Nostot

Nico (1938-1988)

Artikkeli julkaistu alunperin vanhassa Winterludessa vuonna 2011.

blogger-image-926467122

Moni nykynuori saattaa ihan aiheellisesti kysyä: Kuka on Nico? Jotta päästään aiheessa eteen päin, on varmaan syytä kerrata ensin perusfaktat:

Nico, oikealta nimeltään Christa Päffgen (1938-88) oli saksalainen malli, jonka laulajaura käynnistyi jo 1960-luvun puolivälissä. Nico julkaisi ensimmäisen soololevynsä vuonna 1967 ja samoihin aikoihin alkoi yhteistyö legendaarisen Velvet Undergroundin kanssa. Nico julkaisi 20 vuotta kestäneen uransa aikana yhden levyn Velvet Undergroundin kanssa sekä kuusi soololevyä.

Nico ei ole koskaan ollut mikään myyntitykki,vaan enemmänkin underground-piirien suosikki. 1970- ja 1980-luvuilla rocklehdet vielä jonkin verran kirjoittivat hänestä, mutta 1990-luvulta lähtien Nico on vaipunut autuaasti unholaan. Nicolla jäi poika, joka asuu Ranskassa. Ilmeisesti hän on ollut sen verran hunningolla, ettei hän ole pystynyt säilyttämään ja uudelleen julkaisemaan äitinsä musiikillista perintöä. En edes tiedä kuka tällä hetkellä omistaa oikeudet Nicon musiikkiin.

Nicon elinaikanaan julkaisemat kuusi vinyylilevyä ovat nykyään melkoisia harvinaisuuuksia, ainakin Suomessa. Joskus 10 vuotta sitten olin yhteydessä erääseen kaveriin, joka suostui lainaamaan minulle Nico LP-levynsä äänitystä varten. Yritin kovasti ostaa häneltä nuo vinyylit (kuvittelin tehneeni niin kovan tarjouksen, ettei siitä voisi kieltäytyä), mutta kaveri totesi kylmän rauhallisesti: ”kaikki ei ole tässä maailmassa kaupan, jos myisin nämä, todennäköisesti myöhemmin katuisin sitä…”.

Minulla on siis CDR-levyillä nuo alkuperäiset vinyylit (kiitos tuon keräilijän, joka antoi minun äänittää ne, vaikka levyjen myynnistä hän jyrkästi kieltäytyikin) naksunoineen ja rahinoineen ja valtaosa post-julkaisuista (konsertteja, kokoelmia, julkaisemattomia biisejä jne.) minulla on kaupallisina CD-levyinä. 1980-luvulla Nicoa vielä julkaistiin ahkerasti, mutta nyttemmin uudet live- tai muut julkaisut ovat käyneet harvinaisiksi.

Harri Huhtanen 2011

THE BEATLES: THE CAPITOL ALBUMS (2004-2006) – osa 1

Capitol mainosti alkuvuodesta 1964 tätä Meet The Beatlesiä bändin ”ensimmäisenä levynä” mitä se ei suinkaan ollut, sillä Beatles oli jo tätä ennen ehtinyt julkaista Englannissa kaksi albumia ja USA:ssakin yhden. Pieni Vee-Jay Records ehti ennen Capitolia ja julkaisi Amerikassa Beatles -albumin jonka se nimesi Introducing…The Beatles. Tosin tämä albumi ei menestynyt yhtä hyvin kuin Capitol-julkaisu.

Englantilainen EMI levy-yhtiö omisti suurehkon Capitol levy-yhtiön Amerikassa.  The Beatles oli tehnyt läpimurron Englannissa ja Keski-Euroopassa jo vuonna 1963, mutta menestys Amerikassa antoi odottaa itseään. Jostain syystä Capitol ei siinä vaiheessa vielä ymmärtänyt bändin potentiaalia, mutta sitten isäntä eli EMI määräsi heidät olemaan kiinnostuneita Beatleseista. Vuoden 1964 alussa englantilaiset bändit eivät vielä olleet pystyneet tekemään Amerikan valloitusta, mutta yhtäkkiä Beatles tuli tornadon lailla ja muutti kaiken kertaheitolla! Tammikuussa 1964 julkaistu single I Want To Hold Your Hand  singahti listojen kärkeen ja vähän myöhemmin julkaistu albumi Meet The Beatles oli valtava myyntimenestys: vuoden loppuun mennessä sitä oli myyty Amerikassa jo lähes 5 miljoonaa kappaletta! Myyntiä avitti erityisesti bändin kolme esiintymistä alkuvuodesta 1964 kuuluisassa Ed Sullivan Show’ssa. Parhaimmillaan yli 73 miljoonaa amerikkalaista silmäparia tuijotti näitä Englannin kummajaisia ja piti kovasti näkemästään ja kuulemastaan. Muutamassa kuukaudessa Beatles oli valloittanut Amerikan! Keväällä 1964 kaikki amerikkalaiset tunsivat jo bändin. Capitol takoi kun rauta oli kuumaa eli vuoden 1964 aikana yhtiö julkaisi peräti neljä Beatles -albumia ja kaikkia niitä myytiin yli miljoona kappaletta! Sama tahti jatkui vuonna 1965, jolloin myös Amerikassa ilmestyi neljä uutta Beatles-levyä!

Vuosina 1964-65 Amerikassa ja Englannissa julkaistut Beatles -levyt poikkesivat toisistaan nimen, kansikuvien ja sisältönsä osalta olennaisesti. Koska 2000-luvulla Beatlesien alkuperäisten Amerikka-vinyylien saanti alkoi olla kortilla oli keräilijöiden ja fanien kannalta hyvä, että Apple päätti lopulta 2000-luvulla julkaista näköis-CD:t Capitolin kahdeksasta ensimmäisestä Beatles-albumista, jotka siis poikkeavat monella tapaa Englannin ja Euroopan julkaisuista.

(jatkuu…)

Harri Huhtanen 2022         

Rough and Rowdy Ways, World Wide Tour 2021-2024 -osa 12

Dylanin  kolmivuotinen RARW -maailmankiertue käynnistyi Amerikassa marraskuussa 2021. Ensimmäisen Euroopan kiertueen kesän 2019 jälkeen Dylan aloitti joitain päiviä sitten (25.9.22) Oslosta. Sen jälkeen hän esiintyi Tukholmassa ja  tänään (29.9.22) on vuorossa Göteborg. Suomeen  Dylan ei tällä osakiertueella tule, mutta ehkäpä sitten taas vuonna 2023? Aikaisemmin uumoilin että Euroopan kiertue päättyisi lokakuun lopussa Skotlantiin, mutta nyt on sovittu neljästä lisäkeikasta ja tällä hetkellä kiertueen päättymisajankohta on 7.11.22 Dublinissa . Dylan-intoilijoiden harmiksi alkaa näyttää siltä, että nimensä mukaisesti tämä kolmivuotinen kiertue keskittyy RARW-albumin (2020) laulujen esittelyyn, sillä setin 17 kappaleesta lähes pääsääntöisesti 9 on peräisin RARW-albumilta. Loput 8 kappaletta vaihtelevat myös hyvin vähän ja edustavat pääasiallisesti Dylanin 1960-luvun tuotantoa. Euroopan kiertueesta on takana vasta kaksi konserttia, mutta sekä Oslon että Tukholman settilistat olivat lähes identtisiä Amerikan kesäkonserttien settilistojen kanssa.    

Harri Huhtanen 2022

PINK FLOYD:  Animals 2018 Remixes! -osa 3

Osa uuden Remixes-painoksen kirjasen kuvista on julkaistu jo vuonna 1977 alkuperäisen vinyylilevyn sisäaukeamalla.

Hienoa, että Suomestakin vielä löytyy aika monta Pink Floydin ystävää! Vuoden 1977 Animals -albumista julkaistu remiksattu versio ponkaisi heti ilmestymisensä jälkeen Suomen virallisen striimilistan sijaluvulle 22 ja odotetusti fyysisella albumilistalla sijoitus oli vielä parempi eli no.7. Tämä on merkittävää sikäli, että nyt kun olen kuunnellut nämä remiksaukset voin todeta, että aika yksi yhteen tämä uusi levy vastaa alkuperäistä levyä. Pieniä eroja löytyy soittimien paremmassa separaatiossa sekä yleissoundin jonkin asteisessa selkeytymisessä. Luulen kuitenkin että sokkotestissä ei välttämättä olisi helppo erottaa kumpi on uusi ja kumpi vanha miksaus. No, pääasia kai lienee että tämä hieno levy saatiin jollain verukkeella uudestaan markkinoille, koska jotenkin tämä taitaa teemoiltaan nyt olla vielä ajankohtaisempi kuin ilmestymisvuonna 1977.

Watersin tarina kun kietoutuu kolmen eläimen ympärille: Pigs, Dogs ja Sheeps. Levyn tarinasta on esitetty erilaisia tulkintoja enkä tässä nyt lähde niitä kovin seikkaperäisesti avaamaan. Kyse on yleisellä tasolla ihmisten välisistä suhteista ja vallankäytöstä. Osa ihmisistä on “lampaita”, joita häikäilemättömät “koirat” ja “siat” hallitsevat ja ohjailevat. Maailman pahuus syntyy siitä, että ihmiset antavat pahuuden hallita. Jotenkin näin tätä moniselitteistä ja vaikeaselkoista Watersin luomusta kai tulee tulkita. Kun tätä uusintapainosta alettiin vuosia sitten valmistella olisi Waters halunnut mukaan Mark Blaken aiheesta kirjoittaman pitkän esseen.  Gilmourin mukaan teksti antoi kuitenkin varsin yksipuolisen kuvan levyn tekijöistä eli nosti liikaa Watersia esille ja jätti muut lähes statistien asemaan. Niinpä albumin uusintajulkaisu viivästyi monella vuodella ja lopulta päädyttiin kompromissiin, jossa esseen asemasta CD:n mukana tuli 27-sivuinen kirjanen, jossa oli 37 alkuperäisen kuvaussession kuvaa sekä vain pakolliset albumin julkaisutiedot. Ei siis mitään varsinaisia taustatekstejä. Harmi. Toisaalta Pink Floydista on julkaistu maailmalla lukuisia bändihistoriikkeja eli Animals -albumin syntyhistorian voi helposti tarkastaa niistä tai “hätätilassa”  jopa Wikipediasta.                

Harri Huhtanen 2022 

PINK FLOYD:  Animals 2018 Remixes! -osa 2

Nyt se viimeinkin tapahtuu!  Jo vuonna 2018 tehdyt Animals -äänitteiden remiksaukset julkaistaan Pink Floydin virallisen sivuston mukaan 23. syyskuuta 2022 ja Deluxe-boksi ilmestyy karvalakkiversioiden jälkeen 7.lokakuuta 2022. Suomessa uusittua Animals -albumia myy ainakin Levykauppa Äx ja yllättäen he ilmoittavat, että heillä on jo varastossa 2018 Remixes levystä sekä LP- että CD-versioita?  He siis myyvät sitä ennen kuin virallinen Pink Floyd-taho? Alla lisätietoja ja tilausosoitteita:

https://store.pinkfloyd.com/animals-remix

https://www.levykauppax.fi/artist/pink_floyd/animals/#793164

Harri Huhtanen 2022 

TOP10 Syyskuu 2022

        ALBUMILISTA 177

  1. ( – )  THE BEATLES: Let It Be, Deluxe edition (5CD +1BR)(1970,p.2021) (UUSI)
  2. (03)  ALLMAN BROTHERS: At Fillmore East (CD) (1971, p.2015) (2kk)
  3. (04)  GENTLE GIANT: Aquiring The Taste (CD) (1971, p.2020) (2kk)
  1. (05) STEVE HACKETT: Under A Mediterranean Sky (2LP) (2021) (3kk)  
  2. (07) JEAN MICHEL JARRE: Houston-Lyon (CD) (1987) (2kk)  
  3. ( – )  NEIL YOUNG: Barn (CD) (2021) (UUSI) 
  4. ( – )  IT’S A BEAUTIFUL DAY: First (LP) (1969) (UUSI)
  5. ( – )  PETER GREEN: Little Dreamer (LP) (1980) (UUSI)
  6. (09)  CARAVAN: For Girls Who Grow Plump In The Night (CD) (1973, 2001) (3kk)
  7. ( – )   PIHASOITTAJAT: Kontaten kotia (LP) (1975) (UUSI)

Harri Huhtanen 2022

The Beatles: Revolver 2022 Deluxe edition – osa 1

Revolver Deluxe edition 2022

Jos joku ajatteli että Beatlesien vuonna 2017 alkunut arkistonauhojen julkaisuohjelma päättyi viime vuonna Let It Be -boxin julkaisuun niin nyt voin varmuudella kertoa, että näin ei tosiaankaan tapahtunut.  Beatleseilla on edelleen satoja tunteja julkaisemattomia studionauhoituksia ja koska kiinnostus ja kysyntä bändin tuotoksiin on vuosista ja vuosikymmenistä riippumatta kiivasta niin on selvää, että uusia arkistonauhoituksia tulee markkinoille tasaiseen tahtiin. Nyt 2022 on luvassa lajaennettu versio vuoden 1966 Revolver -albumista.  Kuten aikaisemminkin niin tarjolla on sekä “karvalakkiversioita” että kalliimpia paketteja.  Kallein on 4LP:n boksi, josta veloitetaan yli 200 euroa!   5 CD:n version yli 100-sivuisen kirjan kera saa sentään 164 eurolla. Aika hintava sekin toki on. Suomeen uusi boksi on näillä näkymin rantautumassa lokakuun loppuolella.

Harri Huhtanen 2022         

Maustetytöt -osa 15

Kuukausi sitten Maustetytöt esiintyi Helsingissä ja esitti tämän uuden kappaleen, joka ilmeisesti tulee heidän kolmannelle albumilleen jota tässä on odotettu jo yli vuoden ajan (katso osa13). Hienoa jos levy alkaa vähitellen valmistua!

Lienee selvää että yhteistyö Agentsin kanssa oli väliaikaisratkaisu Maustetytöille. Duon soundissa kosketinsoittimet muodostavan niin tärkeän elementin etteivät Maustetytöt oikeastaan ole sama bändi ilman niitä. Kiva nyt kuulla että uusia biisejä on taas tulossa!

Harri Huhtanen 2022

Wishbone Ash: Argus (Deluxe edition 2007)

Wishbone Ashin todennäköisesti paras albumi Argus ilmestyi 28.huhtikuuta 1972. Se nousi UK:n levymyyntilistalla sijaluvulle 3. Muistan kuulleeni levyn kaverini luona tuoreltaan jo vuonna 1972, mutta Arguksen taisin hankkia itselleni vasta joskus 1980 -luvulla, koska vuosina 1976-1980 minulla ei edes ollut levysoitinta. Elin sellaista ”mielenhäiriöistä” vaihetta, jossa kuvittelin ettei rock muka ollut enää merkityksellistä ja ettei siihen kannattanut uhrata aikaa tai rahaa. Onneksi tämä vaihe meni nopeasti ohi, sillä jo syksyllä 1980 olin hankkinut Ruotsista tienaamillani rahoilla kunnon stereot ja niin rokki palasi voimalla elämääni! En muista tarkkaan milloin ostin Wishbone Ashin alkuperäisen Argus -levyn divarista, mutta uskoakseni se oli joskus 1980 -luvun alkupuolella. Siitä saakka olen kuunnelllut Argusia joka ikinen vuosi! Joinain vuosina vain pari kertaa ,toisina vuosina lukuisia kertoja. Argus  on klassinen rockalbumi. Usein nämä klassiset albumit eivät suinkaan paremmaksi siitä muutu että julkaistaan laajennettuja painoksia, joissa on mukana vaihtoehtoisia tai hyllytettyjä ottoja. Hankin nyt jälkijättöisesti vasta tämä vuonna jo 2007 julkaistun Arguksen  Deluxe-painoksen. Se on hieno! Ykkös CD:llä on alkuperäinen albumi remasteroituna. Siinä on muutamia yksityiskohtia jotka toistuvat paremmin kuin alkuperäisellä vinyylillä. Kakkos CD:llä on mielenkiintoiset BBC-äänitteet jotka on tehty toukokuussa 1972 eli vain kuukausi Arguksen julkaisemisen jälkeen . Livenä bändi esittää kappaleet ”rouhevammin” kuin julkaistulla levyllä, mutta esityksissä on potkua ja svengiä eli selvä näyttö siitä että Argus  toimii myös livenä! Jälkimmäisellä CD:llä on mukana lisäksi peräti 19 minuuttinen versio bändin debyyttialbumin legendaarisesta Phoenix -kappaleesta.  Lisämateriaali ei tässä vähennä alkuperäisen albumin arvoa vaan ehkä päinvastoin, sillä tällä julkaisulla osoitetaan ettei Argus ole pelkästään studiotaiteellinen kokonaisuus, vaan se toimii myös livenä.                   

Harri Huhtanen 2022

The Cure Helsingin Jäähallissa 8.lokakuuta 2022 -osa 2

Tim Pope ja Peter Goddard ohjasivat ja tuottivat upean Lullaby-videon, joka voitti vuoden 1990 Brit Awardsissa vuoden video palkinnon.

Mitä jäi jäljelle 1980-luvun rockmusiikista? Ilmeisesti paljonkin, ainakin ne henkilöt jotka perustivat Suomeen ”Kasari” -radiokanavan uskovat näin. Ja kyllähän tuolla kanavalla kuulee toinen toistaan enemmän korvamadoiksi muuttuneita hittejä, mutta kuinka moni niitä esittävistä artisteista on enää 2020 -luvulla aktiivisesti keikkailevia?  Eipä kovin moni. Aika moni 1980-luvun TOP10 artisti on jo hiipunut pois. Viimeisiä 80-luvun ”dinosauruksia” ovat Depeche Mode ja The Cure, jotka edelleen keikkailevat ahkerasti ja joiden suosio on säilynyt yllättävän vahvana.

Tänään yritin muistella milloin The Cure tuli minun musiikkitajuntaani ensimmäisen kerran? Se taisi olla vuonna 1989 tai 1990 jolloin näin silloin suositusta European MTV:stä heidän loistavan Lullaby-videonsa! Se teki heti suuren vaikutuksen. Video oli loistava, samoin kappaleen melodia, musiikkillinen toteus ja sanoitus!  Aihe oli perin eriskummallinen: laulaja Smith makaa sängyssä, ilmeisesti sairaana ja vähitellen jättihämähäkki syö hänet! Video palkittiin Englannissa vuoden videona ja Youtubessa sitä on katsottu jo yli 61 miljoonaa kertaa! Lullaby julkaistiin singlenä ja se nousi ympäri Eurooppaa TOP40 ja TOP10 listoille, myös Suomessa.  Seuraavaksi muistaakseni kuulin Lovesongin, joka myös julkaistiin singlenä ja menestyi hienosti USA:ssakin.  Lovesongista on tehty lukuisia cover-versioita, tunnetuin niistä taitaa olla Adelen vuonna 2011 esittämä. Lovesongin suosion jälkeen The Cure alkoi olla jo globaalisti suosittu ja tunnettu bändi, jonka kiertueet muuttuivat yhä pidemmiksi ja lippuja keikoille myytiin yhä enemmän. Vaikka The Cure teki monia hienoja albumeja niin ehkäpä kuitenkin kovimman maineen he saavuttivat live-bändinä. Sekä Lullaby että Lovesong ovat mukana vuoden 1989 Disintergration -albumilla, jonka hankin vasta 2000-luvulla. Se on todella hieno levy!  Koska en tunne riittävän hyvin The Curen koko tuotantoa, niin en uskalla julistaa Disintegrationia bändin parhaaksi saavutukseksi, mutta olen varma että myös hardcore Cure -fanit rankkaavat sen ihan yhtyeen laajan tuotannon kärkipäähän.           

Harri Huhtanen 2022  

Alkuperäinen HANOI ROCKS esiintyy Helsingin Jäähallissa 23.9.2022!

Nämä legendaariset soittajat aikoivat esiintyä esimmäistä kertaa 40 vuoteen yhdessä Helsingin Jäähallissa 23.9.2022 Michael Monroen syntymäpäivän kunniaksi!

Hanoi Rocks lienee edelleen tunnetuin suomalaisbändi ulkomailla. Arvostusta ja fanitusta on edelleen Englannissa ja Japanissa. Myös Keski-Euroopassa bändi muistetaan hyvin.  Hanoi Rocks oli kasassa vuosina 1979-85 ja uudestaan vuosina 2001-09. Alkuperäinen kokoonpano oli kuitenkin kasassa vain kolmisen vuotta ja soitti viimeisen keikkansa kesällä 1982. Sen jälkeen alkuperäistä kokoonpanoa ei ole nähty yhdessä. Tosin tunnetuin Hanoi Rocks kokoonpano toimi vuosina 1982-84. Vuonna 1982 bändin alkuperäisen rumpalin Gyp Casinon korvasi Razzle -taitelijanimellä esiintynyt rumpali, joka kuoli auto-onnettomuudessa Los Angelesissa vuonna 1984. Pian sen jälkeen bändi jäi telakalle peräti 16 vuodeksi. Muut alkuperäisjäsenet sen sijaan ovat edelleen hengissä ja soittokunnossa. Niinpä tänään (7.9.2022) iltapäivällä koettiin varsinainen jymy-yllätys kun kaikki viisi alkuperäisen kokoonpanon soittajaa marssivat lehdistötilaisuuteen joka järjestettiin Tavastialla.  Asia uutisoitiin tänään näyttävästi netissä, sanomalehdissä ja TV:ssä. Lehdistötilaisuuden syynä oli Michael Monroen ilmoitus siitä, että Nasty Suicide (kitara), Andy McCoy(kitara), Sami Yaffa (basso) ja Gyp Casino (rummut) tulisivat esiintymään yhdessä hänen 60-vuotisjuhlakonsertissaan 23.syyskuuta 2022 Helsingin Jäähallissa. Nähtäväksi jää, johtaako tämä yllättävä yhdistyminen lisäkeikkoihin.

Alla lisätietoja aiheesta:

https://www.is.fi/musiikki/art-2000009054438.html

https://www.lippu.fi/artist/michael-monroe/michael-monroe-60-vuotisjuhlakeikka-3127833/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hanoi_Rocks

Harri Huhtanen 2022