Helsinki 10.-12.11.2016 – osa 3

83e56e9dc0a63847fefbd74087805565Lauantaina 12.11.16 vierailin heti aamutuimaan Kampin keskuksen vieressä sijaitsevassa levykauppa Äxssä Fredikinkadulla. Vaikka valtakunnallinen levykauppa Äx myy ensisijaisesti uusia levyjä ovat he viime vuosina panostaneet kiitettävästi myös käyttyihin levyihin. Helsingin Äxstä tarkempi kuvaus myöhemmin sarjassani kaikki Suomen vinyylidivarit.

Ennen Turkuun paluuta ruokailu oli uudessa japanilais-korealaisessa ravintola Helmessä, joka sijaitsee japanese-coursemyös Kampissa, Eerikinkatu 14:sta. Ravintola oli saanut hyviä arvosteluja lehdissä ja netissä. Alakerrassa oli korealainen puoli, jossa asiakkaat valmistavat itse ruokaa pöytiin upotetuilla pannuilla.  Yläkerrassa tarjoillaan sekä kylmiä että lämpimiä japanilaisia annoksia. Takapihan lähtökohtaisesti kolkko, pitkänomainen huoneisto oli saatu sisustettua yllättävän viihtyisäksi. Alkuannokset olivat herkullisia, pääruokien taso oli vaihtelevampi. Seurueemme loppulasku oli varsin kohtuullinen eli juomineen hinnaksi tuli 30e/ henkilö.

Harri Huhtanen 2016

Mainokset

Helsinki 10.-12.11.2016 – osa 2

km-renessanssi-784x294px

Perjantai 11.11.16 alkoi surkeissa merkeissä. Heräsin jo kahdeksalta siihen että kännykkääni tuli viesti Leonard Cohenin kuolemasta. Avasin heti TV:n  ja totesin ,että Donald Trump-mielenosoitusten ohella Cohenin kuolema oli pääuutinen myös kaikilla kaapelikanavilla. Aamiaisen jälkeen oli vuorossa vierailu läheisessä Kansallismuseossa, jossa oli menossa harvinainen Pohjois-Italian renesanssitaidetta esittelevä näyttely. Bresciasta oli tuotu Suomeen peräti neljäkymmentä 1500-luvun renesanssimestarien öljyvärimaalausta ja mikä parasta: näyttelyssä kuvaaminen oli sallittua!  Italiassahan näin ei ole, mutta onneksi Suomessa ollaan vielä tässä asiassa turistiystävällisempiä.  Iltapäivän ruokailu oli Luklan lähellä sijaitsevassa välimerellisessä Bar Teo -ravintolassa, joka on erikoistunut edullisiin tapas-annoksiin. Valitettavasti tällä kertaa edullisuus ja laatu eivät kohdanneet, sillä 10 tapas-annoksen menussa lähes puolet annoksista oli varmaan suoraan marketin purkeista siirretty asiakkaan lautaselle. Esimerkiksi dolmadeseja ei oltu vaivauduttu edes mikrossa lämmittämään ja sama vaikutelma oli sienissä. Onneksi jälkiruuat olivat hieman parempia.12b67ee760d52a056e9d8f375df3c173

Illan kohokohta oli Procol Harumin konsertti Finlandia -talolla. Yleisö oli varsin varttunutta, keski-ikä oli tässäkin tapahtumassa (vrt. diary 4.9.16) selvästi yli 50v.  Valitettavasti konsertti ei ollut yhtä hieno kuin loppuvuoden 2015 konsertti Logomossa.

Harri Huhtanen 2016

Helsinki 10.-12.11.2016 – osa 1

21579_200x200Torstaina 10.11.16 matkustin Helsinkiin. Keskiviikkona oli varmistunut ,että Donald Trump on seuraava USA:n presidentti. Lunta oli tullut erityisesti pääkaupunkiseudulla yön ja päivän aikana melkoisesti ja koska aurauskalusto ei ollut vielä ehtinyt kaikkea kärrätä pois, olivat kadut ja tiet varsin loskaisia. Tuuli teki seitsemän asteen pakkasesta melko purevan. Onneksi aika läheltä Crowne Plazaa löytyi kodikas nepalilainen ravintola nimeltään Lukla. Annokset eivät olleet ylirasvaisia kuten monissa muissa Helsingin nepalilaisissa ravintoloissa ja mausteitakin oli käytetty hillitysti ja taidolla. Lisäksi annosten hinnat olivat varsin maltillisia. Niinpä tätä uutta Runeberginkadun ja Mannerheimin tien risteyksessä sijaitsevaa ravintolaa voin lämpimästi suositella. tart113

Illalla oli vuorossa Yrjönkadulla sijaitsevan Lilla Teaternin Molieren Tartuffe. Tämä oli ensimmäinen kerta kun vierailin Lilla Teaternissa.  Sovituksen, dramaturgian ja näytelijätyön osalta esitys ei vetänyt vertoja Kansallisteatterissa syyskuussa näkemälleni Luulosairaalle. Tosin Tartuffen pääroolissa esiintynyt Asko Sarkola oli ajoittain hyvinkin vakuuttava. Ehkäpä nautintoani vähensi se että näyttelijät puhuivat ruotsia ja että puvustus ja lavasteet olivat moderneja päinvastoin kuin Kansallisteatterin Luulosairaassa.

Harri Huhtanen 2016

 

Helsinki 2.-4.9.2016

Olin viikonlopun Helsingissä. Perjantaina illallinen Lapinlahdenkadulla Kabukissa, joka taitaa olla Helsingin vanhin japanilainen ravintola. Erittäin hyvät lämpimän ruuan annokset.

Lauantaina heti aamutuimaan oli ohjelmassa Kansallisteatterin suurella näyttämöllä esitetty Molieren Luulosairas.  Jukka-Pekka Palo, Minttu Mustakallio  ja kumppanit olivat rooleissaan vakuuttavia. Tämä 1600 -luvulla kirjoitettu teos on yllättävänkin moderni tragikomedia ja parodia ihmisen heikkouksista ja typeryydestä. Teos tulkittiin vauhdikkaasti ja antaumuksella ja erityisesti toinen puoliaika oli vaikuttava.      luulosairas2_1920x590 Vaikka olen käynyt Helsingissä kymmenet kerrat  olin nyt ensimmäistä kertaa elämässäni katsomassa näytelmää Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ja sen verran hieno kokemus oli, että tarkoitus on tehdä toinen vierailu tähän kulttuurin ”pyhäkköön” vielä myöhemmin syksyllä, jolloin ohjelmistoon tulee Shakespearen Rickhard III.  Näytelmän jälkeen oli tarkoitus kierrellä kapupunkia jalan, mutta valitettavasti koko iltapäivän ja illan satoi vettä, joten kävelykierroksesta piti luopua. Illallinen oli jälleen japanilaisessa ravintolassa, joita nykyään taitaa olla Helsingissä yli kymmenen. Kalevankadulla sijaitsevassa Domossa olin vieraillut pari kertaa aikaisemminkin, joten tiesin mitä odottaa.

Sunnuntai oli onneksi jo paljon aurinkoisempi päivä.  Aamutuimaan vierailu Amos Andersonin museossa Yrjönkadulla, jossa oli mielenkiintoinen Sigurd Frosteruksen (1876-1956) elämäntyötä esittelevä näyttely. Kuinka moni nykyään enää tietää että hän on arkkitehti, joka todellisuudessa suunnitteli Helsingin rautatieaseman ja Stockmanin tavaratalon!   Päivällinen uudessa venäläisravintola Bystrossa Etelärannassa.

IMG_4244

Ja sitten olikin vuorossa matkan odotetuin tapahtuma eli Dylan Suomeksi -konsertti Savoyssa. Tästä tarkemmin eri yhteydessä. Kokonaisuutena ilta oli onnistunut. Tosin Savoy ei ollut ihan loppuunmyyty.  Arvioisin että paikkalla oli 300-400 henkeä. Yleisön keski-ikä oli varmaan yli 50v, joten eivät nämä Dylan -suomennokset näytä nykynuorisoa enää kiinnostavan.  Toisaalta asiaan on voinut vaikuttaa myös se, että tapahtuman ennakkomainonta oli ollut todella vähäistä. Edes Savoy -teatterin aulassa ei vielä lauantaina ollut näkyvissä minkäänlaista julistetta tai tiedotetta seuraavan päivän Dylan-konsertista! Illan house -bändinä oli Wentus Blues Band. Tuore Dylan suomeksi-levy kuultiin kokonaisuudessaan, tosin Anssi Kela ja Silvennoinen eivät päässeet paikalle, joten heidän osuutensa hoitivat korvaavat muusikot.

Harri Huhtanen 2016

 

Helsinki 3.-8.7.2016

neil_young_5-0366low

Olin viikon Helsingissä.. Sunnuntaina 3.7.16 näin Neil Youngin hienon, peräti kolme tuntia kestäneen keikan! Siitä lisää myöhemmin.

Tiistaina matkasin yli 100-vuotta vanhalla Runeberg -laivalla idylliseen Porvooseen.

Eilen eli torstaina 7.7.16 tapahtumarikkaan viikon kruunasi Black Sabbathin THE END -kiertueen keikka Kaisaniemen aivan liian täyteen ahdetussa puistossa. Järjestäjät olivat laskeneet alueelle 20.000 enimmäkseen mustiin pukeutunutta 30-60 -vuotiasta miestä eikä se ollut enää kovin kiva tilanne, varsinkin kun maaperä oli aamupäivän sateen jäljiltä kovin kurainen.  Ozzy ja kumppanit olivat niin kovassa vedossa, etten kyllä tätä kirjoittaessa suostu uskomaan että kyseessä oikeasti oli heidän jäähyväiskiertueensa. Uusi rumpali oli mahtava!  Sabbathin keikasta lisää joskus myöhemmin.

Sain muuten molemmista keikoista uudella 18 -kertaisella zoomilla varustetulla kamerallani oikein hyviä kuvia.  Youngista enemmän ja parempia, koska olin vain 5 metrin päässä rampista.  Sabbathin keikaille tulin vasta Opethin esiintymisen aikana (klo 20)  ja siinä vaiheessa oli enää mahdotonta päästä lähellä lavaa, koska väentungos Kaisaniemen pienellä kentällä oli aivan hirvittävä.  Niinpä kuvissa jouduin hyödyntämään jättiscreenejä, jotka onneksi olivat melko tarkkoja eli niin se tekniikka vaan vuosi vuodelta kehittyy!

black-sabbath-2016

Harri Huhtanen 2016

 

Gdansk-Olsztyn 25.-29.4.2016

olsztyn011

Joku on voinut ihmetellä miksi artikkelien julkaisuun tuli viikon tauko. Se ei johtunut materiaalin ja ”innon” puutteesta, vaan siitä yksinkertaisesta ”hidasteesta” että olin koko viikon Puolassa. Tämä oli jo kuudes Puolan matkani. Uutena kohteena tällä kertaa oli n. 200km päässä Gdanskista itään sijasitseva OLSTZYN, joka on Turun kokoinen varsin idyllinen kaupunki.   Olstzyniin on Gdanskista hyvät junayhteydet, matka kestää noin 2,5 tuntia eikä junalippu sinne maksa kuin 10e.

Harri Huhtanen 2016