Toulousen matka 20.-28.9.2018 (osa 2)

toulouseportrait-bernuyOikealla harvinaisessa maalauksessa 1500-luvun  Toulousen ja ehkä koko Euroopan rikkain mies, Jean de Bernuy.

Vuonna 1463 valtaosa Toulousen ydinkeskustan puutaloista paloi suuressa kaupunkipalossa. 1400-luvulla Toulousesta oli tullut alueen hallintokeskus, jolla oli tuottoisaa kaupankäyntiä ulkomaille. Toulousesta vietiin Englantiin mm. Bordeauxin viiniä sekä tekstiilejä. Kauppiaat rikastuivat ja rakensivat komeita tiilitaloja Toulousen keskustaan. Todellinen ”jackpot” kaupungin kauppiaille ja porvaristolle oli woad eli värimorsinko, josta saatiin pastellivärejä, jotka olivat erittäin haluttuja ympäri Eurooppaa. Toulouse oli näiden väriaineiden johtava tuottaja aina 1500-luvun puoliväliin saakka, mutta sen jälkeen Toulousen kauppa alkoi kärsiä, koska Indigo -nimistä väriainetta alettiin tuoda Intiasta paljon halvemmalla.  Ulkomaankaupan tyrehtyessä Toulousea kohtasi alamäki:  kaupungissa raivosi rutto ja samanaikaisesti kaupungin herruudesta taistelivat katolilaiset sekä kalvinistit. Toulousen kukoistusaika kesti siis noin sata vuotta. Osa 1463 palon jälkeen rakennetuista  sen ajan upporikkaiden kauppiaiden palatseista, on säilynyt aivan meidän päiviimme saakka. Joihinkin palatseista on yleisöllä pääsy, mutta aika moneen ei. Minua olisi kiinnostanut päästä Toulousen rikkaimman kauppiaan Jean de Bernuyn vuosina 1503-33 rakennettuun komeaan palatsiin, mutta valitettavasti se ei toistaiseksi ole auki yleisölle. Kun Ranskan kuningas Frans I joutui Espanjan Kaarle V:n vangitsemaksi ei Ranskan valtiolla ollut riittävästi rahaa lunnaiden maksamiseksi. Niinpä apuun jouduttiin kutsumaan yksityishenkilö Bernuy, joka latoi pöytään muitta mutkitta Kaarle V:n vaatiman summan! Bernuyn palatsista lisätietoja alla olevan linkin avulla:

https://en.wikipedia.org/wiki/H%C3%B4tel_de_Bernuy     

Harri Huhtanen 2018                

Mainokset

Toulousen matka 20.-28.9.2018 (osa 1)

toulouse-locatorMiksi Toulouse? Miksi ei? Uusien matkakohteiden valitseminen on jo itsessään pieni seikkailu. Sitä harkitsee jotain kohdetta ja sitten muuttaa mielensä ja innostuu jostain toisesta kohteesta ja sitten kolmannesta. Nojatuolimatkailu kun on nykyisen informaatioähkyn aikana niin helppoa, että mistä tahansa kohteesta pystyy netistä hankkimaan yllättävän tarkat ennakkotiedot jo ennen matkaa. Toista oli vielä esim. 1980-luvulla, jolloin matkustaja oli vähäisen matkatoimistojen tarjoaman informaation sekä satunnaisten matkakirjojen tarjoaman tiedon varassa. Nykyään Google mahdollistaa sen että voi jo kotoa käsin vaikkapa vaeltaa kohdekaupungin katuja. Miksi siis ylipäätään tuhlata rahaa matkustamiseen?  Koska tarkinkaan tieto ei tarjoa yhtä voimakasta elämystä kuin se että on itse fyysisesti paikan päällä ja kokee asiat reaaliajassa ja kokonaisvaltaisesti. Siksi matkustaminen edelleen kannattaa ja siihen käytetyt rahat ovat yleensä hyvin käytettyjä rahoja. Tällä kertaa päädyin siis valitsemaan Toulousen, koska olen aivan liian vähän matkustanut Ranskassa ja ennakkotietojen perusteella kohde vaikutti todella mielenkiintoiselta.  Vähäiseen Ranskan matkailuuni syynä on ollut se, etten osaa Ranskan kieltä ja pelko siitä, etteivät ranskalaiset osaa englantia. Ainakin Pohjois-Ranskassa tähän ongelmaan olen törmännyt useita kertoja.  Niinpä päätin nyt kokeilla minkälaista olisi Etelä-Ranskassa, koska olin lukenut että kulttuuri ja ihmiset siellä ovat erilaisia kuin Pohjois-Ranskassa. Pyrenneitten alue on jossain määrin kulttuurillisesti lähempänä Barcelonan alueen kulttuuria kuin Pohjois-Ranskan kulttuuria.  Toulouse oli itsenäinen kreivikunta lähes 500 vuoden ajan. Vasta vuonna 1271 se liitettiin Ranskaan. Tämä hallinnollinen liitos ei kuitenkaan muuttanut alueen omaleimaista kulttuuria ja kieltä. Alue tunnettiin sydänkeskiajalla Oksitaniana ja siellä syntynyt trubaduurikulttuuri perustui oksitanian kieleen. 1300-luvulla kulkutaudit, erityisesti rutto, vähensivät kuitenkin kaupungin väestöä niin paljon, että 1400-luvulla Toulousessa oli enää 19 000 asukasta.  Vanhan sanonnan mukaan se mikä ei tapa vahvistaa ja niin kävi Toulousellekin eli väestökadosta huolimatta kaupunki alkoi todella kukoistaa 1400-luvulta alkaen. Mutta siitä lisää myöhemmin…

Harri Huhtanen 2018                

KINGSTON WALL LIVENÄ 2019 !

kingstonwallturku2019

Kingston Wall on ollut ”telakalla” yli 20 vuotta, koska bändin laulaja teki itsemurhan 1990-luvulla. Bändin levyt ovat kuitenkin olleet arvostettuja edelleen ja siksi ajatus Kingston Wallin paluusta toteutui Von Hertzen Brothersien avulla. Aluksi oli tarkoitus konsertoida vain Helsinigssä, mutta kun lippujen myynti räjähti käsiin eli Helsingin liput myytiin loppuun muutamassa minuutissa, niin bändi päätti laajentaa kiertueen kattamaan koko Suomen. Tällä hetkellä kiertue käsittää 10 keikkaa, joista peräti 9 on loppuunmyytyjä.  Toivottavasti keikkoja tulee lisää, koska nyt selvästikin tässä tarjonta kysyntä eivät kohtaa oikein eli kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.  Alla olevan linkin avulla näette lipunmyyntitilanteen:

https://www.facebook.com/pg/Kingston-Wall-8820651533/events/

Harri Huhtanen 2019

 

TOP 10 Tammikuu 2019

Alla Tammikuun 2019 TOP 10 albumilistani

beatlesapple

         ALBUMILISTA 133

01. (RE) BEATLES: The White Album (Deluxe Box 2018) (6CD + 1BR) (RE from 2/08)
02. (02) BOB DYLAN: MORE BLOOD, MORE TRACKS, BS14 (6CD +1BR) (2018) (3kk)
03. ( – ) DAVID BOWIE: Glastonbury 2000 (3LP) (2018) (UUSI)
04. ( – ) KATE BUSH: Remasterd In Vinyl IV (4LP) (2018)(UUSI)
05. (07) MOVE: Message From The Country (LP) (1971) (2kk)
06. (08)  WIGWAM: Light Ages (2LP) (1993) (2kk)
07. ( – ) ERIC BURDON and The Animals: Love Is (2LP) (1968)
08. (09)  JIM PEMBROKE: Pigworm (LP) (1977,2018) (3kk)
09. (06) ALICE COOPER: School’s Out (LP) (1971) (2kk)
10  ( – )  MELANIE: Sunset And Other Beginnings (LP) (1975) (UUSI)

 

Harri Huhtanen 2019

Rock Theatre plays Genesis -osa 5

Rock Theatre DVDLupasin palata aiheeseen jos jotain uutta ilmenee. Tavallaan nyt ollaan vasta ns. ”teaser” -vaiheessa, mutta hyvältä vaikuttaa eli bändi on tuottanut yllä kuvatun DVD:n (joka tosin ei vielä ole yleisessä myynnissä) ja lisäksi keikkoja on suunnitteilla vuodelle 2019. Odotan innolla jatkoa…

Harri Huhtanen 2019 

Beatles: The White Album 2018 – osa 7

Ruoho on monimerkityksellinen asia. Siihen liitetään myös kapinallisuus.

beatlesgrassKoska Beatles oli jo aikanaan erittäin tunnettu bändi ovat myös tiedot heidän äänityksistään säilyneet paremmin kuin monien vähemmän tunnettujen aikalaisbändien.  Vuonna 2018 julkaistu, toistaiseksi laajin (6CD:tä) versio The White Albumista paljastaa sen että bändi teki hurjasti hommia tämän levyn eteen eli äänityksiä tehtiin vuonna 1968 toukokuun lopusta lokakuuhun puoliväliin saakka. Keräsin ja järjestin tiedot virallisella kaksoisalbumilla julkaistuista otoksista aikajärjestykseen.

Äänityspäivä ei suinkaan ole sama kuin päivä, jolloin kappale on sävelletty, sillä  suurimman osan näistä kappaleista bändi oli säveltänyt jo alkuvuodesta Intiassa.  Kolmekymmentä näin  hienoa uutta kappaletta yhdellä albumilla on melkoinen kulttuuripläjäys. George Martin olisikin halunnut julkaista nämä kahdella eri levyllä.  On hienoa että bändi lopulta kuitenkin päätti julkaista kaikki 30 kappaletta yhdellä kertaa. Minusta se vain lisää tämän aikaisemmin hajanaiseksi, eri tyylien ”sekametelisopaksi” luokitellun levyn arvoa. The White Album ei ole teema-albumi, vaan pikemminkin upea näyttö Beatlesien ehtymättömästä diversiteetistä ja ainutlaatuisesta melodian tajusta. Nämä aikaisemmin vähän heppoisina pidetyt ”rallit” ovat 50 vuoden saatossa jalostuneet popmusiikin ehdotonta kärkeä edustaviksi sävelmiksi, joita edelleen tutkitaan ja analysoidaan ja kysytään mikä oli se alkemia, jonka avulla nämä upeat kappaleet aikanaan syntyivät?

The White Albumin kappaleiden äänityspäivät

1968-05-30  Revolution 1 (Lennon)          4:15 D1
1968-05-30  Revolution 9 (Lennon, Harrison, Ono and G. Martin) 8:22  D5
1968-06-05  Don’t Pass Me By (Ringo)  3:51  B6
1968-06-11  Blackbird             (McCartney)   2:18   B3
1968-06-26  Everybody’s Got Something to Hide Except Me and My Monkey
(Lennon)  2:24  C4
1968-06-28  Good Night          (Ringo)               3:13  D6
1968-07-03  Ob-La-Di, Ob-La-Da  (McCartney) 3:08  A4
1968-07-15  Cry Baby Cry (Lennon, with McCartney)            3:02  D4
1968-07-17  Sexy Sadie  (Lennon)                    3:15  C5
1968-07-18  Helter Skelter (McCartney)        4:29  C6
1968-07-25  While My Guitar Gently Weeps  ( Harrison)      4:45   A7
1968-08-09  Mother Nature’s Son  (McCartney)                     2:48   C3
1968-08-13  Yer Blues  (Lennon)                       4:01  C2
1968-08-15  Rocky Raccoon  (McCartney) 3:33   B5
1968-08-20  Wild Honey Pie  (McCartney) 0:52  A5
1968-08-22  Back in the U.S.S.R.                       (McCartney) 2:43 A1
1968-08-28  Dear Prudence  (Lennon) 3:56   A2
1968-09-11  Glass Onion (Lennon) 2:18 A3
1968-09-16  I Will (McCartney)                         1:46  B8
1968-09-18  Birthday  (McCartney with Lennon)                    2:42 C1
1968-09-19  Piggies (Harrison)                           2:04  B4
1968-09-23  Happiness Is a Warm Gun (Lennon)                    2:43  A8
1968-10-01  Honey Pie             (McCartney)   2:41  D2
1968-10-03  Savoy Truffle  (Harrison)             2:54   D3
1968-10-04  Martha My Dear (McCartney) 2:28  B1
1968-10-07  Long, Long, Long  (Harrison)      3:04  C7
1968-10-08  I’m So Tired (Lennon)                 2:03   B2
1968-10-08  The Continuing Story of Bungalow Bill  (Lennon, with Yoko Ono) 3:14 A6
1968-10-09  Why Don’t We Do It in the Road? (McCartney)  1:41  B7
1968-10-13  Julia   (Lennon) 2:54  B9

Harri Huhtanen 2019

Beatles: The White Album 2018 – osa 6

beatlesrevolution1968

Vuosi 1968 oli erittäin merkittävä Beatleseille. Vaikka he julkaisivat vielä The White Albumin  jälkeen ennen hajoamistaan kolme studioalbumia ja yhden kokoelmalevyn, olivat he tavallaan jo säveltäneet lähes kaikki suuret biisinsä vuoden 1968 loppuun mennessä.

Yellow Submarine oli soundtrack -albumi ja ilmestyi tammikuussa 1969, mutta sen äänitykset oli tehty jo 1966-68.

Abbey Road  ilmestyi syyskuussa 1969 ja se oli viimeinen Beatlesien yhdessä äänittämä albumi.

Hey Jude -kokoelma-albumi ilmestyi USA:ssa alkuvuodesta 1970 ja se sisälsi lähinnä bändin singlekappaleita, joista peräti kolme (Lady Madonna, Revolution ja Hey Jude) oli äänitetty jo vuonna 1968.

Let It Be ilmestyi toukokuussa 1970, kuukausi bändin hajoamisen jälkeen. Let It Be sisälsi kolme legendaarista kappaletta  ( Across the Universe, Let It Be ja The Long and Winding Road ), jotka oli alkuversioinaan äänitetty jo 1968.  Suurin osa albumin äänityksistä oli peräisin alkuvuoden 1969 sessioista, joiden perusteella Phil Spector tuotti vuonna 1970 lopullisen, julkaistun albumin. Paul McCartney ei ollut lopputulokseen tyytyväinen, mutta John Lennon sen sijaan puolusti kiivaasti Spectoria ja oli sitä mieltä että hänen käsitelyssään alkumateriaalia saatiin kehitettyä parempaan suuntaan.

Harri Huhtanen 2018