Roger Waters julkaisee uuden levytyksen 30.11.2018!

waterssoldiersROGER WATERS: IGOR STRAVINSKY’S “THE SOLDIER’S TALE”

Waters on keikkakiireiltään ehtinyt myös studioon ja marraskuun lopussa 2018 ilmestyy Stravinskyn musiikkiin sovitettu 2LP, jonka tarkempi sisältö alla:

Side A

PART I
1. The Soldiers March
2. The Soldier is Tired
3. Airs by a Stream
4. As You Can Hear…
5. The Soldiers March (Reprise)
6. Eventually, Joseph Reaches his Home Village…

Side B

1. Pastorale
2. The Soldier, disconsolate…
3. Pastorale, Reprise
4. The Soldier, slowly coming back to himself…
5. Airs by a Stream (reprise): To stretch out on the grass…
6. Hey Satan, you bastard…
7. Airs by a Stream (2nd reprise)
8. Nowt to be gained here…

Side C

PART II
1. The Soldiers March (2nd reprise): Down a hot and dusty track…
2. He doesn’t even know himself…
3. The Soldiers March, (3nd reprise): Will he take the road to home…
4. He doesn’t have a home anymore…
5. The Royal March
6. So all was arranged…
7. Later that night…
8. The Little Concert: Light floods the eastern sky…

Side D

1. The Soldier, with a confident air…
2. Three Dances: Tango
3. Three Dances: Waltz
4. Three Dances: Ragtime
5. So first a tango…
6. The Devil’s Dance
7. The Devil, confused…
8. The Little Chorale
9. The Devil recovers some of his wits…
10. The Devil’s Song: All Right! You’ll be safe at home…
11. Hm, a fair warning…
12. Grand Chorale (Part 1)
13. Spring, summer, autumn…
14. Grand Chorale (Part 2)
15. Steady now…
16. Grand Chorale (Part 3)
17. Steady, just smell the flowers…
18. Grand Chorale (Part 4)
19. Now I have everything…
20. Grand Chorale (Part 5)
21. The Princess, all excited…
22. Grand Chorale (Part 6)
23. And so, off they go…
24. Triumphal March of the Devil

Harri Huhtanen 2018

Mainokset

Roger Waters, Helsinki 21.8.2018 – osa 7

img_20180821_230521.jpgVaikka koko keikka oli intensiivinen, oli erityisesti jälkimmäinen puoliaika vaikuttava. Konsertin loppupuolella, hieman ennen encorea, Waters muun muassa sanoi näin:

I’m finished?…O, I will never finish…I’ll go on ‘till the day I’ll drop!…

Tätä ennen hän oli puhunut siitä, miten jotkut paheksuvat hänen politikointiaan konserteissa. Niinpä uskon että Waters viittasi tähän eli ettei hän aio lopettaa politikointia, mtuta toisaalta fani haluaa ajatella, että hän viittaisi keikkailuun eli ettei hän lopeta keikkailua ennen kuin on pakko. Niin tai näin, se oli melko yllättävä heitto 10 000 tuhannen kuulijan edessä. Tästä upeasta keikasta voisi jatkaa kirjoittamista forever, mutta ehkä se ei ole tarpeellista ja niinpä päätän tämän sarjan tähän tällä erää.  Never say never again eli saatan kuitenkin joskus vielä aiheeseen palata.

Tässä vielä lopuksi listaus siitä mitkä kappaleet Waters ryhmineen esitti Helsingissä:

img_20180821_203642.jpgSet 1
00 Speak to Me – The Dark Side Of The Moon
01 Breathe – The Dark Side Of The Moon
02 One of These Days –The Meddle
03 Time – The Dark Side Of The Moon
04 Breathe (Reprise)  – The Dark Side Of The Moon
05 The Great Gig in the Sky  – The Dark Side Of The Moon
06 Welcome to the Machine – Wish You Were Here
07 Déjà Vu  – Is This the Life We Really Want?
08 The Last Refugee – Is This the Life We Really Want?
09 Picture That  – Is This the Life We Really Want?
10 Wish You Were Here – Wish You Were Here
11 The Happiest Days of Our Lives  – The Wall
12 Another Brick in the Wall Part 2 – The Wall
13 Another Brick in the Wall Part 3 – The Wall

Set 2
14 Dogs – Animals
15 Pigs (Three Different Ones) – Animals
16 Money  – The Dark Side Of The Moon
17 Us and Them   – The Dark Side Of The Moon
18 Smell the Roses – Is This the Life We Really Want?
19 Brain Damage   – The Dark Side Of The Moon
20 Eclipse – The Dark Side Of The Moon

Encore
21 Broken Bones   (Tour Debut)  – Is This the Life We Really Want?
22 Comfortably Numb   – The Wall
 

img_20180821_203215.jpg

text and photos by    Harri Huhtanen 2018

Roger Waters, Helsinki 21.8.2018 – osa 6

cof
cof

Ennen keikkaa varoin visusti katsomasta kiertueelta siihen mennessä kuvattuja videoita. En myöskään lukenut settilistoja tai konserttiarvioita, koska en halunnut spoilata konserttikokemustani ja se osoittautui viisaaksi päätökseksi, varsinkin kun näin isossa produktiossa settilista pysyy väkisinkin illasta toiseen käytännössä samana. Jotta kokonaisuus säilyisi eheänä ja musiikillinen ja visuaalinen jatkumo selkeänä, ei settilistaan tämän tyyppisessä konsertissa käytännössä ole järkevää tehdä muutoksia. Ainoastaan encore -kappaleita Waters on jonkin verran varioinut ja niinpä encoressa on Is This The Life We Really Want (2017) -albumilta toistaiseksi kuultu debyyttiesityksinä seuraavat kappaleet: Wait For Her, Oceans Apart, Part Of Me Died ja Broken Bones (joka soitettiin myös Helsingissä).

cof
cof

text and photos  by    Harri Huhtanen 2018

Roger Waters, Helsinki 21.8.2018 – osa 5

img_20180821_220602.jpg

Käykääpä katsomassa Youtubessa Helsingin konsertin yleisövideoita nyt kun ne vielä siellä ovat katsottavissa. Näillähän on paha taipumus poistua palvelusta ajan oloon. Helsingissä yleisökuvaajat ovat olleet ahkeria eli videoita on ainakin tätä kirjoitettaessa siellä todella paljon, ilmeisesti niistä saisi kokoon koko konsertin välijuontoja lukuunottamatta. Videoista näkyy hienosti tuo visuaalinen “tykitys”, jonka aikaisemmin mainitsin. Päälavan ison näytön lisäksi permannon keskiosaan ylös oli rakennettu valtavan pitkä videoseinä, jossa näkyi eri filmi kuin päänäytöllä. Kun itse olin permannolla ykkösrivissä pystyin seuraamaan vain päänäyttöä, mutta nyt kun katselen näitä yläkatsomoista otettuja videopätkiä, pääsen nauttimaan myös yläpuolellani olleen näytön näkymistä. Kaikki johtajathan siellä näköjään vilahtelevat: Theresa May, Erdogan, Kim Un, Merkel ja tietenkin Trump. Erityisen paljon johtajia nähdään Money -kappaleen esityksen aikana, mikä tietenkin viittaa siihen että Waters näkee, kuten hän hienosti asian toi esille jo Amused To Death -levyllään (1992), suurvaltajohtajien toimintaa ohjaavana prinsiippinä rahan eikä ihmisyyden tai humanismin. Sinänsä asia ei ole varmaan epäselvä kenellekään, mutta yllättävän harvoin enää nykyään rockartisit tuovat tätä asiaa tuotannossaan esille. Waters tuo, koska hän on 1960-luvun psykedelian ajan kasvatti ja uskoo muutoksen mahdollisuuteen. Ja vaikka muutosta ei tulisikaan, ainakin hän on asian tuonut esille. Kaikkia tämä ei miellytä, mutta heille Waters on sarkastisesti todennut eräässä haastattelussa: “If you don’t like what I’m doing go see Kate Berry or watch the Kardashians”  .

text and photo by    Harri Huhtanen 2018

Roger Waters, Helsinki 21.8.2018 – osa 4

img_20180821_220842.jpg

Watersin ainoa “ongelma” Us+Them -kiertueella on ollut se, että häntä on syytetty politikoinnista. Lippujen myyntiin tämä ei ole olennaisesti vaikuttanut, mutta eräissä kaupungeissa viranomaiset ovat jopa yrittänet kieltää Watersin konsertteja. Erityisesti USA:ssa Trumpin kannatusalueilla konsertteja on boikotoitu ja mustamaalattu. Euroopassa tiettävästi vain Munchenin pormestari on sortunut samaan.  Mikä sitten on Us+Them -kiertueen konserttien poliittinen sisältö?  Waters haukkuu Trumpia mikä nyt sinänsä ei ole kovin kummallista, koska niin tekee myös suurin osa maailman mediasta tai valemediasta, kuten Trump asian ilmaisee.  Toinen tulenarka aihe, ainakin Saksassa, on Watersin tuki palestiinalaisille, joka ainakin Munchenin pormestarin mukaan on antisemitismiä ja siksi tuomittavaa. Kolmas Watersin kritiikin kohde, joka nousee voimakkaasti esiin hänen uusimmalla Is This The Life We Really Want (2017) -albumillaan on siirtolaisten kohtelu. Eurooppa koki ennennäkemättömän siirtolaiskriisin vuonna 2015, jolloin sadattuhannet ihmiset Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta samanaikaisesti vaelsivat Eurooppaan. Rajoja alettiin sulkea ja leirejä perustettiin. Salakuljettajat sulloivat pakolaisia onnettomiin veneisiin, jotka upposivat kesken Väilimeren ylityksen ja tuhansia ihmisiä kuoli.   Watersin mielestä asiat hoidettiin huonosti ja rikkaalla Euroopalla olisi ollut mahdollisuus hoitaa pakolaisongelma paremminkin. Neljäntenä Waters kritisoi ilmasto-ongelman huonoa hoitoa ja jopa ongelman kokonaan kieltämistä kuten Trump on twiiteissään tehnyt. Kokonaisuutena ja punaisena lankana Watersin kannanotoissa on kuitenkin aina humanismi eli se, että kaikkia ihmisiä pitäisi kunnioittaa ja kohdella ihmisarvoisesti. Onko se sitten muka politiikkaa tai provokaatiota?

text and photo by        Harri Huhtanen 2018

Roger Waters, Helsinki 21.8.2018 – osa 3

 

cof
cof

Pink Floydin 1973 julkaisema The Dark Side Of The Moon (1973) on yksi kaikkien aikojen hienoimpia rocklevyjä. Vaikka koko bändi vaikutti siihen että levystä tuli täydellinen, ajaton klassikko, ei sovi unohtaa että albumin teema ja valtaosa sanoituksista on Watersin kynästä lähtöisin. Siinä mielessä on täysin sopivaa ja jopa toivottavaa että Waters esittää myös TDSOTM:n kappaleita keikoillaan. Ja Helsingissä niitä kuultiinkin paljon!  Albumin kymmenestä kappaleesta Waters ja bändi esittivät peräti kahdeksan eli melkein koko albumi esitettiin konsertissa! Ja upealta nämä klassikot totisesti kuulostivat!  Erityinen kiitos pitää nyt antaa uusille taustalaulajille Jess Wolfelle ja Holly Laessigille, joiden laulu oli aivan taivaallista! Siitä jäi sellainen tunne, että tätä pitäisi kuulla lisää. Konsertin jälkeenkin päässäni soivat majesteettiset ja ajattomat Speak To Me, Breathe,  Time, The Great Gig In The Sky, Money, Us And Them, Brain Damage ja Eclipse! Uskomattoman hienoa musiikkia, jonka kruunasivat erittäin hienot taustafilmit!

Lisäinfoa TDSOTM:stä täällä:

https://winterlude.fi/category/pink-floydin-levyt/page/1/

text and photo by      Harri Huhtanen 2018

Roger Waters, Helsinki 21.8.2018 – osa 2

img_20180821_203143.jpg

Vaikka viime vuosina on syntynyt vaikutelma siitä ,että Waters on jatkuvasti tien päällä, on vaikutelma väärä, sillä ahkera keikkailija Waters on ollut vasta vuodesta 2006 lähtien. Waters lähti Pink Floydista soolouralle vuonna 1985, teki vuosina 1984-2005 vain neljä sooloalbumia, joista mikään ei menestynyt yhtä hyvin kuin Pink Floydin levyt. Eniten Watersia sapetti hänen edelleen parhaan soololevynsä Amused To Death (1992) oletettua huonompi menestys. Mikäli levyn etiketissä olisi lukenut PINK FLOYD olisi levyä varmaankin myyty miljoonia kappaleita, sillä se veti vertoja Pink Floydin parhaille töille. Ennen AMTD:n julkaisua Waters oli sooloartistina ollut vain kahdesti kiertueella (1985 ja 1987) ja nämä molemmat kiertueet olivat hänen nykyisiin mega-kiertueisiinsa verrattuina varsin pienimuotoisia. Koska AMTD ei myynyt niin hyvin kuin Waters oletti ja odotti, päätti hän lopettaa keikkailun. Kun häntä 1990-luvulla haastateltiin ja kyseltiin syytä tähän, antoi hän yleensä sarkastisia vastauksia tyyliin: “on kivempi rämpyttää kitaraa kotona” tai “lähden kiertueelle vain yhdestä syystä: jos rahat loppuvat”. Kiertuetauko kesti peräti 12 vuotta! Lopulta 1999 Waters päätti kokeilla siipiensä kantavuutta pitkän kiertuetauon jälkeen. Lyhyt Amerikan kesäkiertue 1999 oli menestyksellinen ja niinpä hän uusi sen 2000 ja kun tämäkin kiertue onnistui, päätti Waters lopulta 2002 lähteä laajemmalle maailmankiertueelle. Tähän kolmivuotisen (1999-2002) kiertuejatkumon nimeksi tuli In The Flesh ja tällä kiertueella Waters nähtiin myös ensimmäistä kertaa Suomessa (Hartwall areena , Helsinki 31.5.2002). Watersin “nälkä” kasvoi syödessä ja vuosina 2006-2008 hän oli uudestaan maailmankiertueella, jonka nimeksi tuli The Dark Side of the Moon Live. Valitettavasti tämä hieno kiertue ei rantautunut koskaan Suomeen. Ja sitten seurasi Watersin live-uran huippu: vuosien 2010-2013 The Wall Live -kiertue, joka teki monia ennätyksiä: keikkoja oli yli 200 ja maksaneita katsojia yli 4 miljoonaa ja konserttien kokonaistuotto oli lähes 500 miljoonaa dollaria! Tämä show nähtiin Suomessakin kahdesti (Helsinki 27.-28.4.2011). Tällä hetkellä Waters on siis soolouransa neljännellä maailmankiertueella Us + Them Tour, joka alkoi keväällä 2017 ja jonka on tarkoitus jatkua ainakin 2018 vuoden loppuun. Mikäli kiertue ei sen jälkeen jatku, jää se luvuiltaan pienemmäksi kuin ennätyksellinen The Wall Live -kiertue. Tosin samaan hengenvetoon on todettava, ettei Pink Floydin ja Watersin vetovoima yleisön suhteen ole yhtään vähentynyt, sillä nykyisenkin kiertueen keikkalipuista on maailmanlaajuisesti myyty yli 95% ja edelleen esiintymisareenat ovat 10 000 – 50 000 halleja tai stadioneja.  Helsingin konsertin perusteella Waters ei ole jäämässä “eläkkeelle” ja se on hyvä, sillä erityisesti uuden Is This The Life We Really Want (2017) -albumin parhaat kappaleet toimivat hienosti livenä ja todistivat sen puolesta ettei Waters ole vielä viimeistä sanaansa sanonut.

Text and photo by

Harri Huhtanen 2018