UKPFE toista kertaa esiintymässä Turun Konserttitalon lavalla!
Kun tämän keikan liput tulivat myyntiin vajaa vuosi sitten ostin oman lippuni heti ensimmäisen myyntipäivän aamulla. Turun keikka 2025 oli aikanaan loppuunmyyty, joten tällä kertaa halusin olla nopea, jotta saisin mahdollisimman hyvän lipun. Sainkin lipun ykkösriviltä aivan keskeltä. Lippujen hintaa oli vuodessa nostettu ja niinpä permantopaikat maksoivat nyt jo 80e. Seurasin lipunmyynnin etenemistä parin viikon ajan ja huomasin että lippuja meni kaupaksi kovin verkkaisesti. Niinpä olin eilen yllättynyt kun lopulta kuitenkin konserttisali tuli lähes täyteen. Viime tingan satunnaisostajia taisi siis eilen olla konsertissa melkoisen paljon. Tilanne oli sikälikin hämmentävä, että Turussa voi kulua kuukausia että osuu kohdalle itseä kiinnostava rockkonsertti ja nyt niitä tuli kaksi ja vieläpä peräkkäisinä päivinä!
On ehkä väärin verrata Uriah Heep- ja Pink Floyd -konsertteja, koska bändien musiikki on kovin erilaista. Ainoa yhdistävä tekijä taitaa olla se, että molempien bändien huippuhetket ajoittuvat 1970-luvulle. Nyt joudun kuitenkin vähän sivuamaan aihetta kokemuksen tuoreuden ja lähes päällekkäisyyden vuoksi. Perjantaina Heep oli energinen, vauhdikas ja yllättäväkin! Launtaina UKPFE sen sijaan oli akateeminen, vähäsanainen ja osittain itseään toistava. Tätä ei nyt pidä ymmärtää väärin. Nautin kyllä konsertista, mutta valitettavasti en yhtä paljon kuin perjantain Heepin konsertista. Olin tutkinut UKPFE:n tuoreita settilistoja ja lähin vertailukohta löytyi tammikuun alun Englannin keikoilta. Siellä UKPFE oli soittanut 27 kappaleen ja yli 2 tunnin keikkoja, joilla kuultiin monia harvinaisempiakin PF kappaleita. Turussa setti oli paljon lyhempi eli vain 15 kappaletta ja monet niistä olivat samoja, jotka kuultiin jo tammikuun 2025 Turun keikalla. Ehkäpä siksi en innostunut keikasta yhtä paljon kuin ensimmäisellä kerralla.
UKPFE:n vuoden 2025 Suomen kiertue (4 keikkaa) myi niin hyvin, että vuodelle 2026 heidän suomalainen promoottorinsa oli saanut buukattua heille peräti 15 keikkaa Suomeen! Tammikuussa 2025 näin Turun konserttitalon edessä mm. Lahden ”kisaveikkojen” (nimi muistinvarainen) ison bussin, josta tuli ulos iso joukko nuoria miehiä. Vuonna 2026 UKPFE:tä ei tarvitse lähteä katsomaan kovin kauas sillä nykyinen Suomen kiertue kattaa koko Suomen eli lännen ja etelän lisäksi idän ja pohjoisen. Suomessa bändillä ei ole varsinaisia lepopäiviä, vaan kiertue pusketaan läpi erittäin tiivistahtisena.
Mutta tarkemmin Turun keikasta arvostelun myöhemmissä osissa…
Kitaristi Sam Wood ja laulaja Bernie Shaw nauttivat täysin rinnoin Logomon keikasta!
Vain pari päivää ennnen Heepin Suomenkiertueen alkua tuli tieto, että bändin ainoa alkuperäisjäsen Mick Box on sairastunut eikä pääse ensimmäisille keikoille. Aluksi tämä huolestutti minua. Tuollaisen uutisen jälkeen maalikko kysyy helposti itseltään: ”olenko nyt siis menossa katsomaan tribuuttiyhtyeen keikkaa?” No, Uriah Heepin uraa paremmin tuntevat eivät varmaan olleet huolissaan, sillä vuodesta 1986 lähtien eli 40 vuoden ajan yhtyeen päävokalisti on ollut Bernie Shaw ja kosketinsoittajana on toiminut yhtä kauan Phil Lanzon. Tämä kaksikko hoitaa Uriah Heepin legendaariset vuosien 1970-73 klassikkobiisit satojen keikkojen tuomalla ammattitaidolla. Kysymys kääntyikin näin: olisiko muutaman päivän varoitusajalla bändiin kutsuttu nuori heavy-kitaristi Sam Wood riittävän hyvä ja istuisiko hänen soittonsa muun bändin vuosikymmenien aikana muodostuneeseen soundiin? Ehdin ennen keikkaa lukea nettiuutisen jonka mukaan Wood ei kutsun saadessaan edes tuntenut kaikkia settilistan kappaleita! Mutta huoli oli turha. Wood ei soittanut samoin kuin mitä Box soittaa alkuvuosien levyillä, mutta hän soitti erittäin hyvin ja vaikka hänen soittonsa oli kallellaan 1980-luvun ”tiluttelu -heviin” niin yllättävän hyvin se kuitenkin istui kokonaisuuteen. Shaw oli koko keikan ajan erittäin energinen ja hänen vuorovaikutuksensa Woodin ja koko bändin kanssa toimi erittäin hienosti. Yleisössä oli niin paljon aitoja Heep-faneja että etukatsomo ponnahti penkeiltään seisomaan heti keikan alussa ja tämä vain lisäsi Shawin energisyyttä. Eli ei se ollut tribuuttibändi, vaan ihan aito Uriah Heep! Hieno keikka! Tarkempi analyysi myöhemmin, koska jo tänään minulla on vuorossa UK Pink Floyd Experiencen keikka Turun Konserttitalossa.
Huomenna se sitten tapahtuu: ensimmäinen Uriah Heep -keikkani! Loppuvuoden 2022 Uriah Heep -kiertue valitettavasti peruuntui keikkajärjestäjän konkurssin vuoksi. Nytkin on sikäli epäonnea matkassa että juuri ennen tämän vuoden kiertueen alkua tuli ilmoitus siitä, ettei bändin ainoa alkuperäisjäsen Mick Box pääsekään Suomeen terveysongelman vuoksi. Ilmoituksessa annettiin kuitenkin ymmärtää että jossain vaiheessa kiertuetta Mick palaisi keikoille. Tuskin häntä kuitenkaan huomenna Turun Logomossa näemme. Onneksi bändin viidestä soittajasta kaksi on ollut mukana jo 1980-luvulta lähtien joten vaikka Box on poissa on silti lupa odottaa hyvää konserttia huomiselle. Alla bändin nykyinen kokoonpano:
Phil Lanzon – kosketinsoittimet ja taustalaulu (1986- )
Tampereen ja Helsingin konserttien liput tulivat myyntiin jo syyskuussa 2024. Molemmat keikat loppuunmyytiin alta aikayksikön. Yritin lippuja molempiin, mutta sain vain Tampereelle ja nekin paikat olivat valitettavan kaukana lavasta, joten en saanut kovin hyviä kuvia keikasta. Siksi tässä vaihteeksi yleisökuva konsertin loppuminuuteilta, jolloin kaikki nousivat seisomaan ja osoittivat raivoisasti suosiotaan!
Plantin nykyisen bändin nimi on Saving Grace . Plant tutustui heihin kotiseudullaan jo vuonna 2019 ja suunnitelmissa oli myös kiertue heidän kanssaan. Maailmanlaajuinen Korona-pandemia vuosina 2020-2022 kariutti kuitenkin suunnitelmat ja Plant päättikin palata Amerikkaan tekemään yhteistyötä Alison Kraussin kanssa. Plant oli julkaissut jo vuonna 2007 Kraussin kanssa albumin Raising Sand, joka menestyi maailmalla erinomaisesti. Alati uutta etsivänä levottomana sieluna Plant keskeytti kuitenkin yhteistyön Krausin kanssa vuoden 2008 kiertueen jälkeen. Yhteistyö Alisonin kanssa jatkui vasta Korona-aikana ja tuotti vuonna 2021 albumin Raise The Roof sekä sitä seuranneet yhteiskiertueet vuosina 2022-2024. Sitten Plant palasi taas Englantiin ja jatkoi tauolla ollutta yhteistyötään Saving Gracen kanssa. Lopputuloksena oli upea cover-albumi Saving Grace, joka ilmestyi syyskuussa 2025. Erityisen hienoa oli se, että Plant promosi albumia vuoden 2025 Euroopan kiertueella jo monta kuukautta ennen sen ilmestymistä! Näin yleisö sai ainutlaatuisen musiikkikokemuksen, sillä nykyään yhä harvemmin artistit esittävät kappaleita, joita he eivät ole vielä julkaisseet.
Yritin kovasti etsiä tietoja Saving Gracen erinomaisista muusikoista, mutta kun bändillä ei ilmeisesti ole omia nettisivuja eikä Plantia käsittelevissä artikkeleissa kerrota mitenkään yksityiskohtaisesti heidän taustoistaan niin joudun tässä tyytymään vain lyhyeen yleisesittelyyn. Tuoreissa Plant -artikkeleissa mainitaan että Saving Grace-albumia olisi äänitetty peräti kuuden vuoden ajan! Todellisuudessa näin ei varmaan ole, koska vuodet 2021-2024 Plant teki tiivistä yhteistyötä Krausen kanssa Amerikassa. Mainittakoon vielä että kaikki Saving Gracen kappaleet ovat covereita. Yllättävää on miten ne on saatu sovitettua sellaiseen muotoon, että syntyy vaikutelma samanaikaisuudesta, vaikka kappaleiden aikajänne on peräti 80 vuotta tai jopa enemmän (sillä joukossa on myös traditionaalisia kappaleita, joiden tarkkaa alkuperää ei tunneta). Kappaleiden alkuperäiset levytykset ajoittuvat joko 1930- tai 2000-luvulle.
Saving Gracen kokoonpano
Robert Plant – laulu ja huuliharppu
Suzi Dian – laulu ja harmonikka
Oli Jefferson – taustalaulu, rummut ja muut lyömäsoittimet
Tony Kelsey – taustalaulu, akustinen, sähköinen ja baritoni-kitara
Barney Morse-Brown – sello
Matt Worley – laulu, akustinen kitara, banjo ja cuatro
Hackettin ja bändin kahden Suomen keikan rupeama päättyi 30.4.2025 (Vappuaattona! ) Tampere Talolla noin kello 23.
Vaikka molempien keikkojen settilistat olivat samanlaiset niin esityksissä oli eroja. KulttuuritalollaNad Sylvanin laulu toistui joissain kohdissa yllättävän epäselvästi. Kokonaisuutena äänentoisto oli Tampere Talolla paljon parempi. Toinen yllätys oli se, että ajoittain kuulosti ja näytti siltä kuin Nadin laulu Tampereella olisi tullut playbackinä. Täyttä varmuutta en asiasta saanut vaikka yritin tarkkaan seurata Nadin huulien liikkeitä. Oli miten tahansa niin joka tapauksessa Nadin lauluosuudet kuulostivat paljon paremmilta Tampereella.
Eipä muuta tällä kertaa. Kirjaan tähän vuoden 2025 Suomen keikkojen settilistan. Lyhenteet kappaleen perässä viittaavat albumiin jolla kappale on alun perin julkaistu. Mikäli albumia ei ole mainittu tarkoittaa se sitä ettei kyseessä ole Hackettin kappale. Lyhenteet on aukikirjattu listauksen lopussa.
Steve Hackett Set Lists: Helsinki and Tampere 2025
Set 1
01 People of the Smoke TCATN 2024
02 Circo Inferno TCATN 2024
03 These Passing Clouds TCATN 2024
04 The Devil’s Cathedral SOS 2021
05 Every Day SM 1979
06 A Tower Struck Down VOTA 1975
07 Basic Instincts Jonas Reingoldin pitkä basso sooloesitys
08 Camino Royale HS 1983
09 Shadow of the Hierophant VOTA 1975
Set 2
10 The Lamb Lies Down on Broadway TLLDOB 1974
11 Fly on a Windshield TLLDOB 1974
12 Broadway Melody of 1974 TLLDOB 1974
13 Hairless Heart TLLDOB 1974
14 Carpet Crawlers TLLDOB 1974
15 The Chamber of 32 Doors TLLDOB 1974
16 Lilywhite Lilith TLLDOB 1974
17 The Lamia TLLDOB 1974
18 It TLLDOB 1974
19 Supper’s Ready F 1972
Encore
20 Firth of Fifth SEBTP 1973
21 Drum Solo Craig Bundellin sooloesitys
22 Los Endos / Slogans / Los Endos ATOTT 1976
Lyhenteet:
F 1972 = Foxtrot, Genesiksen albumi
SEBTP 1973 = Selling England by the Pound, Genesiksen albumi
TLLDOB 1974 = The Lamb Lies Down on Broadway, Genesiksen albumi
VOTA 1975 = Voyage of the Acolyte
ATOTT 1976 = A Trick of the Tail, Genesiksen albumi
Renesanssi tarkoittaa sitä että 1500-luvulla Euroopassa löydettiin uudestaan Antiikin kulttuuri 2000 vuoden tauon jälkeen! Paljon pienemmässä ja kotoisemmassa mittakaavassa on minun löytöni, sillä tänään CD-hyllyäni läpikäydessäni löysin tämän Groovector-bändin debyyttilevyn vuodelta 2000. En muista miksi, mistä ja milloin olen ostanut tämän levyn. En edes tiennyt ennen tätä päivää että kyseessä on suomalainen proge-bändi. Ilmeisesti tämän levyn olen ostanut jonkun suuremman ostoksen yhteydessä 10-20 vuotta sitten ja jotenkin CD on sitten jäänyt hyllyyni pölyttymään.
Tänään olen kuunnellut tämän erinomaisen albumin jo neljä kertaa ja onhan tämä erittäin hieno! Tämä ei ole neoprogea, kuten 2000-luvulla on yleensä ollut tapana julkaista ja vieläpä niin että siihen on sekoitettu metallimusiikkia. Siihen genreen en ole vielä kunnolla päässyt sisälle, mutta Groovectorin debyytti onkin retro-progea ja siksi siitä alkaa pitää jo ensikuuntelussa. Kuulen tällä levyllä selviä vaikutteita Camelin, Genesiksen, Focuksen, Pink Floydin, Mike Oldfieldin jne. 1970-luvun albumeista. Vaikutteet on kuitenkin “naamioitu” niin hienosti, että kokonaisuus ei kuulosta eikä ole mikään halpahintainen plagiaatti, vaan pikemminkin ikään kuin ranskalaisen keittiön hieno tuotos parhaista ruoka-aineksista!
Kun tänään selvitin netistä mikä tämä ”eksoottinen” bändi oikein on, niin selvisi että he ovat suomalaisia ja mikä hämmästyttävintä he ovat lähtöisin kotikaupungistani Porista! Kaupallista menestystä bändi ei ole saanut koska he julkaisivat vain kaksi studioalbumia 2000-luvun alussa ja yhden live-albumin ja sen jälkeen ei mitään! Mutta vaikka heillä 2010-luku meni jotain muuta tehdessä niin ilahduttavaa oli lukea että he ovat palanneet live-lavoille 2022. Tosin kolmannesta studioalbumista en löytänyt mitään mainintaa, mutta loogisesti voisi ajatella että näin luova bändi sellaisen kohta julkaisisi, koska ovat jo keikoillekin palanneet.
Peter is back! Nyt näyttää siltä että vuoden 2023 I/O -albumi saa kohta seurakseen uuden levyn sillä Peter Gabriel julkaisi joitain päiviä sitten Youtubessa ensimmäisen kappaleen tulevalta O/I -albumiltaan. Tarkkaa julkaisupäivää ei ole ilmoitettu, mutta videotervehdyksessään Peter kertoi että tällekin albumille tulee 12 kappaletta, joista yhden hän julkaisee aina kuukauden vaihduttua. Tämän perusteella uusi albumi ilmestyisi joulukuussa 2026 ellei mitään yllättävää tapahdu.
Vuoden 2025 Soft Machine livenä Porin Promenadi -Salissa. Kuvassa vasemmalta oikealle kiertäen: John Etheridge, Fred Baker ja Theo Travis . Kuvasta puuttuu bändin uusi rumpali Asaf Sirkis.
Vaikka en tunnistanut kaikkia kappaleita niin edeltävien settilistausten (setlist FM-sivustolta) perusteella sain hahmoteltua melko kattavan Porin settilistan. On mahdollista, että jokin kappale puuttuu ja että jossain kohtaa soittojärjestys ei ole juuri sellainen kuin tässä listauksessani.
Konsertti alkoi klo 19 ja päättyi klo 20.45. Alle listaan vielä nykyisen Soft Machinen soittajat:
Soft Machine 2025
John Etheridge (s.1948) – kitara ja laulu (bändissä vuodesta 1975 lähtien)
Theo Travis (s. 1964) – saksofoni, huilu ja kosketinsoittimet (vuodesta 2006)
Fred Baker (s. 1960) – basso (vuodesta 2020)
Asaf Sirkis (s. 1969) – rummut (vuodesta 2022)
Tämä oli jo toinen kerta kun koin Soft Machinen livenä. Edellinen kerta tapahtui Helsingin Kulttuuritalolla 2022. Sen verran mielenkiintoista musiikkia myös Soft Machinen nykykokoonpano tekee että olen valmis osallistumaan SM:n tulevillekin keikoille Suomessa.
( 2 ) ROGER WATERS: This Is Not A Drill (2CD) (2025) (4kk)
( 4 ) ROBERT PLANT: Saving Grace With Suzi Dian (CD) (2025) (4kk)
( 6 ) MAN: Back Into Future (2LP) (1973) (5kk)
( 5 ) BOB DYLAN: Through The Open Window, BS 18 (8CD) (2025,1956-63) (4kk)
( – ) STEVE HACKETT: Live Magic At Trading Boundaries (CD) (2025) (UUSI)
( – ) STEVIE NICKS: Live In Concert (2CD) (2020) (UUSI)
( 7 ) ARTHUR BROWN: Long Long Road (CD) (2021) (4kk)
( 9 ) WALTER TROUT: Sign Of The Times (CD) (2025) (4kk)
(10) JANTSO JOKELIN: Spark Of Luck (CD) (2024) (4kk)
( – ) KASEVA: Kaikki levytykset 1974-82 (2CD) (2016) (UUSI)
Vaikka Waters on lähiaikoina ollut Some -uutisissa esille lähinnä negatiivisessa mielessä niin täytyy todeta että tämä uusi Prahan konserttialbumi antaa ihan erilaisen käsityksen Watersista. Konsertti on todella hieno, Pink Floydin konserttien ongelma varsinkin loppuaikoina oli tietynlainen preesensin puuttuminen eli kaikki kappaleet toistuivat samanlaisina kuin julkaistuilla levyillä ja kappaleiden väleissä ei ollut mitään juonto-osuuksia. Watersin uusin live-albumi on täysin erilainen. Muutamia yllättäviä uusia kappaleita, hienoja juonto-osuuksia, erittäin voimakas preesens koko keikan ajan eli tulee sellainen tunne kuin olisi itse ollut paikan päällä. Hieno levy!
Samaa täytyy sanoa Stevie Nicksin vuonna 2020 julkaistusta live-albumista. Se perustuu vuoden 2016-17 konsertteihin ja on loppupeliessä yllättävän intensiivinen ja vaikuttava. Kirjoitan loppupeleissä, koska ostin tämän levyn jo joitain vuosia sitten mutta koska CD1 ei ollut kovin hyvä niin hölmöyttäni laitoin albumin takaisin CD-hyllyyni kuuntelematta edes jälkimmäistä levyä. No, onneksi musiikki säilyy CD-levyllä vähintään 100 vuotta eli aina ehtii mokansa korjata. Joitain päiviä sitten otin levyn uuteen kuunteluun vuosien tauon jälkeen ja huomasin että CD2 on todella upea! Toinen yllätys oli se, ettei Nicks ole koskaan aikaisemmin päässyt näille TOP-listoilleni vaikka diggasin häntä jo 1980-luvulla. No nyt sekin virhe on korjattu.
WINTERLUDE FINLAND 