenkaan myyntilistalle!  Albumi vedettiin nopeasti markkinoilta ja vasta myöhemmin se julkaistiin nimellä Scott 4. Vaikka kriitikot kehuivat Scott 4 albumia, alkoi Scottin kaupallinen ja taiteellinen alamäki tämän jälkeen. Hän julkaisi useita levyjä 1970-luvulla, mutta ne jäivät yleisön ja kriitikkojen huomiota vaille.  Scott ymmärsi ”yskän” ja piti taukoa levyttämisessä peräti kuusi vuotta. Sekään ei auttanut sillä myös 1984 ilmestynyt levy menestyi kaupallisesti heikosti. Sitten seurasi erikoinen muutos. Scott siirtyi kokonaan kokeelliseen musiikkiin ja julkaisi vasta 11 vuoden tauon jälkeen, vuonna 1995, albumin Tilt, joka  oli jotain aivan uutta: disharmooninen, synkkä ja aavemainen.  Myöhemin ilmeni että kyseessä oli trilogia, jonka kaksi jälkimmäistä osaa olivat  The Drift (2006) ja Bish Bosch (2012). Sen jälkeen Scott keskittyi kokonaan elokuvamusiikin tekoon. Vuonna 2012 YLE Teema näytti Stephen Kijakin ohjaaman  dokumenttielokuvan Scott Walker: 30 Century Man, joka oli valmistunut vuonna 2006. Koska Scott oli hyvää vauhtia jäämässä marginaaliin, antoi elokuva hänelle hetkellisen nosteen, sillä  haastateltujen artistien joukossa olivat mm. David Bowie (joka osittain myös tuotti filmin),Brian Eno, Sting, Damon Albarn,  Jarvis Cocker, Radiohead. Elokuvan ensi-ilta oli  London Film Festivaaleilla. Elokuva oli hämmentävä. Vuonna 2012 sen nähtyäni vaikutelmakseni kuitenkin jäi, että kyllä Scott oli ihan järjissään, vaikka studiosessioissa hän mm. halusi pitkään äänittää ääniä jotka syntyivät eläinten ruhojen mätkimisestä! Eräs elokuvassa haastatelluista  artisteista kertoi menneensä eräänä iltana Lontoossa juhliin, jossa soitettiin koko ilta Scottin 2000-luvun tuotoksia ja kun muut ihastelivat Scottin neroutta oli kyseinen artisti sitä mieltä, että he olivat kaikki hulluja sillä se musiikki oli niin sekopäistä!  Mitä itse ajattelen Scotista?  Minulla on muutamia hänen varhaisia levyjään ja ne eivät erityisemmin ole tehneet vaikutusta, mutta tämä 2006 dokumentti oli omalla tavallaan veret seisauttava, täysin ainutlaatuinen, mitään sellaista en aikaisemmin ollut nähnyt tai kuullut. Kaikki siinä oli niin erilaista. Pink Floydin 1960-luvun kokeilut olivat ”kevyttä” kamaa siihen ”haudantakaiseen” soundiin ja kerrontaan verrattuna, jonka Scott oli uudeksi taiteilija -imagokseen luonut.  Populaarimusiikki oli muisto vain kun Scott Danten ja Samuel Beckettin hengessä lauloi aavemaisesti omituisen huumorin sävyttämiä säkeitään disharmonisen musiikin soidessa taustalla. Kyllä Scott kiistatta oli loppuaikoinaan Taiteilija isolla T:llä!

Harri Huhtanen 2019