Hiljattain Turun levymessuilla löysin valtaosan minulta puuttuneista Heep-albumeista eli nyt pystyn muodostamaan kuvan koko Heepin lähes 60 vuotta jatkuneesta urasta ja levytuotannosta.

Tässä kirjoitussarjassa keskityn niiden Heep-levyjen arviointiin jotka eivät selvästikään ole klassisia Heep-levyjä. Conquest (1980)  on Heepin 13.studioalbumi. Siitä on kirjoitettu 13 arvostelua kuuluisalla Progarchives-sivustolla vaikka levy ei ole progea, vaan AOR-musiikkia.  Erikoisen levystä tekee se, ettei se kuulosta ollenkaan Uriah Heep -albumilta, vaan ikään kuin jonkun muun bändin levyltä. Mukana levyllä on kuitenkin alkuperäisjäsenet Mick Box  ja bändin alkuperäinen hittien kirjoittaja Ken Hensley . Erityisen vierauden tunteen takana on ehkä uusi laulaja John Sloman  joka valintaa Hensley vastusti. Alkuperäiseen Heep-soundiin tottuneille Slomanin laulu kuulostaa oudolta. Lisäksi levyllä yllättävän keskeisessä osassa on basisti Trevor Bolder, joka on säveltänyt peräti 4 albumin 8:sta kappaleesta. Progarchivesin 205 arviota antavat levylle keskiarvosanaksi alle 3 eli enemmistö sivustolle kirjoittaneista tai arvosanan jättäneistä pitää albumia huonona. Muutamassa arvostelussa tätä pidetään jopa Heepin huonoimpana albumina, mutta nyt kun olen kuunnellut albumin jo neljä kertaa en  hyväksy tuota väitettä. Minusta tämä ei myöskään ole alle 3 tähden levy, vaan pikemminkin se on lähempänä 4 tähteä, kunhan unohtaa sen että tämä on Heep-albumi. Jos ajattelee että tämä on vaikka X-bändin levy niin musiikki alkaa svengata paremmin. Sloman on hyvä laulaja ja Bolder erinomainen basisti. Musiikki ei vain ole klassista Heepiä, vaan selvää AOR-musiikkia. Parhaat kappaleet löytyvät B-puolen lopusta eli ne ovat Out On The Street (Hensley)   sekä erityisesti albumin päättävä It Ain’t Easy (Bolder) . En tiedä johtuiko Hensleyn lähtö bändistä tämän levyn jälkeen siitä, ettei Conquest ja sen edeltäjä Fallen Angel (1978)  enää kuulostanut ollenkaan klassiselta Heepiltä.

Harri Huhtanen 2026