Pink Floyd: The Early Years 1965-1972 – Take 34

pinkfloydearlyyears

Boksin viimeinen eli seitsemäs osa 1967-1972 Continu/ation (PFREY7) sisältää yhden CD:n ja kaksi DVD:tä ja Blu-Ray -levyä. DVD:eiden ja Blu-Ray-levyjen sisältö on identtinen.

Ääni-CD on melkoista sillisalaattia eli random-otteita bändin äänitteistä vuosilta 1967-1974. Miksi näin?  Perusteluna alussa on maininta että äänitteiden laatu on ”vähemmän optimaalinen”, mutta historiallisen merkityksensä vuoksi ne on otettu mukaan. Viimeinen raita on live-äänite vuodelta 1974 eli menee aikajatkumossa yli boksin määritteen, mutta ilmeisesti tässä perusteluna on se, että Echoes-kappale  on peräisin vuoden 1971 albumilta.

Tällä boksilla DVD/Blu-Ray -levyt ovat kiinnostavampia, sillä ykköslevy sisältää ultraharvinaisen, 55 minuuttisen Peter Sykesin The Committee -elokuvan (1968) kokonaisuudessaan ja kakkoslevyllä on kokonaisuudessaan Barbet Schroederin täyspitkät elokuvat More (1969)  ja La Vallee (1972). Näin kakkoslevy on kestoltaan peräti 221 minuuttia eli lähes neljä tuntia! La Vallee tunnetaan myös nimellä Obscured By Clouds. Kymmenien vuosien ajan näitä elokuvia ei voinut nähdä missään, koska mikään niistä ei ole ollut kaupallinen menestys ja suuren yleisön parissa ne tunnetaankin lähinnä siitä, että Pink Floyd on säveltänyt niihin musiikkia. 2000-luvulla, DVD- ja Blu-Ray -levyjen tulo muutti tilanteen ja nykyään nämäkin elokuvat voi tilata vaikkapa Amazonin kautta, mutta jos omistaa tämän Pink Floyd -megaboksin ei tarvitse hankkia näitä julkaisuja erikseen.

Harri Huhtanen 2020   

Pink Floyd: The Early Years 1965-1972 – Take 33

pinkfloydrollandpetit1972Boksin kuudes osa, 1972 Obfusc/ation  (PFREY6) sisältää yhden CD:n, yhden DVD:n ja yhden Blu-Ray -levyn, jonka sisältö on sama kuin DVD-levyn.

DVD:llä on 12min. kuvamateriaalia Obscured By Clouds -sessioista helmikuussa 1972 Chateau D’herouvillessä. Seuraavana DVD:llä on vajaat 17min. Brighton Domen konsertin (29.6.72) kuva- ja äänimateriaalia. DVD:n kohokohta on kuitenkin huippuharvinainen kooste Rolland Petit -produktion uutisklippejä marraskuusta 1972 tammikuuhun 1973. Näitä on lähes 20min. ja kun eräässä klippien haastattelussa toimittaja kysyy miten bändin miehet suhtautuvat balettiin, niin vastaus on että nykyään he arvostavat sitä. Ennen tämän kokoelman julkaisua en ollut koskaan missään nähnyt näitä uutisklippejä ja täytyy sanoa että hienosti Pink Floydin livenä soittama musiikki istuu tanssijoiden koreografiaan! Outoa kyllä tämä progen ja baletin yhdistelmä toimii yllättävän hyvin!

Harri Huhtanen 2020   

Pink Floyd: The Early Years 1965-1972 – Take 32

pinkfloydobscured1972

PF:n OBC-albumista on nyttemin  julkaistu useampi uusintapainos, esimerkkinä oikealla kuvattu remasteroitu LP.     

Boksin kuudes osa, Obfusc/ation 1972   (PFREY6) sisältää yhden CD:n, yhden DVD:n ja yhden Blu-Ray -levyn, jonka sisältö on sama kuin DVD-levyn.  Erikoisuutena tällä boksilla on “korjauslevy” eli CD:llä on vahingossa toimitettu Live At Pompeii (2016 Remix) vaikka CD:llä piti olla Obscured by Clouds (2016 Remix). Todellisuudessa boksilla on siis kaksi audio CD:tä, vaikka sisältöluettelon mukaan niitä olisi vain yksi!  En tiedä löytyykö tämä korjauslevy kaikista markkinoille toimitetuista bokseista. Jos ei, niin sitten tämä minun boksini voi olla harvinaisuus.

Remiksattu versio Live At Pompeiista (alkuperäinen äänite 1971, remiksaus 2016)  kuulostaa oikein hyvältä. Elokuva näytettiin aikanaan myös Suomen TV:ssä. Muistan miten 1970-luvun Tv-esitystä katsoessani ihmettelin miten joku bändi voi saada idean soittaa typötyhjässä amfiteatterissa!  PF:n musiikki kuulosti minusta komealta jo siihen aikaan eikä aika ole yhtään haalistanut tämän musiikin voimaa. Päinvastoin: PF:n ainutlaatuisuus tulee esille yhä selvemmin vuosi vuodelta.  PF on yksi klassisen rockin suurimmista nimistä, en usko että tämä asia tulee lähitulevaisuudessa muuttumaan.

Obscured By Cloudsin (OBC) remiksaus ei tuo olennaisesti mitään uutta tähän häthätää kokoon pantuun soundtrack -äänitteeseen. Kirjoitin yli 10 vuotta sitten julkaisemassani levyarvostelussa, että levy äänitettiin helmi-maaliskuussa 1972, josta voi saada sellaisen virheellisen käsityksen että äänitykset olisivat kestäneet 8 viikkoa ja että sessioita olisi ollut paljon. Kuten PF- ekspertti Glenn Povey mainiossa kirjassaan The Complete Pink Floyd  (2016) esittää totuus on kuitenkin paljon karumpi.  OBC äänitettiin Pariisin lähellä sijaisessa studiossa vain kahden viikon aikana helmi-maaliskuussa. Ensimmäiset sessiot olivat ennen bändin Japanin kiertuetta ja toiset kiertueen jälkeen. Lisäksi alkuperäiset master-nauhat ovat kadonneet / eivät ole käytettävissä eli ei tiedetä mitä muuta bändi mahdollisesti äänitti kuin ne 10 kappaletta, jotka julkaistiin virallisella OBC -albumilla kesäkuussa 1972. PF:n tähti oli kuitenkin kovassa nousussa ja niinpä levy, joka sijoittuu laadullisesti PF-levyjen häntäpäähän menestyi kuitenkin listoilla yllättävän hyvin eli Englannissa se nousi sijaluvulle 6 ja USA:ssakin PF alkoi olla kiertueidensa ansiosta tunnettu ja sijoittui siksi Billboardin arvostetulle myyntilistalle sijaluvulle 46.

Harri Huhtanen 2020   

Pink Floyd: The Later Years 1987-2019, 18 levyä (2019) – osa 1

Pink-Floyd-The-Later-Years-Box-Set

Kun PF loppuvuodesta 2016 julkaisi megaboksinsa The Early Years 1965-1972 (TEY) tiesin ettei se jäisi heidän viimeiseksi arkistoboksikseen, varsinkin kun bändi oli lopettanut aktiivisen toimintansa jo vuonna 1994. Odotin ja kaikki mutkin varmaan odottivat että jatkoa tulisi kronologisesti eli että seuraava boksi käsittelisi PF:n huippuvuosia 1973 -1983. Yllätys oli suuri kun loppuvuodesta 2019 ilmestyikin 18 levyn laajuinen ja yli 5 kiloa painava boksi The Later Years 1987-2019!  Kävin sen eilen (24.1.20) ostamassa ja täytyy sanoa että visuaaliselta toteutukseltaan tämä on aivan eri luokkaa kuin TEY-boksi, mutta toisaalta musiikillista sisältöä ja julkaisematonta materiaalia on tällä uudella boksilla vähemmän kuin TEY:llä.  Julkaisun “karvalakkiversio”  on sellainen yhden CD:n “teaseri”,  joka maksaa vain 10-20 euroa. Varsinaisesta 18 levyn boksista sen sijaan joutuu toimittajasta riipuen maksamaan 350-450 euroa.  Omani ostin levykauppa Äxstä, koska boksin sai heti mukaansa eikä siis tarvinnut odotella viikkokausia ja miettiä mahdollisia postitus/tullausmaksuja.

Vaikka uusi boksi käsittää peräti 32 vuoden ajanjakson ei tämän boksin analysointi ole yhtä laaja tehtävä kuin TEY:n analysointi, sillä koko jaksolla bändi julkaisi vain kolme studioalbumia: Momentary Lapse Of Reason (1987), The Division Bell (1994) ja lopuksi Endless River (2014) , joka sekin oli pitkälti vuoden 1993 TDB-sessioiden peruja.  Samalla jaksolla live-levyjäkin on ilmestynyt vain kaksi: Delicate Sound Of Thunder (1988) ja PULSE (1995). Kiertueita mahtuu jaksolle vain kolme: 1987-88 maailmankiertue, sen perään keväällä 1989 suppeampi Euroopan kiertue ja lopuksi vuonna 1994 viimeinen maailmankiertue, jolla tehtiin sekä Euroopassa että Amerikassa lipunmyyntiennätyksiä ja monien konsertinjärjestäjien tietokoneet kaatuivat kun lippuja myytiin jopa 100 000 kappaletta muutamassa minuutissa!  En tiedä tiesivätkö edes bändin jäsenet että vuoden 1994 kiertue jäisi viimeiseksi.

Harri Huhtanen 2020         

Pink Floyd: The Early Years 1965-1972 – Take 31

Monista PF:n 1960-luvun loppupuolen ja 1970-luvun alkupuolen konserteista on myöhemmin tullut legendaarisia ja niistä on tehty lukemattomia bootleg-levyjä. Myös PF:n esiintyminen Itävallan vuoden 1971 Ossiachin festivaaleilla on ollut bootleggaajien suosiossa, sillä nykyään siitä löytyy useita erilaisia bootleg -julkaisuja. Alla yksi, josta näkee, miten pitkiä bändin esittämät kappaleet tässä vaiheessa olivat.

pinkfloyd1971ossiach

Boksin viides osa, 1971 Reverber/ation  (PFREY5) sisältää yhden CD:n, yhden DVD:n ja yhden Blu-Ray -levyn, jonka sisältö on sama kuin DVD-levyn.

DVD:llä on otteita vuoden 1971 konserteista Hampurissa, Offenbachissa, Asnieres-Sur-Oisesta (Ranskassa), Ossiachista (Itävallassa), Sydneystä ja bonus-osiossa lisäksi 11minuutin kestoinen erittäin huonolaatuinen uutisfilmi, joka on kuvattu Hakonessa Japanissa. Lisäksi DVD:llä on otteita bändin managerin Steve O’Rourken sekä Hignosis -suunnittelijoiden  Storm Thorgersonin ja Aubrey’Po’Powellin vuoden 1971 haastatteluista. Harvinainen on myös vuoden 1972 One Of These Days -video, jonka on tehnyt Ian Emes. Hieman outona pidin ratkaisua, jossa Itävallan Ossiachin -festivaaleilla kuvattu parempilaatuinen ja pidempi värivideo (5min.) oli jätetty bonusosioon, kun taas lyhempi (3min.), heikkolaatuisempi ja mustavalkoinen video oli nostettu ”pääsarjaan”. Hämmennystä lisää se, että bonussarjan kahdesta videosta Japanissa kuvattu on laadultaan todella huono ja muodostaa siten entistä räikeämmän vastakohdan toiseksi bonusvideoksi sijoitetulle Ossiachin värivideolle!  Tutkimattomia ovat joskus tuotantotiimin tiet! DVD:n päättää lähes 24 minuutin audio-osuus, jossa kuullaan Echoes -kappaleen alkuperäinen vuoden 1971 4.0 Quad -miksaus.

Vaikka boksilla on musiikkia ja videoita lähes kolme tuntia ei se ehkä ole yhtä korkeatasoinen kuin sarjan edelliset boksit, mutta paljon hienoa ääni- ja kuvamateriaalia tältäkin boksilta löytyy. Harvan bändin varhaisvaiheet on yhtä tarkkaan dokumentoitu kuin PF:n ja onneksi bändi vuosikymmenien jahkailun päätti lopulta julkaista kaikki nämä arkistojen aarteet!

Harri Huhtanen 2020   

Pink Floyd: The Early Years 1965-1972 – Take 30

pinkfloyd1971d

Boksin viides osa, 1971 Reverber/ation  (PFREY5) sisältää yhden CD:n, yhden DVD:n ja yhden Blu-Ray -levyn, jonka sisältö on sama kuin DVD-levyn.

CD:llä on musiikkia 67 minuuttia, yhteensä viisi kappaletta, joista ensimmäinen on peräisin Meddle-sessioista ja on boksilla nimeltään Nothing Part 14  eli osa Meddlellä julkaistua mestariteosta nimeltään Echoes. Loput neljä kappaletta on äänitetty BBC:n radiosessiossa 30.9.1971. Bändi on hyvässä vedossa esittäessään Gilmourin Fat Old Sunin, sekä Watersin ”murhaavan” One Of These Daysin sekä harvinaisemman Embryon.  Minikonsertin päättää esityshetkellä vielä julkaisematon, 26 minuuttinen, kerrassaan upea Echoes !

DVD:llä / Blu-Rayllä on kuvamateriaalia 70 minuuttia ja lisäksi bonuksena 23 minuuttinen vuoden 1971 4.0 Quad miksaus Echoesista. Yhteensä Reverber/ationilla on siis musiikkia ja videoita lähes kolmen tunnin verran!

Harri Huhtanen 2020   

Pink Floyd: The Early Years 1965-1972 – Take 29

Meddlen (1971) kannet suunnitteli legendaarinen HIPGNOSIS. Albumin aukeaman kuvassa on ihmisen korva ja äänen aiheuttamia värähtelyjä vedessä. Kuva sai innoituksensa albumin koko B-puolen täyttävästä yli 23 minuuttisesta Echoes -kappaleesta.  Pink Floyd oli jälleen luonut jotain sellaista mitä kukaan ei koskaan aikaisemmin ollut tehnyt!

pinkfmeddle

Vuosi 1971 oli erittäin hyvä Pink Floydille. Bändi laajensi huomattavasti keikkareviiriään, sillä tuttujen Keski-Euroopan maiden lisäksi bändi esiintyi ensimmäistä kertaa myös Japanissa ja Australiassa. Lisäksi loppuvuoteen sijoittui laaja USA:n kiertue. Globaali läpimurto alkoi olla yhä lähempänä, varsinkin kun PF oli tehnyt vuosi toisensa jälkeen erittäin laadukkaita albumeja. Koko vuoden 1971 PF valmisteli  Meddle -albumia. Sessiot kestivät yleensä 8-10 tuntia per päivä ja niitä oli peräti 40:nä eri päivänä eli työtunteja albumin valmisteluun kului yli 300 tuntia ! Meddle ilmestyi Amerikassa 30.lokakuuta ja Rolling Stone -lehti kehui sitä vuolaasti.  Englannissa levy ilmestyi jostain syystä vasta 5.marraskuuta. Myös UK-lehdistö otti uuden levyn innostuneesti vastaan. NME:ssä kirjoitettiin Meddlestä mm. näin:

”Pink Floyd teki sen taas!  Jotain minkä luulin olevan vaikeaa Atom Heart Mother Suiten jälkeen. Sehän oli musiikillinen mestariteos, jonka levyttäminen  ja esittäminen livenä vaati rohkeutta, mutta he suoriutuivat siitä menestyksellisesti… ja Meddle on myös poikkeuksellisen hieno albumi…”.

Albumikokonaisuutena Meddle on kieltämättä epätasainen, kuten myös AHM oli, mutta jälleen ne hienoimmat kappaleet korvaavat kokonaisuuden puutteet. Meddlen ehdoton timantti on ECHOES, yli 20 minuuttinen kappale, jota bändi esitti livenä Amerikassa jo ennen kuin levy oli edes ilmestynyt. Alunperin kappaleen nimi oli Nothing ja bändi äänitti siitä peräti 24 erilaita versiota tammi-maaliskuun sessioissa Lontoossa. Näistä suurin osa on edelleen julkaisematta. Vuoden 2016 boksillakin julkaistiin vain Part 14. Virallisella albumilla käytettiin PF-ekspertti Glenn Poveyn mukaan osia Part 15-16, lisäksi albumin toisessa hienossa kappaleessa One Of These Days  käytettiin ilmeisesti osia Part 17-22. Part 23:a käytettiin julkaistussa kappaleessa Fearless.

Harri Huhtanen 2019