Myös tässä konsertissa muisteltiin hiljattain menehtynyttä kosketinsoitin -velhoa Esa Kotilaista, joka oli soittanut aikaisemmin myös Hectorin bändeissä.

Uutta minulle oli se, ettei Hector näköjään enää luota siihen että muistaisi kaikki tekstinsä. Vuoden 2019 Turun konsertissa en ainakaan huomannut että hän olisi käytytänyt telepromtereita. Tavastialla hänellä oli niitä peräti kaksi aivan lavan edessä. Koska olin eturivissä näin molempien laitteiden tekstit. Aluksi se vähän häiritsi minua  mutta konsertin edetessä aloin tottua laitteisiin ja alkoi jopa tuntua mukavalta kun laulun sanat kuulemisen lisäksi  näki kirjoitettuina. Kyllähän Nostalgian ja Herra Mirandoksen tekstit ovat hienoja ja antavat syvyyttä kauniille melodioille.

Toinen rajoite taisi olla olemassa jo 2019 keikalla eli Hector esiintyi koko keikan ajan tuolilla istuen. Tämäkään ei oikeastaan häirinnyt koska esitetyistä kappaleista iso osa oli balladinomaisia ja niissähän on jopa luontevaa ettei artisti heilu levottomana ympäri lavaa kuin jokin Mick Jagger.

Hesarin arvostelussa kriitikko arvioi että edellisen illan konsertissa Hector olisi laulanut epävireisesti. Siihen on kaksi mahdollista selitystä. Ensimmäinen on se, että kriitikko oli arvioinut asian väärin, sillä ainakin tässä jälkimmäisessä konsertissa Hector ei minusta laulanut epävireisesti.  Toinen mahdollinen selitys on se, että Hector olisi todella laulanut epävireisesti edellisenä iltana ja nyt jälkimmäisessä konsertissa kuitenkin paremmin.

Kaikkiaan olen tyytyväinen illan antiin ja niinpä aion osallistua Hectorin jollekin keikalle myös tänä vuonna.

Text & Photo Harri Huhtanen  2024