DUANE ALLMAN (1946-1971)

Eric Clapton ihastui Duanen soittotyyliin ja otti hänet vuonna 1970 mukaan uuden bändinsä Derek and the Dominoes albumille Layla and Other Assorted Love Songs .

Kun nuorena aloittaa ehtii mukaan moneen. Duane alkoi soittaa kitaraa jo 12-vuotiaana ja hän esiintyi koko 1960-luvun monessakin eri bändiviritelmässä, kunnes hän tajusi että vuonna 1969 kasattu Allman Brothers Band oli se, joka johtaisi hänet menestykseen ja kunniaan. Tosin kunniaa Duane oli saanut jo tätä ennen. Sillä Amerikan kuuluisimmat levytuottajat olivat löytäneet hänet ja niinpä Duane oli jo ennen Allman Brothersia täystyöllistetty sessiomuusikko.  Hän soitti sessiomuusikkona vuosina 1968-1971 muun muassa Wilson Pickettin, Clarence Carterin, Aretha Franklinin, King Curtisin, John Hammondin, Boz Scaggsin, Johnny Jenkinsin, Lulun, Derek and the Dominosien ja lukuisten muiden artistien levyillä. Wikipediasta löytyy yli 50 levyn listaus, mutta fanisivuistoilta löysin listauksen jonka perusteella Duane olisi ollut mukana useammalla sadalla levyllä!  Totuus löytyy varmaan jostain näiden kahden arvion välimaastosta.   

Valitettavasti Duanen varhainen kuolema jätti kesken hänen ainoan sooloalbumiprojektinsa. Muscle Shoalsin Fame -studioiden omistaja Rick Hall oli erityisen ihastunut Duanen soittotyyliin ja ehdotti hänelle sooloalbumin tekemistä. Hän pyysi myös Duanea laulamaan omia kappaleitaan. Tätä hän arasteli samoin kuin Jimi Hendrix aikanaan. An Anthology (1972) -kokoelman tekstivihossa Tony Glover siteeraa Rickin lausuntoja, joissa tämä kertoo että Duanen soololevyä työstettiin tosissaan useamman viikon ajan. Tarkkaa ajankohtaa ei mainita, mutta Anthologylle otettu Duanen laulama ja soittama, komea yli 8 minuutin kestoinen  tulkinta Jack Dupreen kappaleesta Goin’ Down Slow  on äänitetty helmikuussa 1969 ja on hieno näyttö siitä, miten komea tuosta sooloalbumista olisi voinut tulla ellei kohtalo olisi puuttunut peliin 29.10.1971.    

Harri Huhtanen 2021      

THE ALLMAN BROTHERS BAND (1969-2014)

The Allman Brothers oli hieno amerikkalainen  bändi, joka oli jo toiminta-aikanaan (1969-2014) erittäin suosittu ja arvostettu USA:ssa. Myös Euroopassa bändi noteerattiin, mutta jäi täällä ehkä vähemmälle huomiolle kuin kotimaassaan. Bändin uralla mahtuu suuria menestyksiä ja valtavia tragedioita. Suurin tragediosta on varmaan se, että bändin superlahjakas kitaristi Duane Allman kuoli jo bändin uran alkuaikoina  vuonna 1971 eli vain 24-vuotiaana. Ironista on sekin, että Duane oli juuri saanut päätökseen vieroitushoitonsa ja oli raitistuneena menossa ystävänsä luokse moottoripyörällään kun hän törmäsi rekka-autoon 29.lokakuuta 1971. Kosketinsoittimista bändissä vastannut veli, Gregg Allman eli 46 vuotta Duannen kuoleman jälkeen.  Gregg alkoi sairastella 2000-luvulla ja niinpä bändi päätti lopettaa toimintansa vuonna 2014. Gregg kuoli maksasyöpään vuonna 2017 ja nyt kun molemmat Allman -veljekset ovat kuolleet on tärkeää ettei bändi jatka enää alkuperäisellä nimellään.  Bändi teki kuitenkin erityisesti vuosina 1969-1972 niin hienoja biisejä, että varmaan tämä musiikkillinen perintö jatkuu cover-bändien toimesta. Allman Brothers Band oli aikaan vahvimmillaan livenä ja siksi on hienoa, että vuonna 1971  julkaistiin 2LP Live At The Fillmore East. Erityisesti kriitikkojen arvostus tätä upeaa levyä kohtaan on vuosi vuodelta kasvannut. Independet -lehti meni jopa niin pitkälle että väitti levyä kaikkien aikojen parhaaksi rock live-albumiksi!  En tiedä onko tuo jo liioittelua, mutta sanotaan vaikka niin että tuo Allmanien live-levy pääsee kyllä kaikkien aikojen viiden parhaan live-levyn joukkoon.

Harri Huhtanen 2021              

Pink Floyd: The Early Years 1965-1972 – Take 38b

Erillisboksien otsikointi on mielenkiintoinen. Alla suomennoksia:

Vol 1 Cambridge St/ation = Cambridgen asema

Vol 2 Germin/ation = Idätys, itäminen

Vol 3 Dramatis/ation = näyttämösovitus, paisutteleminen

 Vol 4 Devi/ation = poikkeaminen

 Vol 5 Reverber/ation = kaiunta, heijastus

 Vol 6 Obfusc/ation = pimentää, peittää, hämätä

 Vol 7 Continu/ation = jatkuminen

 

VOL 3 1969: Dramatis/ation

CD 1

More Soundtrackin julkaisemattomia äänitteitä

    Hollywood (non-album track) – 1:21 /   Theme (beat version) (alternative version) – 5:38

    More Blues (alternative version) – 3:49 /     Seabirds (non-album track) – 4:20

Demo-äänite

    Embryo (demo) – 4:43

BBC Radio Session, 12.5.1969

    Grantchester Meadows – 3:46 / Cymbaline – 3:38

    The Narrow Way – 4:48 /  Green Is the Colour – 3:21

    Careful with That Axe, Eugene – 3:26

Live at the Paradiso, Amsterdam, 9.8.1969

    Interstellar Overdrive – 4:20 / Set the Controls for the Heart of the Sun – 12:25

    Careful with That Axe, Eugene – 10:09

    A Saucerful of Secrets – 13:03

CD 2

The Man and The Journey, Amsterdam, 17.9.1969

    Daybreak (Grantchester Meadows) – 8:14 / Work – 4:12

    Afternoon (Biding My Time) – 6:39 /  Doing It – 3:54

    Sleeping – 4:38 / Nightmare (Cymbaline) – 9:15

    Labyrinth – 1:10 / The Beginning (Green Is the Colour) – 3:25

    Beset by Creatures of the Deep (Careful with That Axe, Eugene) – 6:27

    The Narrow Way, Part 3 – 5:11 / The Pink Jungle (Pow R. Toc H.) – 4:56

    The Labyrinths of Auximines – 3:20 /  Footsteps / Doors – 3:12

    Behold the Temple of Light – 5:32

    The End of the Beginning (A Saucerful of Secrets) – 6:31

DVD/Blu-Ray -levyt

Forum Musiques, Paris, France, 22.1.1969 (19:25)

    Set the Controls for the Heart of the Sun

    David Gilmourin haastattelu

    A Saucerful of Secrets

The Man and The Journey: Royal Festival Hall, Lontoo, harjoitukset, 14.4.1969 (14:05)

    Afternoon (Biding My Time)

    The Beginning (Green Is the Colour)

    Cymbaline

    Beset by Creatures of the Deep (Careful with That Axe, Eugene)

    The End of the Beginning (A Saucerful of Secrets)

Essencer Pop & Blues Festival, Essen, Germany, 11.10.1969 (19:14)

    Careful with That Axe, Eugene /     A Saucerful of Secrets

Music Power & European Music Revolution

Festival Actuel, Amougies Mont de L’Enclus, Belgia, 25.10.1969 (27:53)

    Green Is the Colour / Careful with That Axe, Eugene

    Set the Controls for the Heart of the Sun

Interstellar Overdrive (feat. Frank Zappa, guitar) – 11:26

VOL 4 1970: Devi/ation

CD 1

    Atom Heart Mother (Live at the Casino de Montreux, 21.11.1970) – 17:58

BBC Radio Sessio, 16.7.1970

    Embryo – 11.10 / Fat Old Sun – 5.52

    Green Is the Color – 3.27 / Careful with That Axe, Eugene – 8.25

    If – 5.47 /  Atom Heart Mother (with choir, cello & brass ensemble) – 25.30

CD 2

julkaisemattomia Zabriskie Point Soundtrack -äänitteitä

    On the Highway – 1.16 / Auto Scene, Version 2 – 1.13

    Auto Scene, Version 3 – 1.31 /  Aeroplane – 2.18

    Explosion – 5.47 / The Riot Scene – 1.40

    Looking at Map – 1.57 / Love Scene, Version 7 – 5.03

    Love Scene, Version 1 – 3.26 / Take Off – 1.20

    Take Off, Version 2 – 1.12 /  Love Scene, Version 2 – 1.56

    Love Scene (Take 1) – 2.16 / Unknown Song (Take 1) – 5.56

    Love Scene (Take 2) – 6.40 / Crumbling Land (Take 1) – 4.09

    Atom Heart Mother (Early studio version, band only) – 19.24

DVD 1

An Hour with Pink Floyd: KQED, San Francisco, USA, 30.4.1970

    Atom Heart Mother – 17.37 /   Cymbaline – 8.38

    Grantchester Meadows – 7.37 /  Green Is the Colour – 3.31

    Careful with That Axe, Eugene – 9.09

    Set the Controls for the Heart of the Sun – 12.37

Atom Heart Mother 4.0 Quad mix 1970

    Atom Heart Mother – 23.42 /  If – 4.31

    Summer ’68 – 5.29 /  Fat Old Sun – 5.24

    Alan’s Psychedelic Breakfast – 13.01

DVD 2

Pop Deux Festival de St. Tropez’, Ranska, 8.8.1970

    Cymbaline (sound check) – 3.54 /     Atom Heart Mother – 13.46

    Embryo – 11.23 /  Green Is the Colour +

    Careful with That Axe, Eugene – 12.21 /

    Set the Controls for the Heart of the Sun – 12.07

Roland Petit Ballet, Paris, Ranska, 5.12. 1970

    Instrumentaali improvisointeja 1, 2, 3 – 3.28

    Embryo – 2.39

Blackhill’s Garden Party, Hyde Park, London, UK, 18 July 1970

    Atom Heart Mother (mukana the Philip Jones Brass Ensemble/John Alldis Choir) – 21.15

Blu-Ray -sama sisältö kuin DVD 1 ja 2 -levyillä

(jatkuu…)

Harri Huhtanen 2021   

TOP10 Huhtikuu 2021

Alla Huhtikuun 2021 TOP 10 albumilistani 

         ALBUMILISTA 160

Steve Hackett bändeineen Englannissa lokakuussa 2018
01. (02) STEVE HACKETT: Selling England By The Pound and Spectral Mornings, Live at Hammersmith (4LP+2CD) (2020) (6kk)
02. (04) LYNYRD SKYNYRD: Second Helping (CD) (1974) (2kk)
03. (03) ALLMAN BROTHERS: Allman Brothers (CD) (1969) (2kk)
04. (06) PAUL MCCARTNEY: III (CD) (2020) (2kk)
05. ( – ) LEEVI AND THE LEAVINGS: Perjantai 14.päivä (LP) (1986) (UUSI)
06. (07) MARIANNE FAITHFULL: Broken English (LP) (1979) (3kk)
07. ( – ) CLANNAD: Sirius (LP) (1987) (UUSI)
08. ( – ) ANDY FAIRWEATHER LOW: Spider Jiving (LP) (1974) (UUSI)
09. ( – ) PETER GREEN: White Sky (LP) (1982) (UUSI)
10. ( – ) ROD ARGENT: Red House (LP) (1988) (UUSI) 
 

Harri Huhtanen 2021





                                    

Zagrebin matka 17.-24.10.2019 -osa 5

Toinen ja kolmas matka Balkanille…

Slovenian pääkaupunki Ljubljana on turistille viiden tähden kohde!

Ensimmäisen ja toisen Balkanin matkan välillä ehti vierähtää lähes 30 vuotta, sillä alue oli pitkään niin levoton, ettei olisi ollut mielekästä turistina matkustaa sinne. India Jones- tyyppisille hurjapäille se olisi ehkä sopinut, mutta minä olen sikäli vanhanaikainen että arvostan rauhaa ja vakaita oloja. 2000-luvulla aloin kuitenkin lukea toinen toistaan houkuttelevampia juttuja Baltian rannikkoseuduista ja jopa muutamista sisämaan kaupungeista kirjoitettiin suomalaisissa lehdissä positiiviseen sävyyn. Niinpä lopulta syksyllä 2012 uskaltauduin runsaan viikon omatoimi -matkalle Slovenian pääkaupunkiin Ljubljanaan.  Se kannatti!  Vähän Turkua suurempi Ljubljana oli varsinainen turistin taivas! Ruoka ja viini oli hyvää ja halpaa!  Hintataso ravintoloissa oli alle 50% Suomen hinnoista. Esimerkiksi iso lasi punaviiniä ravintolassa maksoi muistaakseni vain 2-3 euroa.  Kaupunki oli sopivan pieni, jotta sen hallitsi hyvin kävellen. Valtaosa nähtävyyksistä oli muutaman kilometrin säteellä. Itävalta-Unkarin loistoaikana 1800-luvulla rakennetut palatsit oli suurelta osin 2000-luvulla ehditty jo kunnostaa ja ne olivat kauniita. Ljubljanassa oli vaikeaa huomata että kaupunki ehti 1900-luvulla olla yli 40 vuotta kommunistisen hallinnon ikeessä. Kommunismi tuottaa yleensä hyvin rumia rakennuksia tai ainakin 1900-luvulla näin tapahtui, mutta onneksi Ljubljanan kauniita 1800-luvun palatsirakennuksia ei missään vaiheessa korvattu Stalinin ajan harmailla ja kolkoilla betonilaatikoilla.  Ljubljanassa on valtava määrä opiskelijoita ja tämä tuo oman hienon vibansa kaupungin iltaelämään. Kulttuurinnälkäisille on tarjolla hienon arkitehtuurin lisäksi paljon löytöjä roomalaisajalta, sillä jo 2000 vuotta sitten muinaiset roomalaiset rakensivat paikalle ison ja vauraan kaupungin.

Vuoden 2012 matkan jälkeen mietin usein uutta matkaa alueelle, mutta aina löytyi kohteita, jotka menivät ohi. Lopulta kesällä 2019 päätin että oli vihdoinkin kolmannen Balkanin matkan vuoro. Suomalaiset tuntevat ehkä parhaiten Balkanilta Kroatian rannikolla sijaitsevan Dubrovnikin, joka oli suosittu turistikohde jo “muinaisen” Jugoslavian aikaan. Toki Dubrovnik on kaunis ja sieltäkin löytyy paljon roomalaisten jättämiä kulttuuriaarteita, mutta usein kaupungissa on enemmän turisteja kuin paikallisia eli Dubrovnik on vähän kuin Venetsia – siellä on jo liikaakin turisteja.  Niinpä pitkällisen pohdinnan jälkeen matkakohteeksi varmistui Kroatian pääkaupunki Zagreb, jossa on saman verran asukkaita kuin Helsingissä.  Lukemani perusteella nähtävää siellä oli vähintään viikoksi ja lisäksi lähellä oli monia mielenkiintoisia maaseutukohteita.          

 Harri Huhtanen 2021

The Never Ending Tourin loppu?

Vuonna 1997 Lontoossa Dylan antoi kuuluisalle englantilaiselle Times-sanomalehdelle haastattelun, jossa häneltä kyseltiin muun muassa juuri silloin ilmestyneen Time Out Of Mind -albumin synkästä sisällöstä. Dylan totesi, että albumit ovat luovan prosessin tulosta eivätkä niiden sanoitukset tarkoita sitä että taiteilija olisi koko ajan itse synkkä vaikka albumi olisi synkkä.  Samalla hän totesi että vain arkielämä on se joka häntä oikeasti masentaa ja ainoa paikka, jossa hän todella nauttii elämästä on esiintymislava, sillä silloin hän tuntee TODELLA elävänsä.

Dylan haaveili jo 1970-luvulla Allen Ginsbergin kanssa Päättymättömästä Kiertueesta , sellaisesta joka jatkuisi vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.  Lopulta hän toteutti haaveensa aloittamalla kesällä 1988, 47-vuotiaana, kiertueen jonka oli määrä jatkua loputtomiin.  Aika pitkälle Dylan pääsikin projektissaan, sillä soittaessaan toistaiseksi viimeisen keikkansa vuoden 2019 joulukuussa USA:ssa hän oli ollut käytännöllisesti katsoen yli 31 vuotta lähes yhtäjaksoisesti tien päällä ympäri maailmaa (USA:ssa, Kanadassa, Etelä-Amerikassa, Euroopassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa, Japanissa ja muissakin Aasian valtioissa).  Tällä The Never Ending Touriksi  (NET) nimetyllä kiertuella hän ehti soittaa yli 3000 keikkaa, joista valtaosa on äänitetty, mutta virallisesti tältä mammuttikiertueelta on julkaistu vain murusia eli yksittäisiä kappaleita.

Kaikkihan aina päättyy ajallaan. Moni ajatteli että NET päättyisi vasta kun Dylanin terveys pettäisi. Mutta sitten vuonna 2020 tulikin puun takaa yllätys, joka kukaan ei ollut tullut ajatelleeksi, nimittäin “king of the world” eli Korona-virus, joka teki lopun myös Dylanin NET:istä.  Dylan on nyt kohta puolentoista vuoden ajan joutunut opettelemaan uudenlaista elämää. Elämää ilman matkustelua ja keikkoja. Luulisi että se tuntuu yli 30 vuoden puurtamisen jälkeen hyvin erikoiselta, varsinkin kun hän ei ole päässyt sinne missä hän vuoden 1997 lausuntonsa mukaan on “onnellisin” eli esiintymislavalle.

Korona-aikana monet artistit ovat pyrkineet varmistamaan koronan jälkeisen elämänsä buukkaamalla kiertueita ikään kuin mitään Koronaa ei olisi olemassa. Näitä kiertueita he ovat sitten aina siirtäneet aina kun H-hetki on lähestynyt ja heille on tullut seinä vastaan. Pahimmillaan joitain kiertueita on siirretty jo kolme kertaa! Aika monet huippuartistit laittavat nyt toivonsa vuoteen 2022 ja ovat buukanneet sinne laajoja kiertueita. Dylan ei ole lähtenyt mukaan tähän “varmisteluun” eli siihen että yleisö ostaa lippuja ja sitten keikkoja siirrellään moneen kertaan.  Tiedän että jotkut ajattelevat, että ensi kuussa 80-vuotta täyttävä Dylan, joka juuri hiljattain kuittasi 300 miljoonaa dollaria laulujensa julkaisuoikeuksien myynnistä, ei jatkaisi enää keikkailua. Tämä menee samaan kategoriaan kuin ennustukset Dylanin viimeistä levystä. Monet ennustivat että vuonna 2012 julkaistu Tempest jäisi Dylanin viimeiseksi uudeksi studiolevyksi. No, se ei tietenkään pitänyt paikkaansa, sillä Korona-vuonna 2020 Dylan julkaisi erinomaisen Rough And Rowdy Ways -albumin.

En mielellään lausuisi mitään tulevaisuudesta, koska tulevaisuuden arvioiminen on aina enemmän tai vähemmän puhdasta spekulointia. Asiat eivät aina mene niin kuin niiden kuvittelee menevän.  Veikkaan kuitenkin, että samoin kuin Dylanin sadattuhannet fanit odottavat kiivaasti pääsyä hänen keikalleen, odottaa Dylan pääsyä takaisin esiintymislavalle, jossa hän voi kokea jotain sellaista mitä hän ei omien sanojensa mukaan voi kokea arkipäivän elämässä.   Dylanologien ongelmaksi jää miten näitä tulevia keikkoja kutsutaan, koska rehellisesti sanoen ei voida enää puhua Päättymättömästä Kiertueesta. Parasta tietenkin olisi jos Dylan itse kertoisi miten hänen Koronan jälkeisiä keikkojaan tulisi kutsua. Ehkä ne Dylanille ovat vain keikkoja. Dylanhan on aina vastustanut leimaamista. Kuten hän sanoi 1970-luvun haastattelussa: “hän tekee vain sitä mitä miehen pitää tehdä”.

Harri Huhtanen 2021    

Pink Floyd: The Early Years 1965-1972 – Take 38a

Listaan vielä lopuksi tähän upean ”mega-boksin” sisällön kaikkien esitysten osalta. Kuten aikaisemmin olen esittänyt koostuu kokonaisuus kuudesta erillisestä kirja-muotoisesta boksista, jotka voi nykään ostaa myös erillisinä. Bonuksena tällä isolla boksilla on sitten vielä seitsemäs boksi, johon on koottu ääni- ja kuvamateriaalia koko ajanjaksolta. Alla luettelo erillisbokseista ja niiden jälkeen jokaisen boksin yksityiskohtaisempi sisältökuvaus (ääni- ja kuvamateriaalin osalta):     

    VOL 1  1965–1967: Cambridge St/ation (PFREY1)

    VOL 2  1968: Germin/ation (PFREY2)

    VOL 3  1969: Dramatis/ation (PFREY3)

    VOL 4  1970: Devi/ation (PFREY4)

    VOL 5  1971: Reverber/ation (PFREY5)

    VOL 6  1972: Obfusc/ation (PFREY6)

    VOL 7  1967–1972: Continu/ation (PFREY7)

VOL 1  1965–1967: Cambridge St/ation (PFREY1)

CD1 – studioäänitteitä  1965–1967

The Tea Set -sessiot, 1965

    Lucy Leave – 2:57     

Double O Bo – 2:57

    Remember Me – 2:46    

Walk with Me Sydney – 3:11

    Butterfly – 3:00     

I’m a King Bee – 3:13

Singlejä 1966–1967

    Arnold Layne (2010 mix) – 2:57

    See Emily Play (2010 mix) – 2:55

    Apples and Oranges (2010 mix) – 3:05

    Candy and a Currant Bun (2010 mix) – 2:45

    Paintbox (2010 mix) – 3:48

    Matilda Mother (alternate version) (2010 mix) – 4:01

    Jugband Blues (2010 mix) – 3:01

    In the Beechwoods (2010 mix) – 4:43

    Vegetable Man (2010 mix) – 2:32

    Scream Thy Last Scream (2010 mix) – 4:43

CD2 – Livenä Tukholmassa ja John Latham -sessiot

Tukholman keikka 1967

    Introduction – 0:25 /  Reaction in G – 7:18

    Matilda Mother – 5:34 /  Pow R. Toc H. – 11:56

    Scream Thy Last Scream – 4:00

    Set the Controls for the Heart of the Sun – 7:17

    See Emily Play – 3:16 /     Interstellar Overdrive – 8:57

John Latham-äänitteet 1967

    John Latham Versio 1 – 4:32 /     John Latham Versio 2 – 5:06

    John Latham Versio 3 – 3:45 /     John Latham Versio 4 – 2:59

    John Latham Versio 5 – 2:48 /     John Latham Versio 6 – 3:17

    John Latham Versio 7 – 2:36 /     John Latham Versio 8 – 2:49

    John Latham Versio 9 – 2:38

DVD / Blu-Ray  -levyt

    Chapter 24 (Syd Barrett, Live, Cambridgeshire, 1966) / (Live at EMI Studios, London, 1967) – 3:40

    Nick’s Boogie and Interstellar Overdrive (Studio, London, 1967) – 6:36

    Interstellar Overdrive: (Scene – Underground, London, 1967) – 4:15

    Arnold Layne promo video (1967) – 2:54

    Pow R. Toc H. / Astronomy Domine / Syd Barrett & Roger Waters:

       BBC The Look Of The Week (BBC Studios, London, 1967) – 9:22

    The Scarecrow (Pathé Pictorial, UK, 1967) – 2:05

    Jugband Blues: London Line promo video (London, 1967) – 2:58

    Apples & Oranges: plus Dick Clark interview (Live, Los Angeles, 1967) – 4:51

    Instrumental Improvisation (BBC Tomorrow’s World, London, 1967) – 2:11

    Instrumental Improvisation (Live, London, 1967) – 4:32

    See Emily Play: BBC Top Of The Pops (Partially restored BBC Studios, London, 1967) – 2:55

    The Scarecrow (outtakes) (Pathé Pictorial, UK, 1967) – 2:07

    Interstellar Overdrive (Live, London, 1967) – 9:33

VOL 2  1968: Germin/ation (PFREY2)

CD1 – studio- ja BBC- äänitteitä 1968

Singlejä

    Point Me at the Sky – 3:40

It Would Be So Nice – 3:46

    Julia Dream – 2:34

Careful with That Axe, Eugene (single version) – 5:46

Capitol Studios, Los Angeles, 22.8. 1968

    Song 1 – 3:18 /     Roger’s Boogie – 4:35

BBC Radio Sessio, 25.6. 1968

    Murderotic Woman (Careful with That Axe, Eugene) – 3:38

    The Massed Gadgets of Hercules (A Saucerful of Secrets) – 7:18

    Let There Be More Light – 4:32

    Julia Dream – 2:50

BBC Radio Sessio, 2.12.1968

    Point Me at the Sky – 4:25 /     Embryo – 3:13

    Interstellar Overdrive – 9:37

DVD / Blu-Ray -levyt

‘Tienerklanken’, Brysseli, Belgia 18–19.2.1968

    Astronomy Domine /  The Scarecrow

    Corporal Clegg /    Paintbox

    Set the Controls for the Heart of the Sun

    See Emily Play /   Bike

’Vibrato’, Brysseli, Belgia, helmikuussa 1968

    Apples and Oranges

’Bouton Rouge’, Pariisi, Ranska, 20.2.1968

    Astronomy Domine /     Flaming

    Set the Controls for the Heart of the Sun

    Let There Be More Light

’Discorama’, Pariisi, Ranska, 21.2.1968

    Paintbox

’The Sound of Change’, Lontoo, UK, maaliskuussa 1968

    Instrumentaali Improvisaatio

’All My Loving, Lontoo, UK, 28.3.1968

    Set the Controls for the Heart of the Sun

’Release-Rome Goes Pop’, Rooma, Italia, huhtikuussa 1968

    It Would Be So Nice (katkelma)

’Pop 68’, Rooma, Italia, 6.5.1968

    Interstellar Overdrive

Tienerklanken – Kastival’, Kasterlee, Belgia 31.8.1968

    Astronomy Domine /  Roger Waters interview

’Samedi et Compagnie’, Pariisi, Ranska, 6.9.1968

    Let There Be More Light /  Remember a Day

’A L’Affiche du Monde’, Lontoo, UK, 1968

    Let There Be More Light

’Tous En Scene’, Pariisi, Ranska, 21.10. 1968

    Let There Be More Light /   Flaming

’Surprise Partie’, Pariisi, Ranska, 1.11.1968

    Let There Be More Light

Restaroitu promo video, UK, 1968

    Point Me at the Sky

(jatkuu…)

Harri Huhtanen 2021

This woman’s work: A tribute to Kate Bush (2018) -osa 3

On tämä vaan uskomattoman hieno konsertti! Olen nyt kuunnellut  tämän ainakin 10 kertaa ja aina vaan paremmalta kuulostaa. Göteborgin porukka tekee todellakin oikeutta Kate Bushille, en usko että hän itse olisi pystynyt parempaan! Kate ei ole Pop-artisti ja Rock-artistiksikin hän on usein liian syvällinen. Jotenkin tuntuu että tämä Göteborgin sinfoniaorkesterin nyt lanseeraama esitysmuoto on se mitä saamme kuulla tulevaisuudessakin. Monet Katen sävellyksistä kun tuntuvat olevan yllättävän hyvin synkassa sinfoniaorkesterin soundin kanssa. Minusta jopa tuntuu että tässä produktiossa jotkut Katen kappaleet nousivat aivan uudelle tasolle sen ansiosta että säestäjinä oli sinfoniaorkesteri ja iso kuoro.        

Harri Huhtanen 2021         

UNOHDETUT LEVYT -osa 2

Caravan: The Album (1980)

Olisi liioiteltua sanoa, että Caravan -yhtye on unohdettu, mutta varmaankin tämä heidän  yhdeksäs studioalbuminsa on autuaasti unohdettu, sillä parhaat levynsä tämä Englannin Cantebyryssä (lähellä Lontoota) jo 1960-luvulla perustettu yhtye teki 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alkupuolella. Jos nyt joku tämän kirjoituksen perusteella innostuu Caravanista, niin suosittelen aloittamaan noista ensimmäisistä Caravan – levyistä ja vasta fani- tai jopa hardcore-fani -tasolla kannattaa hankkia tämä vuonna 1980 julkaistu levy. 

Minulla on suurin osa Caravanin varhaisvaiheen levyistä ja pidän niistä kovasti. Niinpä kun hiljattain poikkesin täällä Turussa 8 raita -levykauppaan (joka tosiaankin on yksi Suomen parhaista levyliikkeistä, ainakin käytettyjen viinyylilevyjen osalta) ja törmäsin tähän minulle entuudestaan tuntemattomaan Caravanin vuoden 1980 studioalbumiin niin pakkohan se oli ostaa.

Kotona ensikuuntelu oli pettymys. Mitä oli tapahtunut proge-bändille, joka oli tehnyt monta hienoa levyä 1970-luvun taitteessa?! Mutta sitten kun mietin julkaisuvuotta tajusin että sehän oli vuosi jolloin maailman parhaatkin proge-bändit olivat ajatuneet ennenkuulumattomaan kriisiin. Punk ja uusi aalto olivat painaneet progen alas. Keikat eivät enää myyneet ja vanhat fanitkin alkoivat kadota. Caravan ei ollut edes huippuvuosinaan mikään myyntitykki eli sen levyjä ei juurikaan ole listoilla nähty, mutta ilmeisesti myös kriitikkojen usko bändiin alkoi 1970-luvun lopussa hiipua. Ehkä siksi Caravan yritti jotain samaa kuin Gentle Giant samoihin aikoihin eli tehdä trendikästä 1980-luvun musiikkia. Se taisi kuitenkin olla virhe, sillä mitään uutta tyyliä ei tällä levyllä syntynyt. Tällä levyllä bändi tuntuu koko ajan hapuilevan soft rockin ja progen merkillisessä välimaastossa ja kun tässä on aineksia molemmista niin sekä uusien ja että vanhojen fanien oli varmaan vaikea löytää tästä kosketuspintaa. Nyt kun olen kuunnellut levyn neljä kertaa olen kuitenkin huomannut mikä on tämän tyylillisesti epäonnistuneen albumin suurin vahvuus. Se on alkuperäiset soittajat.  Aivan alusta saakka bändin jäsenet vaihtuivat aika tiuhaan tahtiin, mutta jostain syystä tälle levylle saatiin peräti kolme debyyttialbumin neljästä muusikosta. He ovat: Pye Hastings (kitara ja laulu), Richard Coughlan (rummut) ja Dave Sinclair (kosketinsoittimet). Kun tätä levyä kuuntelee useamman kerran alkaa kuulla tässä musiikissa sellaisia hienoja detaljeja, jotka ilmeisesti liittyvät siihen tosiasiaan että bändi teki näitä kappaleita taas pitkän tauon jälkeen lähes alkuperäisessä kokoonpanossa. Levyn kokonaisuus ja kappaleet eivät tee vaikutusta, mutta monessa kappaleessa on kuitenkin sisäänrakennettuna sellainen “kultainen hetki” jota kuunnellessa on pakko ajatella: “olipa hienosti soitettu”!

Lisätietoja Caravanin yli 50 vuotisesta urasta täällä: https://en.wikipedia.org/wiki/Caravan_(band)                        

Harri Huhtanen 2021              

Zagrebin matka 17.-24.10.2019 -osa 4

Jugoslavian hajoamissodat, osa 2

Suomessa huonosti tunnetun Montenegron asukkaat kannattivat 1990-alussa, päinvastoin kuin muut alueen valtiot, jäämistä Serbian yhteyteen. Liitto alkoi kuitenkin rakoilla jo 1996, jolloin maa ryhtyi harjoittamaan omaa talouspolitiikkaa ja otti, ehkä hieman yllättäen, valuutakseen Saksan markan ja myöhemmin euron. Näin maa halusi identifioitua vahvemmin läntiseen Eurooppaan. 2000-luvulle tultaessa Montenegrossakin alettiin vaatia täysitsenäisyyttä. Asiasta järjestettiin kansanäänestys 2006 ja niukalla enemmistöllä itsenäisyyden kannattajat voittivat. Näin Montenegrosta tuli jo viides entisestä Jugoslaviasta eronnut valtio.

Serbia ei jostain syystä ole vieläkään tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä. Kulttuurillisesti ja etnisesti Kosovo on kuitenkin kovin erilainen kuin Serbia. Väestöstä 90% on albaaneja. Jotta Serbia hyväksyttäisiin EU:n jäseneksi pitäisi Serbien vihdoinkin tunnustaa Kosovo.

Ainoa alueen valtioista, jonka tilanne on edelleen keskeneräinen on Kosovo. Alueen asukkaista lähes 90% on albaaneja ja  he kapinoivat serbihallintoa vastaan jo 1980-luvun sekasortoisina vuosina. Albaanit julistivat maan itsenäiseksi jo 1991, mutta tuota julistusta ei maailmalla noteerattu. Varsinainen avoin sotatila alkoi 1996. Koska Kosovo oli köyhin alueen valtioista ei sillä myöskään ollut varsinaista armeijaa ja niinpä kyse oli sissisodasta serbien koulutettua ja hyvin varustettua armeijaa vastaan. Sotavuosina jopa satoja tuhansia Kosovon albaaneja pakeni ulkomaille. Serbit saivat huonoa mainetta myös tästä sodasta, johon liittyi serbien tekemiä siviilien joukkomurhia. NATO alkoi ratkaista umpikujaa kovimmalla mahdollisella tavalla eli pommittamalla suoraan Serbiaa.  Operaatiolla ei ollut edes YK:n valtuutusta. 10 viikon pommitusten jälkeen Serbia antoi lopulta periksi ja veti joukkonsa pois Kosovosta. Tilanne ei kuitenkaan rauhoittunut, vaan nyt albaanit alkoivat kostaa alueella asuville siviiliserbeille hävittämällä heidän kirkkojaan ja asuntojaan. 280 000 serbiä joutui pakenemaan maasta.  Vuonna 2008 Kosovon parlamentti julisti maan itsenäiseksi. Serbia kieltäytyi edelleen hyväksymästä Kosovon itsenäisyyttä.  Kosovon väestöstä 7% on serbejä. Heidän asemansa albaanien johtamassa maassa on tukala. Kosovo on pieni, köyhä maa, jossa asuu vain 1,5 miljoonaa ihmistä. Jostain syystä he eivät kuitenkaan ole halunneet liittyä naapurivaltio Albaniaan, jonka kanssa he ovat sukulaiskansa. Kosovon itsenäisyys on hauraalla pohjalla ja edelleen vain noin 100 maailman valtiota on tunnustanut maan itsenäisyyden.  

Titon kuolemasta vuonna 1980 alkanut Jugoslavian “kuolinkamppailu” on siis 40 vuodessa johtanut siihen että aikaisemmin yhtenäinen yli 20 miljoonan ihmisen kansakunta on jakaantunut peräti seitsemäksi pienemmäksi valtioksi, joista 7 miljoonan asukkaan Serbia on toki edelleen suurin, mutta kylläkin melkoisesti supistunut valtansa huippupäivistä.  Nykyään kaikki alueen maat haluaisivat mukaan EU:iin mutta taloudelliset ja juridiset puutteet maiden hallinnoissa ovat estäneet sen että kaikki näistä uusista valtioista olisivat päässeet mukaan suureen Eurooppalaiseen yhteisöön.

Ensimmäisenä mukaan hyväksyttiin kohtalaisen vauras ja demokraattinen Slovenia, josta tuli EU:n jäsenvaltio jo 2004. Toisena mukaan pääsi Kroatia vuonna 2013. Ehdokasmaita ovat Serbia, Montenegro ja Pohjois-Makedonia. Serbian kohdalla liittymisaikeet on estänyt mm. sotarikollisten suojelu, hallinnon korruptio ja Kosovon oikeuksien evääminen.  Myös Kosovo ja Bosnia-Hertsegovina haluaisivat liittyä, mutta eivät ole tällä hetkellä vielä edes virallisia ehdokasmaita, koska maiden talouselämä ja hallinto ei ole EU:n edellyttämällä tasolla.               

Harri Huhtanen 2021