Kolmen minuutin sääntö

Jo 1920- ja 1930 -luvuilla Amerikassa oli useita levy-yhtiöitä, jotka julkaisivat 78 kierroksen ”savikiekkoja” eli shellakasta tehtyjä levyjä.

78rpmrecords

Ensimmäiset levyt olivat ns. savikiekkoja, joissa käytettiin materiaalina shellakkaa ja niiden nopeus oli  78 kierrosta minuutissa.  Vuonna 1949 Amerikkalainen RCA -levy-yhtiö  toi markkinoille 45 kierrosnopeuden singlet.  RCA:n vinyyli -singlet yleistyivät nopeasti, koska ne olivat niin paljon parempia kun 78 kierroksen savikiekot. Myös 45 kierroksen vinyylisinglet olivat rakenteeltaan sellaisia ettei yhdellä puolelle voinut  tallentaa, äänenlaadun kärsimättä, enempää kuin 3 minuuttia musiikkia. Artistien menestys riippui hyvin pitkälti siitä soittivatko radioasemat heidän levyjään. Pääsääntöisesti radioissa soitettiin singlejä  eli siksi ennen vuotta 1965 oli vaikeaa saada radiosoittoon kappaleita, joiden kestoaika oli yli kolme minuuttia.

Maailman kuuluisin bändi, The Beatles  teki peräti 7 ensimmäistä albumiaan (1962-66)  3 minuutin sääntöä kunnioittaen.  Amerikassa sen sijaan Bob Dylan  päätti rikkoa tuota sääntöä jo vuonna 1963 The Freewheelin’ albumillaan. Dylan oli siis tässäkin asiassa aikaansa edellä ,sillä vasta vuonna 1967, psykedeelisen rockin ja progen valloittaessa rockmarkkinat, bändit ja artistit alkoivat luopua vuosikymmeniä levyteollisuutta hallinneesta 3 minuutin säännöstä .

1970-luvulla mentiin toiseen ääripäähän eli esimerkiksi proge-bändi  Yes saattoi levyttää yli 20 minuutin kestoisia kappaleita. Tämä kaikki siis ennen CD-aikaa!  Äänenlaadun kärsimättä 33 kierroksen LP:n yhdelle puolelle pystyi äänittämään noin 20 minuuttia musiikkia.  Proge-bändit eivät olleet enää niin kiinostuneita singleistä eli he äänittivät albumille 20 minuutin taidepläjäyksiä, joita ei soitettu radiossa, mutta 1970-luvun proge-trendi aiheutti sen että vaikka näitä ylipitkiä kappaleita ei jurikaan kuultu radiossa niin nuoret ryntäsivät kuitenkin ostamaan proge-bändien LP-levyjä. Tämä kysyntä syntyi keikoista sekä tiedon kulkemisesta suusta suuhun. Menestyksen välttämätön edellytys ei siis enää ollut hittisingle jota soitettiin radiossa, vaan artistin  maine, joka oli syntynyt keikoilla ENNEN albumin julkaisua.

YesTalesFromTopographicOceans

Yesin TFTO -albumilla on yhteensä vain neljä kappaletta. Ne kaikki ovat yli 18 minuutin kestoisia ja siten tupla-albumin jokaisella puolella on vain yksi kappale!

Harri Huhtanen 2020    

MAUSTETYTÖT -osa 3

Kaisa Karjalainen livenä Helsingin Flow Festivaaleilla elokuussa 2019

Maustetytöt2019b

Ostin Maustetyttöjen debyyttialbumin. Yllätyksekseni edes vinyyli ei saavuttanut samaa tunnelmaa kuin Helsingin 2019 Flow -festivaalin  keikka, jolla kuultiin käytännössä kaikki debyyttilevyn kappaleet.  Debyyttilevyn tuotanto on minusta osittain mennyt pieleen. Siellä on sellaisia tarpeettomia kaiutuksia ja muitakin turhia ääniefektejä. TV-livestäkin kuulee että Kaisa Karjalaisen ääni on parhaimmillaan luonnollisena. Miksi siis debyyttilevyllä sitä on yritetty muuttaa? En ymmärrä. Mutta onneksi on tämä Flow festivaaliäänite. Livenä Maustetytöt on toistaiseksi paljon parempi kuin levyllä.  Toivottavasti kakkosalbumi korjaa tilanteen, mutta nyt siis joudun valitettavasti toteamaan näin.

Harri Huhtanen 2020  

MAUSTETYTÖT -osa 2

maustetytötkaisa

Maustetyttöjen bändinimeä on pidetty huonona. Minusta se on hauska, sillä sehän on käännös maailmankuulun Spice Girls -yhtyeen nimestä. Oletan että kyseessä on suomalainen vitsi, koska  alkuperäiset spaissarit olivat pirtsakka angloyhtye, joka teki duurivoittoista upbeat-bailumusiikkia. Suomalainen Maustetytöt taas nojaavat enemmän Leevi and The Leavings -perinteeseen eli melodisuuteen, kalevalaiseen riimittelyyn ja kaihomielisyyteen.

Joku voisi ilkeämielisesti väittää että yhtye iskee PMMP:n jättämään markkinarakoon. Bändeillä on yhteisestä kuitenkin vain se, että kyseessä on nuorten naisten muodostama duo. Kaisa Karjalaisen tekstit ja niiden sovittaminen melodioihin on kuitenkin parhaimmillaan jotain todella hienoa!  Kyse ei ole pelkästään riimittelystä, vaan siitä että teksti sulautuu melodiaan uskomattoman hienolla tavalla. Harvoin lauluissa kuulee näin sointuvaa suomenkieltä!
Sanoituksissa tavutukset sanojen sisällä ja niiden välillä sointuvat poikkeuksellisen hienolla tavalla.

Lyhyt kylmä kesä pitkään kylmään talveen jälleen kääntyy
Pari nistiä Hesarille joka vuosi jäätyy
Mä en unta varmaan saa
haudassakaan

Bändi ei matki Leeviä eikä PMMP:tä, vaan heillä on ihan oma juttunsa. Odotan mielenkiinnolla bändin toista albumia, jonka on luvattu ilmestyvän jo tänä Korona -vuonna.

Harri Huhtanen 2020

MAUSTETYTÖT

Maustetytöt2019

Kuka tietää missä on Vaala? Vaala on Oulun ja Kajaanin välissä sijaitseva kunta jossa on alle 3000 asukasta.  Sieltä ovat kotoisin sisarukset Anna (kitaristi) ja Kaisa (kosketinsoittaja ja laulaja)  Karjalainen . Nykyään he tosin asuvat hipsterien suosikkipaikassa eli Helsingin Kalliossa.  Sisarukset julkaisivat Maustetytöt -nimellä debyyttilevynsä loppuvuodesta 2019. Levyn nimi on ”Kaikki tiet vievät Peltolaan”.  Maustetytöt olivat kohuttu bändi jo ennen debyyttilevyn julkaisua.  Lisätietoja Maustetyttöjen  debyyttialbumista täällä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaikki_tiet_viev%C3%A4t_Peltolaan

Harri Huhtanen 2020

 

Korona ja matkat

Korona, the king of the world has changed everybody’s life everywhere!

Korona_Wuhan_nettiinOlimme länsimaissa jo kovin tottuneet siihen että milloin tahansa voi mennä minne tahansa (paitsi Pohjois-Koreaan). Maailma oli avoin, liikenne vapaata ja lennot halpoja.  Minäkin olen jo monet vuodet tehnyt 4-6 ulkomaanmatkaa vuodessa ja käynyt jatkuvasti myös Helsingissä. Tämä kaikki on nyt muuttunut!  Suurin osa maailman maista on sulkenut rajansa. Suuret ja aikaisemmin vakavaraiset lentoyhtiöt harventavat lentojaan päivä päivältä yhä enemmän ja taistelevat olemassaolostaan konkurssin partaalla.   Tässä tilanteessa tänne kirjoittamani ”matka-blogi” ehkä saa uutta nostetta, vaikka en olisikaan halunnut että se tapahtuu näin. Matkailu on lähikuukausina harvinaista herkkua ja tällä hetkellä jopa täysin pysähtynyt. Ja mitä mieltä olisikaan matkustaa Italiaan tai Espanjaan, jossa kadut ovat autioita ja kaikki paikat kiinni ja ihmisiä kuolee päivittäin kuin kärpäsiä.  Juuri tällä hetkellä Suomi on hyvä paikka olla ja elää, jopa rikas naapurimme Ruotsi on paljon ”vaarallisempi”.

Parempia aikoja odotellessa!

Harri Huhtanen 2020 

Korona-pandemia ja konsertit !

KONSERTTITILANNE PÄIVITETTY 29.5.2020. MUUTOKSET merkitty sinisellä.

World Health Coronavirus

Maailmalla ja kohta Suomessakin raivoava Korona-pandemia aiheuttaa sen, että kansainväliset ja kotimaiset artistit ovat joutuneet peruuttamaan jo sovittuja kiertueitaan. Useimmissa tapauksissa ilmoitetaan että jo ostettu lippu kelpaa sellaisenaan myöhemmin ilmoitettavalle uudelle konserttipäivälle. Alla listaus lähiaikojen konserteista, jotka ovat Koronan vuoksi siirtyneet:

Kevään ja kesän 2020 (peruttuja / siirrettyjä) Rock-keikkoja Suomessa

Su 03.05.  Syd Barrett, Tampere (peruutettu, uudet esitykset alkavat syksyllä 2020)
Ti  26.05. 
Van Der Graaf Generator, Helsinki (peruutettu, uusi pvm Pe 6.11.20)

Ma 06.04. Clannad, Helsinki  (peruutettu uusi pvm Su 28.3.2021)
Ti 12.05.   YES, Helsinki (peruutettu uusi pvm La 1.5.2021)
Pe 12.06.  Nick Mason, Helsinki (peruutettu, uusi pvm Ti 8.6.2021)
To 25.06.  Eric Clapton, Helsinki (peruutettu, uusi pvm To 17.6.2021)
La 20.06.  Hassisen Kone, Joensuu (peruutettu, uusi pvm La 26.6.2021)
La 08.08.  Hassisen Kone, Tampere (peruutettu, uusi pvm La 7.8.2021)
Su 05.04.  Santana, Helsinki  (peruutettu, uutta pvm ei ole vieläkään ilmoitettu)

Original tour information 23.3.2020, updated 29.5.20  by Harri Huhtanen

Nettiradio 3 – Prog Universe, Ranska

nettiradioprogunivers

Ranskassa on aina, jopa punk -aikana, pidetty korkealla progressiivisen rockin lippua. Niinpä kun kuuntelee ranskalaisia nettiradiokanavia kuulee siellä sellaisia proge-kappaleita, joita Suomen radio ei käytännössä juuri koskaan soita tai koska olette viimeksi kuulleet suomalaiselta radiokanavalta Pink Floydia, Yesiä tai Genesistä?

Viimeisin löytöni ja ehkä paras progekanava koskaan on vuonna 2017 perustettu Prog Universe,  joka lähettää 24 tuntia vuorokaudessa pelkästään progemusiikkia sekä vanhaa että uutta. Mielenkiintoisia ovat nämä uudet proge-bändit siinä että monet niistä kuulostavat hyvin samanlaisilta kuin 1970-luvun klassiset proge-suuruudet. Siinä mielessä ilmeisesti tämä neoproge, kuten sitä nykyään tavataan kutsua ei enää vastaa tyylisuunnan alkuperäistä nimeä, joka siis tarkoitti progressiivista musiikkia jonka lähtökohtaisesti pitäisi siis uudistua koko ajan. Mutta onhan blueskin pysynyt samanlaisena jo kohta 100 vuotta eli ehkä tämä tyylisuunta joka kehitettiin Englannissa 1970-luvulla on saamassa raamit, jonka puitteissa sitä tehdään ja esitetään.

Jos nyt kiinnostuitte niin enemmän juttua Prog Universen tiimoilta löytyy täältä:

https://www.facebook.com/theproguniverse/

http://www.prog-univers.net/

https://www.radio.net/s/progunivers

Ja itse kanava pitäisi löytyä näin:

Harri Huhtanen 2020

LP:n paluu !

LP-lealbumsalescdvyjen myynti on lisääntynyt lähes koko 2000-luvun ajan. LP joutui 1990-luvulla CD-levyn syrjäyttämäksi, mutta sitten tapahtui yllättävä käänne: suoratoistopalvelut ja
digitaalinen lataaminen alkoivat vähentää CD-levyjen myyntiä hurjaa tahtia. CD-levyjen myynti on nykyään enää noin 5% siitä mitä se oli 2000-luvun alussa.  Digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan syöneet LP-levyjen myyntiä, vaan päinvastoin niiden myynti alkoi kiihtyä ja lakkautettuja vinyylitehtaita alettiin uudestaan avata, jotta saatiin tarjonta vastaamaan kasvanutta kysyntää. 1940-luvulla kehitetty LP levy teki hämmästyttävän paluun! Uusimman puolivuotistilaston (1/2019) mukaan CD- ja LP-levyjen myyntituotto USA:ssa on nyt tasoissa ja ennustetaan että lähiaikoina LP-myynnin tuotto USA:ssa ylittää CD-levyjen tuoton.

Harri Huhtanen 2019

VESTA – 2020-luvun artisti?

vesta2018.jpg

Hiljattain luettelin täällä suomalaisia, lähinnä 2000 -luvulla maineeseen nousseita naisartisteja. Uskomatonta, mutta totta: heitä on yli 30 kappaletta!  Tarkoituksella jätin yhden heistä manitsematta. Hän on VESTA. Jätin Vestan manitsematta, koska ennustamisen vaikeudesta huolimatta uskon että hän tulee olemaan SE Artisti Suomessa 2020-luvulla.  Vesta on nuori, uusi tulokas, jolla on aivan omanlaisensa soundi ja tapa esiintyä. Haastattelussa hän on sanonut haluavansa rikkoa popmusiikin sääntöjä. Vestan kappaleissa on hyvin erikoinen tunnelma ja musiikillisesti ne linkittyvät mm. 1980-luvun uuden aallon melodiseen syntikkapoppiin. Lisäksi hän käyttää laulujen taustoissa uudemman konemusiikin soundeja. Vestan sanoituksissa mennään välillä aika syvälle ja tehokeinonaan Vesta käyttää toistoa. Vestan esiintymistyyli on epätavallisen rauhallinen, mutta samalla äärettömän itsevarma. Ruisrockin lavalla 2018 hän esiintyi kuin olisi tehnyt samaa jo vuosikymmenet, vaikka aikaisempina vuosina hän oli ollut lähinnä katsomon puolella, kuten hän naureskellen TV-haastattelussa myönsi.

Vesta on oikealta nimeltään Vesta Rebekka Burman (s.1994).  Vesta julkaisi ensimmäisen omakustannekappaleensa, Varjo, vuonna 2014.  VILD Music noteerasi hänet ja julkaisi Vestan kolme ensimmäistä singleä: Kevät (2015), Anteeksi (2015) ja Vielä 1 (2016). Huhtikuussa 2017 hän solmi levytyssopimuksen Warner Music Finlandin alaisen Etenee Recordsin kanssa ja alkoi työstää esikoisalbumiaan tuottaja Jori Sjöroosin kanssa. Sun katu julkaistiin 31. toukokuuta 2017. Esikoisalbumi LOHTULAUSEITA julkaistiin 23. maaliskuuta 2018. Se nousi heti julkaisunsa jälkeen Suomen virallisen albumilistan kärkisijalle kolmeksi viikoksi. Myös Helsingin Sanomat ja muutkin johtavat lehdet noteerasivat artistin debyyttialbumin näyttävästi.  Vuosi sitten Vesta oli Oulussa keikalla ja aiheesta artikkelin kirjoittanut toimittaja Eleonoora Riihinen tavoitti jutussaan hienosti sen mikä tekee Vestan keikoista omanlaisiaan eli muista poikkeavia. Alla otteita artikkelista:

”Lavalla on nuori ihminen raa’alla tavalla paljaana. Välillä se ei näytä kovin helpolta. Etunimellään esiintyvä Vesta Burman, 23, ei myöskään päästänyt yleisöä helpolla keikallaan 45 Specialissa perjantaina. Valtavassa nosteessa olevan laulajan kiihkeästi odotetun esikoislevyn julkaisukiertueen keikoista lähes kaikki on loppuunmyyty etukäteen. Myös Oulun keikan liput ostettiin harvinaisen nopeasti julkistuksen jälkeen.

Vesta avasi keikan Lohtulauseita-albumin avausraidalla. Hiljainen, puhemainen Tuottelias aloitti illan melankolisella uhmalla. Ei enää rakastumisia. Sydän on kokenut liikaa. Kappaleen teema on koko levyn teema. Tämä riipivyys sävytti myös keikkaa, joskin välillä uhma jalostui bailaamiseksi.

Vestan olemus ja ääni saavat valovoimansa rosoisesta aitoudesta. Keikkasovitus jätti runsaasti tilaa laulajan vahvalle silottelemattomalle äänelle. Sanoittajana ja tulkitsijana Vesta on epäilemättä tällä hetkellä suomalaisen popmusiikin kärkeä. Keikalla käytettiin melko rohkeasti tehokeinona hiljaisuutta. Esimerkiksi Lohtulauseita-kappaleessa oli erityisen pitkä äänettömyyden hetki, joka loi tilaan outoa sähköä. Harmi, että yleisö ei aina malttanut kuunnella näitä hiljaisia hetkiä, jolloin intiimin yhteyden sijaan syntyi jonkinlaista vaivautuneisuutta puolin ja toisin. Mielestäni Vestan rakkauskivuista ammentavat kappaleet eivät ole parhaimmillaan live-esiintymisissä nousuhumalaisen viikonloppuhumun keskellä.Ne on tehty lohtulauseiksi yksinäisiin, murheellisiin hetkiin.”

Miten Vestan käy?  Kaikki riippuu trendeistä ja siitä miten hän onnistuu toisella albumillaan. Debyytti oli niin hyvä ja sai niin paljon positivista julkisuutta että hänen voi olla vaikeaa tehdä yhtä hyvää tai jopa parempaa kakkoslevyä.

Harri Huhtanen 2019

Miten populaarimusiikki on Suomessa muuttunut vuosina 1970-2019?

ellinoora

Varsinaisesti suomirock syntyi punk-aallon jälkimainingeissa 1970-luvun loppupuolella, jolloin muutamassa vuodessa Eppu Normaali, Ismo Alanko, Tuomari Nurmio ja Pelle Miljoona – vain muutamia sen ajan staroja mainitakseni –  nousivat koko kansan tietoisuuteen. Heidän edeltäjänsä Wigwam ja Tasavallan Presidentti olivat edustaneet ”elitististä” progea jopa maailmanvalloitushengessä. Punk muutti kaiken. Musiikin piti olla suomenkielistä, yksinkertaista ja tanssittavaa. Edellä mainitut ovat ”alkuräjähdyksen” jälkeenkin pärjänneet hyvin eli levyttävät edelleen ja ovat jossain määrin suosittujakin. 2000-luvulla Suomessakin tilanne alkoi kuitenkin dramaattisesti muuttua sillä miesrokkareiden tilalle suosioon nousivat nuoret naispopparit, joita levyteollisuus syyti markkinoille entistä kiivaammalla tahdilla. Osasyynä tähän voi olla myös se ,että nuoret naiset vaan olivat ”parempia” eli heillä oli taiteellista kunnianhimoa ja ideoita enemmän ja miehet jäivät tässä tilanteessa muutamaa ”Cheekiä” lukuunottamatta paitsioon. Myös Idols -tyyppisten TV-formaattien suuri suosio johti siihen että bändimusiikki ja sellainen musiikki joka ei sovi 90 sekunnin raameihin ei enää päässyt kovin hyvin esille, vaan tippui vähitellen marginaaliin. 2000-luvulla suosioon nousseiden naisartistien luettelo on pitkä kuin ”nälkämaan kartta”: Jonna Tervomaa, Irina, Maija Vilkkumaa, TikTak, Indica, Katri, Stella, Nylon Beat, Anna Eriksson, Aikakone, Movetron, Gimmel, Kemopetrol, Siiri Nordin, Hanna Pakarinen, Laura Närhi, Laura Voutilainen, Anna Abreu, Johanna Kurkela, Jippu, Jenni Vartiainen, Anna Puu, PMMP, Suvi Teräsniska, Erin, Diandra, Jannika B, Chisu, Sanni, Haloo Helsinki, Janna, Paula Vesala, Evelina, Ellinoora, Alma jne. Osa näistä nuorista naisartisteista on jo ”edesmenneitä”, siis kaupallisesti tarkoittaen, ei fyysisesti. Osa toisaalta menestyy hyvin vuodesta toiseen kuten Jenni Vartiainen. Kilpailu on siis paljon kovempaa kuin bresneviläisenä aikana, jolloin Suomessa oli vain muutamia näkyviä artisteja. Nyt heitä on kymmenittäin ja heistä valtaosa on naisia ja bändejäkin johtavat nykyään naiset. Silti uutisoidaan että rockfestivaaleilla pitäisi olla naiskiintiö?! Vuosi vuodelta yhä enemmän alkaa vaikuttaa siltä että se kiintiö tarvittaisiin nimenomaa miesten suojelemiseksi, koska menestyvät miesartisit alkavat olla tässä maassa (Cheekiä lukuunottamatta) katoava luonnonvara.

Harri Huhtanen 2019