Helsinki 10.-12.1.2019 -osa 2

Perjantai 11.1.2019
img_20190111_202243.jpgVenäläiset rakensivat Aleksanterin teatterin Bulevardille jo vuonna 1880. Valtaosa näytöksistä oli aluksi venäjänkielisiä ja näyttämöseurueet tulivat Venäjältä. Suomessa kuitenkin kansallisaate teki tuloaan, tosin osittain ulkomaisin voimin. Maamme-laulun säveltäjä Fredrik Pacius (1809-1891) oli saksalainen, tosin hän ehti viettää suurimman osan elämäänsä Helsingissä, jossa hän opetti ja sävelsi musiikkia. Pacius kirjoitti mm. kaksi oopperaa, joista huonoimmin tunnettu on Loreley, jota pidettin jo omana aikanaan osittain vanhentuneena ja siksi olin aivan pölmistynyt törmätessäni tätä tammikuun matkaa valmistellessani ilmoitukseen siitä että Helsinki Ooppera ry. oli valmistanut Loreysta uuden version, 132 vuotta edellisen esityksen jälkeen! Hankin liput, koska halusin tutustua Aleksanterin teatteriin, joka jo rakennuksena oli kokemisen arvoinen ja lisäksi teos oli niin erikoinen ja harvinainen, että pakkohan se oli nähdä, varsinkin kun esityksiä järjestettäisiin vain kourallinen (11.1. -19.1.19) eli uutta tilaisuutta ei tulisi.

mde
”Keisarin” aitio!

Kokemushan tämä ensi-iltanäytös sitten oli isolla K:lla!  Teatterin sisätiloissa tuntui kuin olisi kertaheitolla siirtynyt Dostojevskin ja Tolstoin maailmaan. Ainoa joka muistutti siitä ettei oltu keisarinajan Pietarissa oli täpötäyden ravintolalämpiön jokaisessa nurkassa kuulunut suomenkieli. Jossain nurkassa tosin kuulin ruotsia ja englantiakin, mutta venäjää salissa en kuullut puhuttavan.

Itse näytös oli komea, varmaan paljon komeampi kuin 1800 -luvun alkuperäisversio. Iso orkesteri oli lavan alla ja eturivistä näin kaikki soittajat. Laulajien puvustus oli mukavalla tavalla teoksen aikaa vastaava eli ei mitään kikkailua modernilla tai liian monotoonisella vaatetuksella.  Olen käynyt vain muutaman kerran elämässäni oopperassa, joten olen ehkä huono arvioimaan laulusuorituksia, mutta hyviltä ne kuulostivat, varsinkin Lenorena esiintynyt Saara Kiiveri lauloi todella puhtaasti.  Näyttämölavasteet ja valaistus olivat myös kohdallaan. Oikeastaan kaikki muu esityksessä tuntui minusta hienolta paitsi itse kertomus ja teksti.  Huh, se oli niin naivi ja pölyttynyt. Mutta sitähän ei voinut muuttaa. Se edusti omaa aikaansa eli romantiikkaa sen ehkä huonoimmassa muodossa. Siksi en lähde tässä kertomaan esityksen juonta, koska silloin tekisin karhunpalveluksen muutoin niin upealle esitykselle.

sdr
Keskellä Lenore alias Saara Kiiveri

Yleisö taputti innolla lopussa, eikä suotta. Esityksen lavallepanoa oli valmistellut yli 100 ihmistä ja tyylipuhtaan kokonaisuuden he olivatkin saaneet kasaan ikivanhasta, pahasti pölyttyneestä ja parhaat päivänsä jo yli 100 vuotta sitten nähneesta teoksesta.

Teksti ja kuvat:  Harri Huhtanen 2019      

Mainokset

Genesis: Selling England By The Pound 1973 – osa 5

GENESISrainbow1973

Alkuaikojen Genesis on ollut bootleg-levyjen valmistajien suosiossa, koska Genesiksen legendaarisia 1970-luvun alkuvuosien konsertteja ei ole vieläkään julkaistu virallisina versioina. Nyt kun progressiivinen rock 2000-luvulla on taas uudestaan noussut suosioon, on syytä olettaa että tulevaisuudessa pääsemme nauttimaan  näistä alkuvuosien Genesis -konserteista myös ihan virallisina versioina.    

Vuonna 1973 Genesis oli kovassa iskussa. Edellisenä vuonna bändi oli tehnyt yli 200 keikkaa! Lisäksi bändi, joka oli enimmäkseen ensiintynyt vain kotimaassaan Englannissa, pääsi lopultakin  USA:n kiertueelle, joka oli menestys.  Genesiksen jatkuvan, intensiivisen keikkailun ansiosta suuri yleisö alkoi vihdoinkin huomata heidät.  Vuoteen 1973 tultaessa Genesis oli saavuttanut kaupallista menestystä ainoastaan Belgiassa ja Italiassa.  Genesiksen toinen levy, Trespass (1970) oli menestynyt jälkijättöisesti Belgiassa  ja Foxtrot (1972) Italiassa. Molemmat levyt olivat nousseet listaykkösiksi, mutta myyntiluvut olivat jääneet vaatimattomiksi.

Toukokuusta elokuuhun 1973 Genesis valmisteli tulevaa Selling England By The Pound (SEBTP) -levyään, joka julkaistiin lokakuussa. SEBTP oli menestys, sillä se nousi Englannin listalla sijaluvulle 3 ja bändin tulevaisuutta ajatellen ehkä vielä merkityksellisempi asia oli levyn nousu USA:n Bilboardin listalle sijaluvulle 70.  Bändin neljä aikaisempaa levyä kun eivät olleet sijoittuneet lainkaan Billboardin listalla.

SEBTP on levy jota on myyty tasaisesti vuosikymmenien ajan ja sitä tullaan myymään varmaan vielä vuosikymmeniä tästä eteen päin, koska albumi on niin laadukas.

 Harri Huhtanen 2019          

Bob Dylanin Euroopan kevätkiertue 2019 – osa 4

Dylan keikalla Pariisin Grand Rexissä 12.4.2019. Soittajat kuvassa vasemmalta oikealle: George Recile (rummut),  Tony Garnier (basso) ja  Charlie Sexton (kitara). Jostain syystä kuvasta puuttuu Donnie Herron (viulu, banjo, mandoliini, Steel-kitara).

Dylanpariisissa2019

Uumoilin että Dylan lopulta yhdistäisi Eurooppaan buukatut osakiertueet, jotka jo viime vuonna nimesin kevät- ja kesäkiertueeksi. Niiden välissä oli kuukauden tauko ja koska listauksessa ei ollut ainuttakaan Italian, Hollannin tai Belgian keikkaa, niin oletin Dylanin keikkakalenterin täydentyvän vielä konserteilla noissa maissa, mutta niin ei siis käynyt ja siksi Dylan on nyt kiertuetauolla, joka jatkuu 21.kesäkuuta 2019 saakka. Mainittuna päivänä alkaa sitten Euroopan kesäkiertue, jonka toinen konsertti on Helsingissä (24.6.19).

Kevätkiertue oli yllättävän yllätyksetön. Alla ensimmäisen keikan settilista:

31.3.2019 Dusseldorf, Mitsubishi Electric Halle

    1. Things Have Changed
    2. It Ain’t Me, Babe
    3. Highway 61 Revisited
    4. Simple Twist Of Fate
    5. Cry A While
    6. When I Paint My Masterpiece
    7. Honest With Me
    8. Tryin’ To Get To Heaven
    9. Scarlet Town
    10. Make You Feel My Love
    11. Pay In Blood
    12. Like A Rolling Stone
    13. Early Roman Kings
    14. Don’t Think Twice, It’s All Right
    15. Love Sick
    16. Thunder On The Mountain
    17. Soon After Midnight
    18. Gotta Serve Somebody

19. Blowin’ In The Wind
20. It Takes A Lot To Laugh, It Takes A Train To Cry

Kiertueen viimeinen eli 24.keikka oli 7.5.2019 Valenciassa ja tuon keikan settilista on täysin identtinen, jopa biisijärjestyksen osalta, Dusseldorfin 31.3.19 keikan kanssa!  Kun tarkastellaan kevätkiertueen 2018 settilistoja on toki niihin verrattaessa jonkin verran muutoksia settiin ilmaantunut, tärkein niistä lienee se, että Dylan on lopettanut Sinatra -kappaleiden soittamisen, mutta sittenkin: enemmän variaatiota kaivattaisiin tai sanoisinko että dylanologit kaipaavat tuota variaatiota. Paljon ovat siis asiat muuttuneet The Never Ending Tourin alkuajoista (1988-2002), jolloin settilistojen rajutkin muutokset jopa peräkkäisinä iltoina olivat enemmän sääntö kuin poikkeus.

No, tavallaan ollaan palattu alkuun. Vuosina 1966 ja 1974 Dylan soitti kiinteitä settejä kiertueillaan. Toivon silti että kesäkiertueen alkaessa 21.6.19 Bergenissä setti olisi muuttunut, mutta muuttuuko se, jää nähtäväksi…

Harri Huhtanen 2019

Genesis: Selling England By The Pound 1973 – osa 4

genesis1973d.jpg

Vuosina 1972-74 Gabriel pukeutui konserteissaan mitä uskomattomampiin asuihin, jotka yleensä liittyivät jollain tavalla kunkin kappaleet sanoituksiin.  Näin hän ennakoi Englannissa vähän myöhemmin yleistynyttä Glam-rockia, jossa keskeistä oli esiintyjän pukeutuminen  keikoilla näyttäviin, dramaattisiin asuihin.    

 

 

Harva tietää tai edes uskoo ,että yksi maailman tunnetuimmista rockbändeistä, Genesis nimeltään, oli vielä vuonna 1973 kovissa veloissa.  Nykyään kaikki Genesiksen jäsenet ovat miljönäärejä, sillä yhtyeen levyjä on tiettävästi maailmanlaajuisesti myyty jo yli 100 miljoonaa kappaletta, mutta tilanne oli täysin erilainen vuonna 1973, jolloin bändillä oli nykyrahassa mitaten yli 2 miljoonan euron velat!  Tämä siitä huolimatta että he olivat julkaisseet jo neljä hienoa levyä ja tehneet satoja keikkoja. Ongelmana oli se, etteivät he olleet vielä breikanneet USA:ssa, joka on kaikkien artistien “onnela”, maa jossa keikoista sai suurimmat tuotot ja jossa levymyynti oli maailman suurinta.  Genesiksen neljäs levy, Foxtrot (1972)  avasi kuitenkin bändille oven USA:aan ja loppuvuodesta 1972 kevääseen 1973 bändi konsertoi USA:n suurimmissa kaupungeissa noin 20 kertaa. Kiertue päättyi huhtikuussa ja touko-heinäkuussa 1973 bändi valmisteli yksityisissä sessioissa Chessingtonissa, Kingston upon Thamesissa ja Una Billings School of Dancessa Shepherd’s Bushissa uutta levyään ennen siirtymistään Island Studiolle elokuussa 1973.  Uudessa kiertueohjelmassaan (2019) Hackett muistelee että tämä oli hänen parasta aikaansa Genesiksessä.

 Harri Huhtanen 2019          

Genesis: Selling England By The Pound 1973 – osa 3

Genesis 1973, vasemmalta oikealla kuvassa ovat: Phil Collins, Mike Rutherford, Tony Banks, Peter Gabriel ja Steve Hackett .

genesis1973c.jpg

Wikipedian englanninkielisessä artikkelissa väitetään että Selling England By The Poundin (SEBTP) teemana on Englannin amerikkalaistuminen.  Osaltaan se pitää paikkansa, mutta yksinomaisena teema-analyysinä se tekee vääryyttä SEBTP:ille. Kuten kaikilla Genesiksen varhaisilla levyillä SEBTP:in lyriikat ovat monimerkityksellisiä ja ajoittain tuntuu siltä, että Gabriel on kirjoittanut ne vain pelkästään sointuvina sanaleikkeinä, jotka palvelevat musiikkia ilman lyriikan teemallista itsearvoa. Gabriel onkin jossain haastattelussa väittänyt että hän kirjoitti SEBTP:in tekstit muutamassa päivässä. Levyllä on seitsemän sanoitettua laulua ja yksi Hackettin kirjoittama instrumentaalikappale. Levyllä kaikki kappaleet on merkitty kaikkien bändin jäsenten nimiin mikä oli demokraattisten bändien  yleinen tapa tuohon aikaan.  Myöhemmin on kuitenkin selvinnyt että suurimman osan SEBTP:in teksteistä on kirjoittanut Gabriel.  Poikkeuksia ovat albumin A-puolen päättävä More Fool Me, jonka on kirjoittanut Collins Rutherfordin kanssa. Lisäksi väitetään että Cinema Show  olisi Banksin ja Rutherfordin kirjoittama ja varmaan tämä päteekin musiikilliseen toteutukseen, mutta sanoituksessa on kyllä sellaisia säkeitä, joiden uskon olevan lähtöisin Gabrielin kynästä. Näin ollen yhtä lukuunottamatta SEBTP:in kappaleet lienevät Gabrielin kirjoittamia. Tekstejä lukiessa on vaikea saada selvyyttä siitä mikä niiden sanoma on. Amerikkalaisuuden kritiikkiä löydän vain kahdesta kappaleesta eli avauskappaleesta Dancing With Moonlight Knight sekä päätöskappaleesta Aisle Of Plenty.  Avauskappaleessa Gabriel laulaa mm. näin:

“Old man dies!” The note he left was signed ‘Old Father Thames’
it seems he’s drowned /  selling England by the pound   

Päätöskappaleessa irvaillaan Britanniaankin rantautuneelle amerikkalaiselle supermarket -kulttuurille:

“I don’t belong here” said old Tessa out loud
“Easy, love, there’s the Safe Way Home”
and, thankful for her Fine Fair discount, Tess Co-operates

Harri Huhtanen 2019          

Genesis: Selling England By The Pound 1973 – osa 2

Genesis1973b

Mikä tekee Selling England By The Poundista (SEBTP) niin erinomaisen levyn? Ehkä se, että tämä on todella bändilevy. Kaikki bändin jäsenet antoivat kokonaisuuteen vahvan panoksensa. Gabrielin lisäksi Banks, Rutherford, Hackett ja Collins sävelsivät ja sanoittivat levyn kappaleita. Kun näin monta luovaa ihmistä tarjoaa kokonaisuuteen ideoitaan on selvää, että kompromisseilta ja jälkikritiikiltä ei voi välttyä. Silti kuulija, joka ei tunne levyn taustoja eikä tiedä mitä bändin jäsenet ovat kustakin kappaleesta jälkikäteen lausuneet, ei voi muuta kuin ihastella lopputulosta. Mikään kappale ei kuulosta “puolivillaiselta” kompromissituotteelta, vaan kokonaisuus toimii komeasti alusta loppuun. Gabrielin laulu ja lyriikat ovat ainutlaatuisia, vaikka Tony Banks niitä joidenkin kappaleiden osalta onkin jälkikäteen kritisoinut.  Myös Collins laulaa yhdellä kappaleella päävokaalin ja harmonioita useammilla. Tony Banks on entistä parempi tällä levyllä: hänellä on käytössään uusi, State Of Art – tasoinen Mellotroni, jolla on tuotettu myös levyllä kuultavia kuoro-osuuksia.  Lisäksi Banks hyödyntää The Cinema Showssa upouutta ARP Pro soloist -soitinta. Hackettin soitto on tällä levyllä parempaa kuin koskaan, erityisesti hänen soolonsa Firth Of Fifthissä on legendaarinen! Ehkä vähimmälle huomiolle tällä levyllä jää kitaristi Ruthertford, tosin hänenkään osuuttaan ei saa vähätellä, sillä hän on osallistunut The Cinema Shown kirjoittamiseen Banksin kanssa.

Harri Huhtanen 2019          

Genesis: Selling England By The Pound 1973 – osa 1

Vuonna 1972 Genesis esiintyi Belgian TV:ssä klassisessa kokoonpanossaan. Bändin jäsenet vasemmalta oikealle:  Mike Rutherford (kitara), Steve Hackett (kitara), Peter Gabriel (laulu), Phil Collins (rummut) ja Tony Banks (kosketinsoittimet). 

 

Genesis1972

Harvoin kuulee levyä, jossa kaikki on kohdallaan: ei yhtään keskinkertaista kappaletta, ei mitään minkä haluaisi muuttaa tai mikä häiritsisi kokonaisuutta. Genesiksen vuoden 1973 Selling England By The Pound (SEBTP) ei ehkä ole yhtä rokkaava kuin vuoden 1972 Foxtrot, mutta se mikä on menetetty rokkaavuudessa tulee moninkertaisesti takaisin hienoissa melodioissa, upeassa orkestraatiossa sekä komeassa ja saumattomassa bändin yhteissoitossa. Suomessa vastikään konsertoinut Genesis -kitaristi Steve Hackett on kertonut, että juuri SEBTP on hänen suosikkinsa Genesiksen levyistä. Enkä ihmettele sitä, niin sofistikoitu ja yhtenäinen soundi levyllä on. SEBTP’ia edeltävissä Genesis -levyissä oli melkoista uhoa ja näyttämisen halua, joka kyllä tuottikin komeaa jälkeä, mutta SEBTP on tasapainoisempi ja harkitumpi teos, jonka bändi tosin äänitti yllättävän nopeasti. Kappaleita kuunnellessa kun voisi kuvitella että näin täydellistä levyä on hiottu vuosikaudet ja että joka kappaleesta on tehty lukuisia ottoja studiossa, mutta voi olla että totuus on jotain ihan muuta, koska vieläkään, lähes 50 vuotta levyn julkaisun jälkeen, ei ole julkaistu mitään Complete SEBTP – boksia, jossa olisi suuri joukko vaihtoehtoisia otoksia näistä upeista kappaleista.  Toisaalta en jaksa uskoa että nämä mestariteokset olisi purkitettu yhdellä otolla, jos näin olisi, olisi se ennenkuulumatonta. Syynä vaihtoehtoisten versioiden julkaisemattomuuteen voi olla myös se, etteivät alkuperäiset nauhat ole säilyneet. Toinen mahdollisuus on, että koska SEBTP ei aikanaan myynyt kovin hyvin ja koska esim. Englannissa levyn myynti ylitti 100 000 kappaleen rajapyykin vasta 2000-luvulla niin on arvioitu, ettei  boksin julkaiseminen olisi taloudellisesti kannattavaa. Pink Floyd, Bob Dylan ja Beatles ovat eri juttu. Heidän varhaisia levyjään myydään edelleen niin paljon ,että myös studio – outtakesit kiinnostavat ihmisiä. Toisaalta ehkä emme tarvitsekaan mitään outtakes -versioita.  Ehkä se vain häiritsisi ja tavallaan vähentäisi levyn arvoa, sillä SEBTP on nykymuodossaan täydellinen.

Harri Huhtanen 2019