TOP 10 Huhti-Toukokuu 2017

Alla Huhti-toukokuun 2017 TOP 10 albumilistani 

         ALBUMILISTA 112-113

PFassets.php

  1. (02) PINK FLOYD: The Early Years 1965-1972 (10CD, 9 DVD, 8 BD) (2016) (7kk)
  2. (03) DAVID BOWIE: Space Oddity (LP) (1969) (3kk)
  3. (04) KING CRIMSON: In The Wake Of Poseidon (CD) (1970) (RE from 7/10) (1+3kk)
  4. (06) RENAISSANCE: A Song For All Seasons (LP) (1978) (3kk)
  5. (08) QUEEN: A Night At The Opera (LP) (1975) (1+3kk)
  6. (09) HUMAN LEAGUE: Dare! (LP) (1981) (3kk)
  7. ( – )  MOODY BLUES: Long Distance Voyager (LP) (1981) (UUSI= 2kk)
  8. ( – )  HAIKARA: Geafar (LP) (1973, reissue 2015)   (UUSI= 2kk)
  9. ( – )  TEN YEARS AFTER: Rock & Roll Music To The World (LP) (1973)  (UUSI= 2kk)
  10. ( – )  ERIC CLAPTON: E.C. Was Here (LP) (1975)  (UUSI= 2kk)

Nick Caven levyt

Nick+Cave+s+airport+PDA+I0juslzdnmAm

Palasin tänään levykauppa äxään  ja ostin lisää Cavea, jonka levyjä minulla ei aikaisemmin ole ollutkaan eli Cave on minulle UUSI, hieno  musiikillinen  löytö!

Nick Cave And The Bad Seeds: The Firstborn Is Dead  1985, Remast.CD 2009  (levy no. 2)
Nick Cave And The Bad Seeds:  The Good Son 1990, Remast. CD 2010  (levy no. 6)
Nick Cave And The Bad Seeds:  Henry’s Dream 1992, Remast.  CD 2010  (levy no. 7)
Nick Cave And The Bad Seeds:  Let Love In  1994,  Remast.  CD 2011  (levy no. 8)

20170527hh

Neil Youngin Hitchhiker -albumi ilmestyy heinäkuussa 2017 !

Neil-Young-Hitchhiker-500x500Neil Young äänitti Hitchhiker albumin alunperin vuonna 1976, mutta jätti sen julkaisematta. Nyt   Diverse Vinyl – firman listoille on ilmaantunut uusi Young levy nimeltään Hitchhiker. Sivuston mukaan albumi julkaistaan heinäkussa 2017, kansikuva on tiettävästi Gary Burdenin luomus. Hitchhiker sisältää akustisia kappaleita, jotka Young äänitti Indigo Ranch Studioilla Malibussa. Aikaisemmin Young on kertonut tästä julkaisemattomasta levystä seuraavasti:

I spent the night there with David and recorded nine solo acoustic songs, completing a tape I called Hitchhiker.

It was a complete piece, although I was pretty stony on it, and you can hear it in my performances. Dean Stockwell, my friend and a great actor who I later worked on Human Highway as a co-director, was with us that night, sitting in the room with me as I laid down all the songs in a row, pausing only for weed, beer, or coke. Briggs was in the control room, mixing live on his favorite console.

Hitchhikerin epävirallinen kappalelistaus alla:

01 “Powderfinger”
02 “Hold Back The tears”
03 “Human Highway”
04 “Hitchhiker”
05 “Ride My Llama”
06 “Lookout For My Love”
07 “Lotta Love”
08 “Fontainebleau”
09 “Campaigner”

20170526hh

Nick Cave

cave2992791cdfc6734f65760f7a1b94b5a7

Olen löytänyt uuden musiikillisen sankarin itselleni. Toki olin viimeisen parinkymmenen vuoden aikana törmännyt toistuvasti nimeen Nick Cave (s. 1957), mutta jotenkin sitten ei kuitenkaan tullut hankittua hänen levyjään. Tilanne muuttui kun hiljattain Suomen TV:stä tuli tuore Nick Cave -dokumentti. Sen innoittamana hankin sokkona levykaupa Äx’stä Nick Caven levyn No More Shall We Part (2001). Sehän osoittautui loistavaksi jo ensi kuuntelulla!  Pitänee ostaa pois ne muutkin Cave- levyt lojumasta sieltä Äx:n hyllystä.

Harri Huhtanen 2017

 

Neil Young: Ragged And Glory 1990

Young51Ies+mGsSLNeil Young -fanit arvostavat Ragged And Gloryn (1990) varsin korkealle.  Epätasaisen Geffen -kauden (1982-1988) jälkeen nimenomaa ja Freedom (1989) ja Ragged And Glory olivat perinteisille Young-faneille suuria helpotuksia. Young oli jälleen palannut juurilleen eli tekemään sitä mitä parhaiten osasi. Kieltämättä Ragged And Glory on levy, joka svengaa komeasti. Se on nimensä mukaisesti rosoinen ja varmaan hirveän nopeasti äänitetty. Monet kappaleista kuulostavat siltä kuin ne olisi äänitetty livenä studiossa muutamalla otolla.  Neil ja Crazy Horse ovat enimmän osan ajasta kerrassaan hyvässä vedossa! Levyn arvoa nostaa myös se, että  – päinvastoin kuin muutamilla 1970-luvun albumeilla –  kappaleiden annetaan nyt jatkua loppuun saakka eikä niitä feidata kesken, kuten esimerkiksi Zumalla (1975) valitettavasti tehtiin.

En ole vielä hankkinut levystä CD-versiota. Vinyylillä kakkospuolen avaava Farmer John särähtää pahasti korvaan. Kyseessä on sellainen kieli poskessa tehty krapulapäivän otto. En tiedä, ehkä Young haluaa kappaleella viestittää sitä, että hän tekee mitä haluaa ja ottaa levylleen ihan mitä tahansa ottoja, mutta minun korvissani kyseessä on tyylirikko muuten niin komeasti svengaavalla levyllä. Toisena kuultava Mansion On The Hill onkin sitten taas aitoa priimatavaraa. Love And Only Loveen päästäessä kuulijan tunnelma onkin jo varsin korkealla. Albumin päättää komea hymni Mother Earth.

YounghqdefaultMusisointi eli innostunut live-soitto on selvästi keskiössä tällä albumilla. Teemoina on rakkauden voima ja huoli siitä, miten vältetään ekologinen katastrofi, mutta ne jäävät vähemmälle huomiolle Youngin pitkiä kitarasooloja ja Horsen upeaa musisointia kuunnellessa. Horse -kitaristi Frank Sampedro selvästi katalysoi Youngin soittoa, sillä yleensä parhaat soolonsa Young soittaa hänen kanssaan. Basisti Billy Talbot ja rumpali Ralph Molina rakentavat tuttuun tapaansa tanakan ja erittäin hyvin toimivan perustan musiikille, jonka Sampedro ja erityisesti Young sitten sooloillaan viimeistelevät.

Farmer Johnia lukuun ottamatta tämä levy toimii hienosti!  Kuulija jää koukkuun aika nopeasti. Seitsemästä kymmeneen minuuttiin kestävät live-otokset eivät tunnu missään vaiheessa pitkästyttäviltä. Särökitaralla soitettu Mother Earth on tyylikäs lopetus tälle energiaa ja hyvää svengiä pursuavalla levylle.

Erittäin hyvä levy  ♦ ♦ ♦ ♦ ½

Harri Huhtanen 2008

Pink Floyd: The Wall 1979, osa 2

Pwatersimagesink jää jo lapsena orvoksi kun isä kuolee sodassa. Sota varjostaa Pinkin lapsuutta ja myöhemmin isän menetys ja sotatraumat aiheuttavat sen, että Pink kapinoi jäykkää ja luovuutta tukahduttavaa koulusysteemiä vastaan ja aikuisena hän päätyy rokkariksi. Maine johtaa huumekokeiluihin, rikkinäisiin ihmissuhteisiin ja lopulta itsemurhayritykseen. Rockin piti olla vapauttaja, mutta se onkin vankila, sillä ”shown pitää jatkua”. Lopulta Pink tuntee olevansa pelkkä pelinappula jota kaikki manipuloivat. Siksi hän rakentaa ympärilleen muurin, jonka ulkopuolelle hän sulkee muut ihmiset. Pwaters447412ink kuitenkin kärsii eristyksestä ja yksinäisyydestä ja haluaa murtaa muurin ja vapautua syyllisyydestä, joka on osittain isän kuoleman ja lapsuuden traumojen aiheuttama. Lopussa Pink hajottaa muurin ja vaikka artisin sydän ”vuotaa verta” on hän kuitenkin vihdoinkin vapaa.

The Wall on siis dramatisoitu kertomus erään yksilön elämästä syntymästä keski‑ikään. Se on kertomus rocktähteyden ja musiikkibisneksen kiroista. Se on myös erittäin vaikuttava kertomus sodan mielettömyydestä yksilön näkökulmasta. Ymmärtääkseni levyn julkaisuhetkellä Waters ei tarkoittanut levyä poliittiseksi kommentiksi, mutta sitten kun Berliinin muuri yllättäen kaatui, sai The Wall ihmisten tajunnassa myös uuden, poliittisen ulottuuvuuden. The Wallia ryhdyttiin arvostamaan myös hätähuutona kaikkien diktatoristen järjestelmien nurkkaan ajamien ihmisten puolesta.

pinkmaxresdefaultThe Wallin teematiikka vetoaa kuulijaan sekä yksilö‑ että yhteisötasolla. Tupla‑ vinyylilevyn osat 1, 2 ja 3 ovat täydellisiä. Erityisen vaikuttavia ovat sodan mielettömyyttä käsittelevät laulut Mother ja Goodbye Blue Sky. Myös Pinkin kompleksista persoonaa kartoittavat One Of My Tunes, Hey You, Nobody Home ja Comfortably Numb ovat komeita.

Vinyyli‑albumin nelospuoli on ongelmallisempi. Nelospuolen 4 ensimmäistä kappaletta eivät ole kokonaisuuden kannalta olennaisia ja musiikkillisesti ne eivät nouse samalle tasolle kuin 1‑3 levypuolien kappaleet. Vasta nelospuolen kaksi viimeistä kappaletta, mahtipontinen The Trial sekä erittäin kaunis päätöskappale Outside The Wall summaavat tyylikkäästi osateemat ja johtavat tämän legendaarisen levyn komeaan päätökseen.

Waters0501The Wall on mestariteos ja täysin ainutlaatuinen levy. Se on nimenomaa Roger Waters‑levy, mutta ilman Gilmourin riipaisevia kitarasooloja siitä tuskin olisi koskaan tullut niin hyvää kuin tuli. The Wallin suurin vahvuus on teematiikka, joka on harkittua ja syväulotteista. The Wallin ainoa heikkous on lopun musiikillinen sisältö, joka hieman notkahtaa vinyylialbumin neljännellä puolella.

Arvostelun kannalta albumi on hankala, sillä ilman nelospuolta antaisin silmääkään räpäyttämättä The Wallille täydet pisteet. Olen nyt kuunnellut enemmän tai vähemmän säännöllisesti levyä neljän kuukauden ajan ja sitä ennen vuosittain 25 vuoden ajan ja koska rock harvoin on täydellistä ja toisaalta koska nimenomaa ainutlaatuiset levyt, jollainen The Wall epäilemättä on, ovat rock ‑musiikissa todella harvassa, olen nyt lopulta päättänyt antaa armon käydä oikeudesta ja pitkän jahkailun jälkeen kirjaan levylle täydet pisteet. Tulevaisuus osoitaa olinko oikeassa. Joka tapauksessa The Wall on yksi Pink Floydin kaikkien aikojen merkittävimmistä levyistä ja kaikki se mitä bändi on julkaissut The Wallin jälkeen kalpenee tämän levyn rinnalla.

Klassikko! ♣ ♣ ♣ ♣ ♣

Harri Huhtanen 2007

Pink Floyd: The Wall 1979, osa 1

pink-floyd-the-wallKlassisessa musiikissa muoto on usein sidottu ja teokset hallittuja kokonaisuuksia. Klassisessa musiikissa täydellisuus on arkipäivää ja improvisointi keräilyharvinaisuus. Rockissa asia on usein päinvastoin. 1970‑luvulla kuitenkin erityisesti Englannista nousi maailmanmaineeseen useita bändejä, jotka julkaisivat täydellisyyttä tavoittelevia teemalevyjä. Vastalauseena tälle elitistiselle musiikkikulttuurille syntyi punk‑liike, joka haukkui näitä bändejä dinosauruksiksi. Punkkareiden mielestä nämä bändit olivat hylänneet tavalliset kaduntallaajat, yleisön jonka avulla rock alunperin nousi maailmanmaineeseen. Punk ‑liike korosti musiikin yksinkertaisuutta ja sanoman selkeyttä.

Pink Floydin mestariteos The Wall (1979) on merkillinen sekoitus punkkia, sinfoniaa, oopperaa, progea ja psykedeliaa. Ennen kaikkea levy on Roger Watersin ehkä riipaisevin omaelämänkerrallinen luomus, teosta voisi jopa nimittää eräänlaiseksi testamentiksi. Näennäisesti tämä teema‑albumi on kertomus Pink‑nimisen hahmon vaiheista, mutta kun mietii faktoja, niin omasta ja kaverinsa Syd Barrettin elämästähän Roger tällä levyllä selvästi kertoo.

jatkuu…

Harri Huhtanen 2007