Päivitys 1.7.2020. Korona-pandemian vuoksi Rolling Records joutui maaliskuussa sulkemaan molemmat toimipisteensä ja nyttemmin on ilmennyt, ettei Eerikinkadun toimitilaa ole enää tarkoituskaan avata uudelleen. Rolling Recordsin Sörnäisten toimipiste sen sijaan on taas auki ja sen tiedot löytyvät alla mainitusta nettiosoitteesta. Jätän Eerikinkadun toimipistettä koskevan vanhan kirjoitukseni toistaiseksi tänne pääsivulle ja kun pääsen käymään Sörnäisten toimipisteessä voin sen jälkeen siirtää Eerikinkadun jutun ”toimintansa lopettaneiden” -viestiketjuun.
26 Rolling Records, Helsinki
Eerikinkatu 4, 00100 Helsinki
Puh. 050-3287923
http://www.rollingrecords.fi
Avoinna: ma – pe 11 – 19, la 11 – 16 ja su 12 – 16
Tarkastuspäivämäärä La 12.1.2019
Rolling Records on suhteellisen tuore toimija Suomen vinyylidivarien viime vuosina kasvaneessa katraassa. Yritys on perustettu 2015 ja se aloitti Sörnäisissä, liikkeessä jota en ole vielä tarkastanut. Sitten yritys laajensi toimintansa Tampereelle ja siinä liikkeessä kävin 15.9.2018 ja pidin näkemästäni. Siellä oli tuhansia vinyylilevyjä, osa erittäin mielenkiintoisia ja hinnat maltillisia. Kehuin paikkaa myyjälle ja ilmeni että he olivat toimineet vasta puolisen vuotta. Kokoelmien perusteella oletin että paikalla olisi ruusuinen tulevaisuus, mutta mitä sitten tapahtuikaan?! Kaksi kuukautta myöhemmin lehdessä oli uutinen että liike lopetetaan! Se oli todella yllättävää ja ajattelin jo että oliko viime vuonna (2018) alkanut vinyyliliikkeiden buumi sittenkin vain pieni satunnainen nousupiikki hiljakselleen hiipuvan toimialan pitkässä kuolinkamppailussa. Mutta onneksi liikkeen lopettamisen syy ei ollutkaan ihan näin murheellinen. Tammikuussa 2019 ilmeni että todellisuudessa liikkeenharjoittaja oli vain päättänyt keskittää toimintansa Helsinkiin, jossa ostajakuntaa on kuitenkin enemmän. Edelleenhän on niin että vinyylidivareita löytyy Helsingistä enemmän kuin koko muusta Suomesta yhteensä! Vinyylinharrastajille kaikki tiet johtavat siis Helsinkiin!
Eerikinkadun liike on pienempi kuin Tampereen Kauppakadulla sijainnut, ilmeisesti kaikki Tampreen levyt eivät siksi olleet siellä esillä, vaan oletan että osa niistä on joko siirretty varastoon tai sitten Sörnäisten myyntipisteeseen. Silti Eerikinkadullakin oli useita tuhansia levyjä joista valita ja liiketilat olivat viihtyisät. Hinnat olivat edelleen Tampereen tapaan maltillisia, tosin ilmeisesti Helsingin korkeista liiketilavuokrista johtuen ne olivat arvioni mukaan 20-30% korkeampia kuin Tampereen toimipisteessä. Ostettavaa löysin kuitenkin kuuden levyn verran. Hinnat vaihtelivat välillä 5-15e/levy. Keskisarvoksi tuli Helsingille tyypillinen 10e/levy. Alennustakin sain vähän. Parhaita löytöjäni olivat Joy Divisionin erään vuoden 1980 konsertin live-levy, Al Stewartin Year Of The Cat ja Yes-kitaristi Stewe Howen sooloalbumi vuodelta 1975. Loput ostokset olivat vähän huteja eli tuntemattomia artisteja ja bändejä, joita ostin kokeeksi, mutta jotka kotikuuntelussa osoittautuivat aika heppoisiksi. Mutta tätä on oikea vinyyliharrastus. Välillä pitää kokeilla jotain uutta. Välillä tulee takkiin, mutta joskus sitten löytyy timantteja ja alkaakin digata jotain artistia josta ei ole koskaan aikaisemmin kuullutkaan. Eikä kaiken pidä olla uutta! Päinvastoin: jo ajatuksellisesti on hienoa löytää ja ihastua artistiin joka on levyttänyt joskus 1960/1970-luvulla ja jonka kaikki ovat jo lähes unohtaneet, mutta jonka musiikki on edelleen merkityksellistä ja kuuntelun arvoista.
Pisteytys:
Tuotevalikoima 1,25 (max 2)
Tuotteiden hinta‑laatusuhde 1 (max 2)
Tuotteiden asettelu ja liiketilan yleinen viihtyisyys / toimivuus 0,75 (max 1) Henkilökunnan palveluasenne 0,75 (max 1)