THE BEATLES: GET BACK -dokumenttielokuva 2021 ! – osa 5

Get Back, Part 1 (157min.)  -osa 4

Beatles lopetti kiertueet ja samalla muunkin keikkailun San Franciscon stadionilla 29.8.1966. Tuskin edes Beatlesit silloin vielä tiesivät, että lopetuspäätös tulisi olemaan lopullinen.

Vaikka Beatleseilla oli tammikuun 1969 jälkeenkin joitain äänityssessioita ja vaikka tuolloin eivät suinkaan bändin kaksi viimeistä levyä (Abbey Road 1969 ja Let It Be 1970) tulleet valmiiksi niin sikäli nämä tammikuun sessiot olivat kuitenkin erittäin merkittäviä että käytännössä niissä äänitettiin kaikki Let It Be’llä seuraavana vuonna julkaistut kappaleet vähintään esiversioinaan ja Abbey Road’inkin kappaleista huomattava osa. Tavallaan Beatlesien tuotanto oli ”paketissa” noiden sessioiden jälkeen ja loput 52 vuotta oli sitten enää julkaisemattomien kappaleiden hiomista ja vaihtoehtoisten ottojen julkaisua joka on siis jatkunut nykyhetkeen saakka. Tämän on mahdollistanut se, että Beatles äänitti niin valtavasti musiikkia vuosina 1967-1970 ja että äänitteet ovat niin hyvätasoisia. Arkistojen aarteita on siis riittänyt ostettavaksi Beatles-keräilijöille ja tulee riittämään jatkossakin, sillä edelleen paljon Beatles-äänitteitä on julkaisematta.

Tammikuun sessiot jakaantuivat kahteen osaan. Pari ensimmäistä viikkoa äänityksiä ja kuvauksia tehtiin Twickenhamin studiolla ja Jacksonin dokumenttielokuvan  ensimmäinen osa kuvaa sessiopäiviä 1-7, toinen osa kattaa sessiopäivät 8-16 ja viimeinen osa päivät 17-22. Selvyyden vuyoksi todettakoon, että nämä eivät siis ole kalenteripäiviä vaan sessiopäiviä ensimmäisestä viimeiseen. Sessiot alkoivat 2.tammikuuta 1969 ja päättyivät Applen toimistorakennuksen kellaristudiossa 31.tammikuuta. Bändi äänitti siis melkein kaikkina viikonpäivinä, erityisesti loppuvaiheessa sessiot muuttuivat intensiivisemmiksi monestakin syystä eli aika oli loppumassa.     

Harri Huhtanen 2021

THE BEATLES: GET BACK -dokumenttielokuva 2021 ! – osa 4

Get Back, Part 1 (157min.)  -osa 3

Vuoden 1966 jälkeen Beatles lopetti keikkailun. Silloin kukaan ei vielä tiennyt, että lopetus oli lopullinen. Beatlesien kattokonsertti tammikuussa 1969 oli viimeinen kerta jolloin bändi esiintyi yhdessä ”konsertissa”. Tosin voiko puhua konsertista, jos lippuja ei myyty eikä ennakkotietoa konsertista jaettu kenellekään?

Beatlesista tuli maailman suosituin bändi vuonna 1964, jolloin he valloittivat Amerikan. Eurooppa oli ollut beatlemanian kourissa jo edeltävänä vuonna. Keikkapaikat muuttuivat yhä suuremmiksi ja Beatlesia alkoi harmittaa se, että kaikki vain kirkuivat konserteissa eli kukaan ei oikeastaan enää kuunnellut heidän soittoaan ja useissa paikoissa äänentoistolaitteet olivat surkeita ja yhteissoitto ei aina sen vuoksi mennyt putkeen. Niinpä vuonna 1966 he tekivät radikaalin ratkaisun ja lopettivat keikkailun, vaikka Amerikassa ja muuallakin kysyntä oli huipussaan eli he olisivat helposti voineet tienata kymmeniä miljoonia pelkillä stadionikeikoilla. Bändi siirtyi loppuvuodesta 1966 studiobändiksi, joka äänitti Lontoossa kuukausikaupalla uusia kappaleitaan. Esimerkiksi White Albumilla (1968) on muutamia kappaleita, joista tehtiin yli 100 ottoa! Niinpä bändi alkoi loppuvuodesta 1968 miettiä, että ehkä olisi aika siirtyä takaisin yksinkertaisempaan äänitysmetodiin. He halusivat palata Hampurin aikoihin eli aikaan ennen kuin bändillä oli edes levytysopimusta. Silloin he soittivat yötä päivää pienissä klubeissa ja kappaleet opeteltiin siten että koko bändi soitti yhdessä eikä niin että jokainen äänitti oman osuutensa erikseen ja niitä sitten editoitiin yhteen ja tehtiin jälkiäänityksiä. Beatlesien mielestä koko homma oli vähitellen muuttunut liian tekniseksi ja kliiniseksi ja he halusivat palata spontaaniin musiikintekoon.  

He aloittivat uudet sessiot Twickenhamin studioilla tammikuun alussa 1969 ja alkuperäisen suunnitelman mukaan mitään päälleäänityksiä ja tai äänitteiden jälkikäsittelyä ei tehtäisi ja kaikki soittaisivat samassa tilassa yhdessä.  Suunnitelmissa oli myös live-konsertti muutaman viikon päästä sessioiden alusta. Lisäksi bändi oli päättänyt luoda 14 uutta kappaletta jotka esitettäisiin tuossa konsertissa.   Tavoitteet olivat siis kovat ja yksi Jacksonin dokumentin hienoja piirteitä on se, että hän kronologisella lähestymistavallaan paljastaa miten bändin alkuperäiset suunnitelmat yksi toisensa jälkeen ajoivat karille.               

Harri Huhtanen 2021

THE BEATLES: GET BACK -dokumenttielokuva 2021 ! – osa 3

Get Back, Part 1 (157min.) -osa 2

Twickenhamin sessioiden parasta antia olivat kohtaukset, joissa Paul ja John innostuivat laulamaan duettoja.

Nykyteknologia mahdollistaa melkoisia ”aikahyppyjä”, sellaisia joita ei aikaisemmin olisi voinut kuvitellakaan! Beatlesien tammikuun 1969 sessiokuvauksista on kulunut kohta 53 vuotta ja silti uudessa dokumentissa näemme Paulin, Johnin, Georgen ja Ringon nuorina miehinä kuin kuvaukset olisi tehty viime viikolla! Johnin kuolemasta on kulunut jo 41 vuotta ja Georgen 20 vuotta. Paul on jo 79-vuotias ja Ringo 81-vuotias. Beatlesin musiikki elää kuitenkin edelleen vahvana ja uudetkin kokoelmajulkaisut yleensä ampaisevat listojen kärkeen. Lisäksi nämä neljä muusikkoa kiinnostavat suurta yleisöä myös persoonina ja varmaan entistä enemmän sen jälkeen kun tämä upouusi 8 tuntinen dokumenttielokuva tulee laajempaan Dvd/Blu-ray -jakeluun. Sitä tosin joudumme todennäköisesti odottamaan vielä hyvän tovin. Onneksi odotteluaikana voimme Disney-plussalta katsoa tätä kolmiosaista megadokumenttia. Jos tämä joskus tulee elokuvateattereihin pitänee se esittää vähintään kahdessa eri näytöksessä sillä tuskin kukaan jaksaa samana päivänä istua 8 tuntia seuraamassa sitä kun 1960-luvun bändi soittaa satoja eri versioita sadoista eri kappaleista!  

Dokumentin ykkösosa (157min.) on kuvattu Lontoossa, Twickenhamin elokuvastudiossa. Kuvatarkkuus on hämmästyttävän hyvä ja musiikin äänenlaatu erinomainen. Luin että dokumentin ohjaaja Jackson sai nykyteknologialla terävöitettyä ja tarkennettua alkuperäistä filmiä ja myös keskustelujen äänenlaatua saatiin parannettua. Aikaisemmin näistä tammikuun sessioista on näytetty vain lyhyitä pätkiä ja minusta nyt tässä uudessa versiossa kuvan- ja äänenlaatu on paljon parempi kuin aikaisemmin näytetyissä pätkissä. Pidin myös siitä tiukan kronologisesta tavasta, jolla Jakcson on materiaalia työstänyt. Monissa dokumenteissa aikahypellään sinne tänne eikä vaivauduta ilmoittamaan katsojalle minä ajankohtana mikin pätkä on kuvattu. Jackson on onneksi toista maata. Jokaisen sessiopäivän kuvauksista on poimittu materiaalia ja jokaisen päivän alussa kalenterista näytetään minkä päivän kuvauksista on kysymys.  Hienoa on myös se, että kaikkien kuvissa esiintyvien henkilöiden nimet tulevat ruutuun ja samoin jokaisen kappaleen nimi ilmoitetaan jo soittovaiheessa eikä vain lopputeksteissä, kuten yleensä tapana on ollut. Olen iloinen siitä, että tämä ainutlaatuinen kuvamateriaali on annettu juuri Jacksonin työstettäväksi, sillä hän on selvästi ymmärtänyt sen suuren musiikkihistoriallisen merkityksen.          

Harri Huhtanen 2021

THE BEATLES: GET BACK -dokumenttielokuva 2021 ! – osa 2

Get Back, Part 1 -osa 1

Bootleggareilla on ollut jo pitkään hallussaan Beatlesien tammikuun 1969 sessioista tehtyjen ääninauhojen kopioita eli siksi on hienoa, että huomattava osa tästä materiaalista on nyt lopultakin julkaistu myös virallisesti.

Beatles oli aikanaan monessa asiassa edelläkävijä. Tavallaan tämä pioneerihenki toteutuu myös nyt postuumisti julkaistussa lähes 8 tunnin mittaisessa Get Back– dokumenttielokuvassa. En muista että minkään rockbändin sessioista olisi julkaistu yhtä perusteellista dokumenttia. Yleensä nämä dokumentit ovat 1-3 tunnin kestoisia, mutta Beatles rikkoi tässäkin ennätyksen! Ja voisi rikkoa sen moninkertaisesti sillä tähän Peter Jacksonin työstämään dokumenttiin on otettu mukaan vain noin kymmenesosa siitä filmimateriaalista joka on säilynyt.  Alkuperäinen sankari on nykyään jo 81-vuotias amerikkalainen ohjaaja Michael Lindsay-Hogg, joka kuvaajineen tallensi lähes 60 tuntia filmimateriaalia Beatlesien tammikuun 1969 historiallisista sessioista. Kukaan ei silloin vielä tiennyt että bändi hajoaisi jo seuraavana vuonna eikä koskaan enää soittaisi yhdessä. Kukaan ei myöskään voinut tietää että elokuvan huipennuksena nähtävä kattokonsertti oli vihonviimeinen kerta jolloin bändi esiintyi yhdessä. Surullista, mutta valitettavasti kaikkien tarinoiden pitää joskus päättyä ja tavallaan Beatlesien tarina päättyi komeasti, sillä tylsän stadionikonsertin sijaan he päätyivät tässäkin tekemään jotain sellaista mitä kukaan bändi ei ollut aikaisemmin tehnyt eli he soittivat live-keikkansa ilmoittamatta lontoolaisen toimistorakennuksen katolla! Elokuvassa näytetään miten kadullakulkijat pikkuhiljaa alkoivat ymmärtää, että musiikki ei tullutkaan mistään kaiuttimista, vaan kyseessä oli tosiaankin Beatlesien ensimmäinen ja samalla viimeinen konsertti vuoden 1966 jälkeen.        

Harri Huhtanen 2021

Adele live at Griffith Observatory, Los Angeles 24.10.2021

Yleisö kuuntelee hartaana Adelen One Night Only -konserttia 24.10.21 LosAngelesissa.

Adelen Comeback -konsertti järjestettiin erityisen komeissa puitteissa Los Angelesin kukkuloilla mahtipontisen Griffith -observatorion edessä. Kyseessä ei ollut avoin konsertti, vaan paikalla oli ainoastaan kutsuvieraita, jotka oli sijoitettu puoliympyrän muotoiseen 300 hengen katsomoon. Maskeja en nähnyt juuri kenelläkään, mutta korona-testit kaikilta oli varmaan otettu moneen kertaan ennen kuin sinne pääsi.

Adele oli sitten viime näkemän hoikistunut melkoisesti (45 kiloa!) ja haastattelussa hän kertoi tämän johtuneen avioerosta ja siitä ,että hän oli luopunut kokonaan alkoholista. Ääni oli edelleen yhtä komea kuin vuosien 2016-2017 keikoilla, jolloin hän oli tavallaan uransa huipulla. Ja on hän huipulla edelleen, vaikka uudella levyllä ei ensi kuuntelun perusteella ole välttämättä samanlaisia “murskahittejä” kuin levyillä 25 ja 21. Tai mistä minä sen vielä tiedän?  Voi olla että näistä uusistakin kappaleista tulee supersuosittuja.  Adele esitti konsertissa kymmenen kappaletta, joista neljä oli uudelta albumilta ja yksi on julkaistu vain singlenä. Loput viisi kappaletta olivat niitä suurimpia hittejä noilta kolmelta aikaisemmalta levyltä. Olipa mukana yksi Dylanin kappalekin.  Alla illan settilista (lihavoidut kappaleet ovat live-debyyttejä uudelta 30-albumilta):

Los Angeles 24.10.2021
01 Hello – 25
02 Easy on Me – 30
03 Skyfall – single 2012
04 I Drink Wine – 30
05 Someone Like You – 21
06 When We Were Young – 25
07 Make You Feel My Love (Bob Dylan song) – 19
08 Hold On – 30
09 Rolling in the Deep – 21
10 Love Is a Game – 30

Harri Huhtanen 2021

Adele: 30 (2021) !

Adelen uudella 30 albumilla on 12 kappaletta, näistä Easy On Me on julkaistu jo lokakuussa 2021 singlenä.

33-vuotias Adele on tähän mennessä julkaissut kolme albumia, jotka kaikki on nimetty sen mukaan minkä ikäisenä hän on ne kirjoittanut. Debyyttialbumi 19 ilmestyi 2008 ja se menestyi kohtalaisen hyvin, mutta varsinainen pankinräjäyttäjä oli kuitenkin vuonna 2011 julkaistu 21, joka sisälsi monia 2010-luvun klassikoiksi nousseita kappaleita kuten Rolling In The Deep, Turning Tables sekä Someone Like You.  Viimeisen tiedon mukaan tätä kakkosalbumia olisi myyty maailmalla jo käsittämättömät 30 miljoonaa kappaletta! Kolmas albumi 25 ilmestyi vuonna 2015 ja sekin menestyi erinomaisesti. Albumi sinkosi välittömästi noin 30 maan levymyyntitilastojen kärkeen ja pysytteli TOP10, TOP50 ja TOP100 listoilla useissa maissa jopa vuosia! Esimerkiksi Australian, Hollannin, Belgian ja UK:n TOP -listoilta Adelen 25 albumi löytyi vielä vuonna 2020! Uusimman arvion mukaan kolmatta albumia on tähän mennessä maailmalla myyty jo yli 20 miljoonaa kappaletta!  Myös tällä levyllä on klassikon asemaan nousseita kappaleita kuten Hello, When We Were Young ja Million Years Ago.

Vuosina 2016-2017 Adele teki laajan maailmankiertueen, jonka hän tosin joutui lääkärinsä kehoituksesta keskeyttämään äänihuuliongelman vuoksi. Adele vetäytyi pitkälle tauolle, mutta ryhtyi kirjoittamaan neljännen albumin kappaleita jo seuraavana vuonna (2018), jolloin hän täytti 30. Tämä maailmalla jo vuosia hartaasti odotettu albumi 30 ilmestyy lopultakin huomenna (19.11.2021).

Uudelta albumilta on jo julkaistu yksi single ja lisäksi Adele esiintyi 24.10.2021 Los Angelesissa Adele One Night Only – ohjelmassa, jossa hän esitti aikaisempien klassikkojensa lisäksi neljä kappaletta uudelta levyltään. Suomen TV2 näyttää tämän konsertin maanantaina 22.11.21 klo 21.  Lukemieni arvostelujen mukaan neljäs albumi jatkaa Adelen voittokulkua ja todennäköisesti nousee ympäri maailmaa listojen kärkeen.

TV-keikasta tarkemmat tiedot täällä:

https://http://www.findance.com/uutiset/58491/yle-esittaa-suomessa-adelen-comebackspesiaalin-adele-one-night-only

Harri Huhtanen 2021

STEVE HACKETT jälleen keikalla Suomessa! – osa 8

Kulttuuritalo, Helsinki 12.11.2021 -osa 3

Nad Sylvan tulkitsee varhaisia Genesis-kappaleita Helsingin Kulttuuritalolla 12.11.2021.

Ensimmäisen setti oli 45 minuutin pituinen. Sitten seurasi reilun 30 minuutin väliaika. Toinen setti alkoi noin klo 21 ja encoreineen jatkui lähes klo 23 saakka eli Genesis-osuuden kestoaika oli peräti kaksi tuntia.   Kun joitain vuosia sitten Hackett ilmoitti, että Selling England By The Pound (1973) -albumin jälkeen hän alkaisi soittaa keikoillaan Seconds Out (1977) -albumia, niin vähän ihmettelin mitä tuossa Genesis live-albumissa on niin ihmeellistä että nimenomaa se pitää ottaa erikoiskäsittelyyn.  Mutta nyt keikan kuultuani ymmärrän mitä Hackett on tällä valinnalla ajanut takaa.  Hackett oli vuosina 1971-76 mukana kaikilla kuudella noina vuosina julkaistuilla Genesis-studioalbumilla ja Second Outilla on kappaleita niiltä kaikilta.  Siksi hän valitsi Seconds Outin. Se esittelee koko hänen uransa Genesiksen riveissä. Kaikkiaan Genesis -kappaleita kuultiin kolmetoista ja niistä kuusi oli sellaista jotka Hackett bändeineen oli soittanut jo vuonna 2019 Circuksen   keikalla, mutta peräti seitsemän kappaletta oli “uusia”.  

Huippuhetkiä oli monia, mutta kirjaan tähän vain tärkeimmät. Nurcery Cryme’n (1971) Musical Box  on uskomattoman hieno kappale ja se kuultiin klassisena sovituksena eli onneksi mitään ei ollut muutettu.

Jälkikatsannossa Foxtrot (1972) kilpailee Genesiksen parhaan levyn tittelistä ja onneksi siltä kuultiin tuo vinyylilevyn  B-puolen täyttävä 25-minuuttinen  Supper’s Ready. Vokalisti Nad Sylvan tulkitsi sen kuten pitääkin eli Gabriel-uskollisesti.  Myös orkestraatio noudatteli alkuperäistä ja se on hyvä asia.  Miksi olen tässä kohtaa nyt näin konservatiivinen?  Puolustuksekseni sanon, että jos joku alkaisi muuttaa Beethovenin viidettä sinfoniaa niin se tuskin saisi kovin riemastunutta vastaanottoa yleisön keskuudessa. Haluankin viestittää, että monet Genesiksen 1970-luvun alkupuolella tekemät kappaleet ovat täydellisiä eli jos joku niitä lähtee muuttamaan katoaa magia, pitää ymmärtää ettei niistä saa enää parempia.

Text and Photo: Harri Huhtanen 2021

STEVE HACKETT jälleen keikalla Suomessa! – osa 7

Kulttuuritalo, Helsinki 12.11.2021 -osa 2

Saksofonisti Rob Townsend ja kosketinsoittaja Roger King Kulttuuritalolla 12.11.21.

Konsertin rakenne oli samanlainen kuin keväällä 2019 eli ensimmäisessä setissä kuultiin pelkästään Hackettin soolotuotannon kappaleita ja jälkimmäinen setti oli taas omistettu klassisille Genesis-kappaleille.  Pieni yllätys oli kuitenkin se, että Hackett oli lyhentänyt omien kappaleidensa settiä. Kun toukokuussa 2019 ensimmäinen setti sisälsi seitsemän Hackettin soolotuotannon kappaletta, kuultiin niitä Kulttuuritalolla vain viisi. Lisäksi ilahduttavaa oli, että noista vuoden 2019 seitsemästä kappaleesta vain Every Day toistui.  

Keikan avasi Spectral Morningin (1979) majesteettinen Clocks – The Angel of Mons.  Sitten kuultiin uudelta loistavalta Surrender Of Silencelta (2021) Held in the Shadows ja The Devil’s Cathedral. Ensimmäisen setin päätti Voyage Of Acolyten (1975) hieno Shadow of the Hierophant.   

Kosketinsoittaja Roger King loihti laitteistaan hienon orkestraation jylhien ja mahtipontisten kappaleiden tueksi. Eräs tuttuni sanoi, että Tampereella soundi oli ollut liian kova. Volyymia oli tosiaan käytetty reippaasti, mutta Kultturitalon hyvä akustiikka vaimensi pahimmat jälkikaiut ja kappaleiden karaktäärin huomioiden volyymi ei ollut minusta ylimitoitettu. Todellisuudessa kuulin Held in the Shadowsin ja Devil’s Cathedralin konsertissa ensimmäistä kertaa ja tykästyin niihin heti kättelyssä kovasti eli uskon että nämä kaksi kappaletta tulevat säilymään Hackettin setissä pitkään, sen verran hienoja ne ovat!  

Text and photo: Harri Huhtanen 2021

STEVE HACKETT jälleen keikalla Suomessa! – osa 6

Kulttuuritalo, Helsinki 12.11.2021 -osa 1

Nad Sylvan ja Hackett keikalla Helsingin Kulttuuritalolla 12.11.2021

Voiko kitaristi tulla paremmaksi soittajaksi vielä 70 ikävuoden rajapyykin ylitettyään? Yleensähän ihmisen reaktio- ja koordinaatiokyky heikentyvät ikääntyessä ja kitaransoitossa nimenomaa vaaditaan erinomaista sormityöskentelyä. Tällaisia mietin perjantai-iltana Helsingin kuuluisalla Kulttuuritalolla seuratessani 71-vuotiaan “ikinuoren” Hackettin sormityöskentelyä hänen soittaessaan Spectral Morning– albumin (1979) Every Day -kappaletta. Hän on tilastojen mukaan soittanut sen jo yli 500 kertaa keikoillaan ja se kuultiin myös keväällä 2019 Helsingin Circuksessa . Olihan se jo silloinkin hyvä, mutta nyt tämä vuoden 2021 versio kuulosti aivan “taivaalliselta”, lähinnä se Hackettin soolo-osuus. Koko konsertin ajan tuntui kuin Hackett olisi ollut vielä parempi kuin keväällä 2019 ja silloinkin hän oli erittäin kovassa iskussa! Aloin siis tosissani uskoa, että Hackett on tullut kitaristina entistä paremmaksi korkeasta iästään huolimatta!  Hackettilla oli sama bändi kuin vuoden 2019 keikoilla ja kuulosti siltä kuin ryhmä olisi soittanut entistä tiukemmin yhteen.  Minä uskon että Hackett on nyt uransa huipulla. Vaikea kuvitella että hän voisi tästä enää petrata.

Hackettin yhteydessä en malta olla kirjoittamasta Tappingistä.  Valitettavasti termille ei ole olemassa virallista suomennosta, mutta onneksi suomenkielinen määritelmä sille sentään löytyy: “Tapping on soittotyyli, jossa ei näppäillä kieliä, vaan niitä naputetaan vasemman ja oikean käden sormilla tarpeeksi lujaa otelautaan”. Hackett ei keksinyt tappingia, vaan yllätys, yllätys…tekniikan keksi todennäköisesti jo 1800-luvun alkupuolella elännyt viuluvirtuoosi Nicolo Paganini, jonka (erityisesti sen ajan naiset hurmanneen) lumoavan soiton uskottiin olevan lähtöisin Paholaisesta! 1900-luvun alkupuolella muutamat amerikkalaiset jazz-kitaristit käyttivät myös tapping- tekniikkaa.Rockmusiikkiin tapping tuli 1960-luvun loppupuolella ja vuonna 1971 Genesiksessä aloittanut 21-vuotias Hackett käytti alusta saakka monissa Genesiksen upeimmissa kappaleissa nimenomaa tapping-tekniikkaa. Koska en itse ole muusikko en pysty kovin yksityiskohtaisesti avaamaan tappingin kaikkia teknisiä detaljeja, mutta lukemani perusteella tapping laajentaa loputtomiin kitaristin mahdollisuuksia varioida sooloaan ja käyttää kitaraa ikään kuin pianoa, naputtelemalla samanaikaisesti useita eri kieliä.  Tämän tekniikan Hackett näyttää hallitsevan suvereenisti!              

Text and photo: Harri Huhtanen 2021

STEVE HACKETT jälleen keikalla Suomessa! – osa 5

Hackett ja solisti Nad Sylvan keikalla Tampereen Tullikamarilla 11.11.2021

Eilinen Tampereen keikka sujui hienosti. Itse en ollut paikalla mutta kaverini olivat ja laittoivat minulle viestejä ja kuvia. Ensimmäisessä setissä kuultiin viisi Hackettin soolotuotannon biisiä ja toisessa kokonaisuudessaan vuoden 1977 Genesis-livealbumi Seconds Out , joka on viimeinen Genesis-albumi jolla Hackett oli mukana. Seuraavana vuonna ilmestynyt …And The There Were Three…  tehtiin nimensä mukaisesti ilman Hackettia, joka oli siinä vaiheessa päättänyt siirtyä soolouralle.  Toki Genesis teki monta hienoa levyä vielä Hackettin lähdön jälkeenkin (mm. vuonna 1980 ilmestynyt Duke oli erinomainen), mutta tavallaan “klassinen” Genesis tuli tiensä päähän vuonna 1977 ja jotkut puritaanisemmat Genesis-fanit rajaavat klassisen Genesiksen tien päättyneen jo vuonna 1975, jolloin Peter Gabriel lähti bändistä.

Hackett on kuitenkin todennut olevansa ylpeä ajastaan (1971-77) Genesiksessä ja niin vahvasti nuo levyt ovat iskostuneet häneen, että hän jatkaa niiden esittämistä vielä sooloartistinakin. Asian bisnespuoli on siinä, että Genesis on maailmalla tunnetumpi kuin Hackett, jolloin keikkoja on helppo sopia ympäri maailmaa. Esimerkiksi Japanissa Hackett on tullut tunnetuksi Genesis Revisited – levyillään, joista jälkimmäistä (2013) on muistaakseni myyty yli 100 000 kappaletta, mikä näinä fyysisten levyjen hiipuvan myynnin aikana on kunnioitettava luku.  

(Kiitokset Akille ja Suonnalle Tampereen tiedoista!)

Text Harri Huhtanen 2021

Photo Suonna Kononen 2021