LEEVI AND THE LEAVINGS: Matkamuistoja -kaikki singlet 1978-2003 (5CD + DVD) (2008) -osa 1

Leevi And The Leavings (LATL) -kuuntelijat voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin:  (1) peruskuuntelijat, (2) perus-fanit ja (3) hardcore-fanit.  Ryhmäjako vaikuttaa voimakkaasti siihen miten paljon rahaa pitää  sijoittaa  LATL -tuotantoon. 

Peruskuuntelijalle varmaan riittää hyvin nämä kaksi levyä: Keskiviikko – 40 ensimmäistä hittiä (1997)  ja Torstai – 40 seuraavaa hittiä (2001). Näillä pääsee erittäin hyvin jyvälle LATL:n tuotannosta ja levyt saa hankittua alle 100 eurolla.

Perus-fanille eivät kuitenkaan riitä nämä kokoelmat, vaan hän haluaa kerätä kaikki 16 LATL-albumia. Tässä auttaa se että viime vuosina näitä on julkaistu uudestaan eli alle tuhannella eurolla saa kaikki 16 albumia kerättyä itselleen.  Tosin siihen on pakko lisätä Matkamuistoja -singleboksi (2008), joka on paras koskaan julkaistu LATL -singleboksi siksi että siinä on myös nuo harvinaisemmat kappaleet, joita ei ole julkaistu albumeilla. Kyseessä on CD-boksi, josta ei ole otettu uutta painosta, joten minäkin jouduin hankkimaan omani käytettyjen tavaroiden nettimyynnistä. Osa pyynnöistä oli aivan poskettomia. Kyseessähän ei ole mikään Rembrandtin alkuperäistyö,  vaan digitaaliset levyt joista voi painaa loputtomiin kopioita! Matkumuistoja-boksin hintaa tosin tällä hetkellä nostaa nimenomaa se ,ettei siitä ole vielä otettu uutta painosta. Boksi on kuitenkin sen verran hieno että luulisin Johanna levy-yhtiön tajuavan että kun boksin julkaisusta on kulunut jo yli 12 vuotta ja kun LATL on nykyään vielä suositumpi kuin vuonna 2008, niin ehkä kannattaisi ottaa boksista uusi painos. No, minun ei sitä tarvitse enää murehtia, koska Petra V  halusi myydä boksinsa järkevään hintaan minulle ja tämä hänen lähettämänsä boksi oli aivan uuden veroinen!  

Sitten vielä ne hardcore-fanit. Tässä ryhmässä ei tyydytä CD-ääniteisiin, vaan halutaan mm. kaikki alkuperäiset LATL -singlet (45 kpl) ja myös kaikki alkuperäiset albumit (16 kpl). Se onkin sitten jo vaikeampi rasti ja jos haluaa hardcore-tasolle, niin kannattaa varata hankintoja varten useampi tuhat euroa.  Minulle riittää tässä vaiheessa musiikki ja siksi singlejen osalta minulle “maali” on Matkamuistoja -boksi, jossa on koko bändin singletuotanto.   

Kiitokset hienosta Matkamuistoja -boksista Petra V:lle!                 

Harri Huhtanen 2021  

LEEVI AND THE LEAVINGS: Sinkkuelämää 1978-2003 (3CD) (2017) – osa 2

Kokoelma on koottu perussingleistä (2-3 kappaletta), tuplasingleistä (4 kappaletta), maxi-singeleistä,  CD-singleistä ja promo-singleistä. LATL -yhtye oli erittäin tuottelias eli 25 vuoden aikana bändi julkaisi laskutavasta riippuen 47-51 singleä. Tämä vuoden 2017 kokoelma ei siis sisällä kaikkia julkaistuja kappaleita, koska tupla-singleistä on jätetty osa kappaleista pois. Kokonaisuus kuulostaa kuitenkin aika toimivalta eli ehkä osa kappaleista oli syytäkin jättää pois.  Alla Sinkkuelämää  -kokoelman kappaleet sen mukaan, miten ne on aikanaan singleillä julkaistu:      

CD1

Mitä kuuluu, Marja-Leena? / Rakas Annika…  (1978)
Elämänmeno / 1963 – 15 vuotta myöhemmin  (1979)
Matkamuistoja / Jossain joku vieläkin sua kaipaa (1979)
Muotitietoinen / Ei tytöt sitä tietää saa (1979)
Elämää / Kolmen dollarin tähden (1980)
Pojat tanssimaan / Onnelliset ( 1980)
Siperia / Erämaan salaisuus (1981)
Rock on, Rudy / Lainsuojattomat ( 1982)
En tahdo sinua enää / Kaukaisessa satamassa (1982)
Käärmeensydän / Kyllikki /  Jos taivaalta sataisi rahaa (1983)
Poika nimeltä Päivi / Hannu ja Kerttu (1985)

CD2

Kerro terveiset lapsille…  / Pohjois-Karjala (Skandinavia mix) (1986)
Rin Tin Tin (1988)
Teuvo, maanteiden kuningas / Pimeä tie, mukavaa matkaa (1988)
Sopivasti lihava (1988)
Jouluksi mummolaan (1988)
Amalia / Elina, mitä mä teen? (1989)
Isojen tyttöjen yö / Jos Helsinki on kaunis (1989)
Unelmia ja toimistohommia (1989)
Pikku prinsessa / Etkö näe, että tanssin? (1989)
Oikein surullista joulua (1989)
Raparperitaivas (1990)
Jossain on kai vielä joulu / Elämä ikkunan takana (1990)
Vaaleanpunainen asuntovaunu (1991)
Tikapuut taivaaseen / Paskaa lapsille (1991)
Pohjoisen taivaan alla (1993)

CD3

Mieletön Melinda (1993)
Turkmenialainen tyttöystävä / Miesten kesken (remix) (1993)
Kyyhkynen ja kyykäärme (1993)
Vasara ja nauloja (1994)
Rei Ban Bombay (1995)
Itkisitkö onnesta? / Vakosamettihousuinen mies (1995)
Luonnollinen valinta (remix) (1995)
Lähtölaskenta pieneen sydämeen (1996)
Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen (1996)
Elisenda (1998)
Kaikki tai ei mitään (1999)
Sika, joka osasi lentää siivillään (1999)
Ihan tavalliset tennissukat (2000)
Aina mielessä (2000)
Mitä sä meinaat? (2002)
Tallinnan laivalla (2002)
Toiveunta (2003)
Kaupungin tavoitelluin remonttimies (2003)
Käsipohjaa (2003)

Harri Huhtanen 2021  

LEEVI AND THE LEAVINGS: Sinkkuelämää 1978-2003 (3CD) (2017) – osa 1

Ainoa Productions Oy -niminen firma on julkaissut vuonna 2017 kolmen CD:n kokoelman jossa on suurin osa Leevi And The Leavingsien (LATL) vuosina 1978-2003 julkaisemista singleistä. Onneksi ne ovat tällä kokoelmalla aikajärjestyksessä. Siitä tulee iso plussa. Miinusta tulee kuitenkin siitä että tuplasinglejen kappaleista osa on jätetty kokoelmalta pois. 

Sain boksin eilen. Tietyssä mielessä tuntuu väärältä että minä “jälkiherännäinen” voin nyt  yhdellä kertaa kuunnella bändin 25-vuotisen singletuotannon yhdellä kertaa. Toisaalta jälkikäteen on paljon helpompi hahmottaa kokonaisuus. Sanoisin että LATLin kulta-aikaa oli 1980-luku. Silloin ilmestyivät bändin suurimmat hitit. Göstä kirjoitti 1990- ja 2000-luvullakin ihan kelpo kappaleita, mutta bändin huippuhetket koettiin 1980-luvulla ja koska bändi ei keikkaillut, niin suurin suosio tuli viiveellä vasta 1990-luvulla. 

Harri Huhtanen 2021  

Gösta Sundqvist (1957-2003) – osa 12

Kuuntelin taas kuukauden tauon jälkeen “ystävääni” Gösta Sundqvistia. Sanon ystävääni, koska lähivuosien aikana Gösta on tullut minulle musiikillisesti aivan uudella tavalla merkitykselliseksi. Nuorempana ja tyhmenpänä ajattelin että Leevi and the Leavings (LATL) oli musiikiilisesti rajoittunut bändi joka teki kaikki kappaleensa samalla ”kaavalla”. Tämä harhaluulo perustui kappaleisin jotka kuulin radiosta. Vasta 2000-luvulla aloin hankkia bändin levyjä ja niiden kautta ilmeni, että  LATL on musiikillisesti paljon monipuolisempi kuin olin tiennytkään.  

Harri Huhtanen 2020                 

Gösta Sundqvist (1957-2003) – osa 11

Suuressa maailmassa on rocktähdistä tehty jo pitkään elämänkerta -elokuvia, Suomessa ilmiö on uudempi, mutta hyvää vauhtia yleistymässä. Juicesta, Hurriganesista ja muutamista muistakin suomirockin pioneereista on jo tehty kokoillan elokuvia. Nyt vuorossa on, ehkä hieman yllättäen, Gösta. Tiesin että joskus hänestä tehdään elokuva, mutta en olisi uskonut että se toteutuu jo nyt. Toisaalta todellisuudessa emme vielä tiedä toteutuuko se, sillä esimerkkejä elokuvista joiden piti toteutua, mutta jotka eivät sitten toteutuneetkaan, on paljon.  Iltasanomat nyt kuitenkin ehti uutisoida suunnitteilla olevasta elokuvaprojektista, josta ainakin toistaiseksi voi lukea alla olevan linkin avulla (aika usein nämä linkit vanhenevat / inaktivoituvat yllättävän nopeasti):

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/d03736e0-36be-4c90-9757-614f9ba805e9

Uutisen mukaan elokuvan ohjaaksi olisi valittu Peter Lindholm:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peter_Lindholm

Suuri yleisö ei häntä vielä kovin hyvin tunne, mutta Göstä sen sijaan on koko kansan suosikki eli jos elokuva onnistuu, niin sen jälkeen myös Lindholmin tuntevat kaikki! Pitkään tässä joudutaan kuitenkin odottamaan, sillä optimistisenkin arvion mukaan elokuva tulisi teattereihin vasta 2022!  Näin se Korona hallitsee maailmaa. Projekit siirtyvät ensin puolella vuodella ja sitten vuodella ja sitten kahdella vuodella ja sitten… toivottavasti Korona -rokote tekee tästä hulluudesta lopun!   

Harri Huhtanen 2020 

Gösta Sundqvist (1957-2003) – osa 10

leevihäntäGösta julkaisi bändinsä kanssa vuosina 1980-2003 yhteensä 16 sutdioalbumia. Live-albumeita ei tietenkään julkaistu koska bändi oli siitä erikoinen ettei se ollenkaan keikkaillut, vaan teki pelkästään studiolevyjä.  Olen vähitellen saanut kerättyä lähes kaikki Leevi And The Leavings (LATL) -levyt vinyyleinä.  Alunperin loppupään levyjä ei julkaistu vinyyleinä, vaan ainoastaan CD:einä mutta sitten lopulta vuonna 2018 turkulainen Svart Records julkaisi nekin vinyyleinä. Koska minulta edelleen puuttuu muutama LATL -albumi en ole vielä valmis nimeämään parasta LATL -levyä, mutta tiedän jo ainakin yhden joka nousee kirkkaasti LATL -levyjen TOP3 joukkoon ja se on Häntä koipien välissä (1988).  Se on hieno levy ja nimenomaa mainio kokonaisuus. HKV:llä ei ole yhtään huonoa biisiä, mutta monta erittäin hyvää. Se on siis klassikkoainesta suomirockin “kaanonissa”.  Henkilölle, joka ei ole koskaan kuunnellut ainuttakaan LATL -levyä sanon että kannattaa aloittaa HKV:stä. Jos se ei sytytä niin ei kannata jatkaa, koska HKV:ssä on käytännössä kaikki ne elementit jotka tekevät LATL-levyistä niin hienoja: erikoiset laulujen aiheet, hienot lyriikat, koukuttavat melodiat ja taidokas tuotanto!

Harri Huhtanen 2020

Gösta Sundqvist (1957-2003) – osa 9

leevi1981

Eilen (27.12.19) Gösta ja kumppanit eli Leevi and The Leavings (LATL) pääsi yllättäen YLE:n pääuutisiin, joita katsoo lähemmäs miljoona ihmistä joka päivä.  Aluksi uutisessa kerrottiin virheellisesti että YLE:n arkistosta olisi “löytynyt” LATL:n ainut live- esiintyminen, joka tapahtui vuoden 1981 euroviisikarsinnoissa!  No, tämähän ei tietenkään pitänyt paikkaansa ja uutismoka korjattiin seuraavassa lähetyksessä, jossa kerrottiin että kyseessä oli basisti Paanasen oma VHS-video, joka oli luovutettu YLE:n käyttöön digitoitavaksi ja oli nyt siis nähtävissä YLE Areenassa. Tämä siis eilen ja kun vasta tänään kävin katsomassa kyseisen videon YLE Areenassa huomasin että kiinnostus sitä kohtaan on ollut erittäin suuri, sillä sitä on katsottu vajaassa vuorokaudessa jo yli 200 000 kertaa!

On hienoa, että video on viimeinkin julkaistu. Youtubessahan siitä on ollut huonolaatuisempi versio esillä jo pitkään ja lisäksi Paananen on ainakin yhdessä julkisessa tilaisuudessa näyttänyt videotaan. Siinä mielessä mistään uudesta löydöstä ei siis ole kysymys, mutta uutismaailma toimii tietyllä logiikalla ja on hienompaa ilmoittaa että jotain ainutlaatuista on “sattumalta” löydetty juuri nyt.

Onneksi LATL ei voittanut Suomen karsintoja sillä ei Euroopassa olisi ymmärretty tätä Sinisilmä mansikkasuu -esityksen (1981) huumoria lainkaan, vaan todennäköisesti olisi ajateltu, että juuri tuollaista vanhahtavaa slaavihoilotusta ne siellä peräpohjolassa diggaavat. Tosin euroviisut nyt ei muutenkaan ole mikään uuden musiikin esittelyfoorumi.

Videolla Gösta ja kumppanit ovat satiirisesti pukeutuneet 1930-luvun tanssiorkesterin tapaan. Kaikilla on siistit valkoiset pikkutakit ja vitivalkoiset paidat ja kokonaisuuden kruunaavat hassut kissanrusetit! Kappaleen teksti on romanttinen ja sävelmä göstamaisen kaihoisa. Jäin miettimään oliko Gösta sittenkin tosissaan eikä kyseessä ollutkaan pelkkä vitsi. Tämä on juuri sitä Göstan ainutlaatuista materiaalia, jossa aina osa huumoria ja osa totta.

Harri Huhtanen 2019  

Gösta Sundqvist (1957-2003) – osa 8

leevirakkaudenplaneetta1995

Gösta julkaisi Leevi and The Leavings -bändinsä kanssa vuonna 1995 albumin Rakkauden Planeetta. Olisi liioiteltua sanoa ,että albumin päätöskappale Rakkauden planeetta on “profetiaalinen”, mutta ainakin se on edelleen relevantti, sillä se mistä aiheesta Gösta riimitteli albumin päätöskappaleen on nyt, 25 vuotta myöhemmin, entistä ajankohtaisempi:

Voiko asioiden kulkuun vaikuttaa
Onko olemassa joku joka uskaltaa
Ja edes haluaa auttaa maailmaa 

Tätä maailmaa
Vai onko ihminen menettänyt järkensä
Ja ehkä ehtinyt tuhota jo itsensä
Kun me löydetään Rakkauden planeetta
Se on sama vaikka miettisi mielessään
Miksi ihminen välitä ei itsestään
Kun se yrittää käyttää maailmaa
Likasankonaan

Mikä on tilanne vuonna 2019? Australiassa riehuvat parhaillaan maan kaikkien aikojen pahimmat metsäpalot. Kaliforniassa on jo useampana vuonna ollut epätavallisen laajoja metsäpaloja. Tyynen Valtameren muovilautta on entistä suurempi ja entistä enemmän meren pieneliöitä ja kaloja altistuu muoville, joka kulkeuttuu sitä kautta myös ravintoketjun yläosiin ja lopulta ihmiseen. Samanaikaisesti ilmastokonfrerenssissa useamman ison maan johtajat jarruttavat tarvittavia muutoksia. Nyt kyllä vaikuttaa siltä että runoilija Gösta Sundqvistin tekstit säilyttävät ajankohtaisuutensa pitkälle tulevaisuuteen.

Harri Huhtanen 2019   

Gösta Sundqvist (1957-2003) – osa 7

leevigöstalaulaa

Mikä tekee Göstasta niin merkittävän musiikintekijän? Tätä olen paljon pohtinut kuunnellessani näitä Svart Recordsin uudelleenjulkaisemia Leevings -albumeita. Merkittävyys tulee omaleimaisuudesta. Göstaa ei voi lokeroida. Hänen luomansa musiikki ei ole yksiselitteisesti rokkia, poppia eikä iskelmää. Parhaat artistit ovat yleensä niitä, jotka onnistuvat luomaan oman musiikillisen maailmansa ja välttämään arvostelijoiden hellimän lokeroinnin. Gösta on onnistunut siinä harvinaisen hyvin. Sävellyksissä Gösta on lainaillut melodioita sieltä sun täältä yli genrerajojen ja niihin istutetut tekstit ovat täysin ainutlaatuisia. Niissä on yleensä ristiriittaisia elementtejä, joiden ei äkkipäätään uskoisi soveltuvan ollenkaan yhteen, mutta Göstalla ne soveltuvat. Tulee mieleeni se gastronomian historiasta kertova ohjelma, jossa kerrottiin, miten rasnkalaiset kokit renesanssiaikana keksivät yhdistää suolaisen ja makean. Ruokaan, joka oli lähtökohtaisesti suolaista lisättiin aineksia, jotka tekivät siitä myös makean. Aluksi tätä makujen “sotkemista” vierastettiin, mutta ajan kuluessa ranskalaiskokkien keksintöä alettiin suuresti arvostaa. Samoin Gösta sekoittaa jopa samassa kappaleessa surun ja huumorin ja vakavamielisyyden. Tämä liittyy jotenkin suomalaisuuden syvimpään olemukseen. Toisaalta halutaan olla vakavia, mutta sitten kun tulee esittämisen hetki lähestytäänkin asiaa huumorin kautta. Ristiriitaista, mutta siten kuin Gösta sen tekee teksteissään ja sävellyksissään, myös kuulijalle palkitsevaa. Göstan sanoituksia on siksi niin hienoa kuunnella, että arvattavuus on niissä lähes nollassa. Säkeet luovat hyvin erikoisia ja yllättäviä mielleyhtymiä. Gösta ei tietääkseni koskaan vetänyt mitään kirjoittajakursseja, mutta hän olisi ollut erinomainen siinä, jos vaan ujoudeltaan olisi siihen pystynyt, sillä Gösta jos kuka yhdistää ajatuksia ja sanoja erittäin jännittävällä tavalla.

Harri Huhtanen 2019                  

Gösta Sundqvist (1957-2003) – osa 6

Göstan viimeiseksi levyksi jäi hänen kuolinvuonnaan julkaistu Hopeahääpäivä (2003), Göstahopeahääpäivä
joka oli laadullisesti selvästi parempi kuin muutamat sitä ennen ilmestyneet, vähän turhan hätäisesti kokoon kasatut levyt. Kun levymyynti oli 2000-luvun alussa Suomessakin, suoratoista-palveluiden ilmestyttyä markkinoille, dramaattisesti vähentynyt, tuli Göstalle ja levy-yhtiölle pieni paniikki. Levyjä piti tehdä nopeasti ja paljon, jotta edes jotain jäisi ”laariin”.  Tämä oli ikävää, sillä Leavings -albumien huolellisempi valmistelu olisi todennäköisesti jättänyt perinnöksi laadukkaamman Leavings -katalogin. Nyt Leavingsien loppupään levyt ovat laadullisesti ja sisällöllisesti heikkotasoisempia kuin alkupään ja erityisesti kekivaiheen albumit. Onneksi viimeiseksi jäänyt albumi, Hopeahääpäivä, pärjää paremmin Leavingsien parhaiden levyjen rinnalla. Se ei missään tapauksessa ole Göstan paras levy, eikä varmaan nouse edes TOP3 kastiin, mutta sanotaan niin ,että jotain alkuaikojen viehätystä Hopeahääpäivässä on. Göstahan ei tiennyt kuolevansa, mutta silti levyllä on kappaleita, joita kuunnellessa nyt jälkikäteen tulee sellainen tunne että hän aavisti että loppu on lähellä. Bändikaverit kertoivat kuitenkin Timo Forssin  biografiassa Gösta Sundqvist, Leevi and the Leavingsin Dynamo (2017)  että studiossa Gösta vaikutti hyväkuntoiselta ja piristyneeltä, hänellä oli paljon suunnitelmia tulevaisuuden suhteen. Mutta ne kaikki jäivät haaveeksi, koska ”noutaja” tuli ja vihelsi pelin poikki. Hopeahääpäivä oli ilmestynyt kesäkuussa 2003 ja edeltäjiensä tavoin sen myynti jäi vaatimattomaksi.  Niinpä Gösta halusi buustata levyä ja otti heti kesälomien jälkeen yhteyttä bändikavereihinsa ja ehdotti paluuta studioon. Bändin kitaristi Juha Karastie ja basisti Rife Paananen kertoivat molemmat Forssille että tuntui uskomattomalta kun sitten vähän myöhemmin tulikin puhelinsoitto, jossa kerottiin että Gösta oli kuollut. Karastie kertoi: ”Gösta oli (silloin) luomisvoimansa parhaassa terässä, urheilushortsit jalassa, aivan innoissaan ja kybällä mukana. Hänessä ei näkynyt pienintäkään väsymyksen merkkiä, oikeastaan päinvastoin. Hyvin vietetyn kesän jälkeen hän oli jopa hieman fitimmässä kunnossa”. Viimeisellä levyllä on muutama kappale, joista voi jälkeen päin spekuloida että ne viittaavat loppuun, mutta ehkäpä sellainen analyysi on väärin, koska Gösta oli alusta lähtien ollut tarinankertoja ja kuolemasta kertovissa lauluissaan hän oli yleensä kertonut pienten ihmisten murhenäytelmistä, joista hän oli lukenut lehdestä tai kuullut tutuiltaan. Niinpä haluan uskoa että Göstan viimeisen levyn tunnelmia kuvaa kuitenkin parhaiten ratkiriemukas Kaupungin tavoitelluin remonttimies, kappale jollaisen pystyy kirjoittamaan ainoastaan Gösta Sundqvist, omanlaisensa nero ja suomalaisen lyyrikan kehittäjä, jonka perintö elää vuosi vuodelta voimakkaampana.

Harri Huhtanen 2019