TOP10 Tammi-Helmikuu 2023

Alla Tammi-helmikuun 2023 TOP 10 albumilistani 

        ALBUMILISTA 181-82

  1. (RE) THE BEATLES: Revolver (5CD) (1966,2022) (RE from 11/17) (3+2kk)
  2. (RE) NEIL YOUNG: Harvest 50th Anniversary (3CD+ 2DVD)(1972,2022) (re from 9/12) (3+2kk)
  3. (04)  PENTANGLE: I (LP) (1968) (5kk)
  4. ( – )  PHIL LYNNOTT & THIN LIZZY: The Broadcast Archives (3CD) (2021) (UUSI=2kk) 
  5. ( – )  GENTLE GIANT: Pover And Glory (LP) (1974) (LP) (1974) (UUSI=2kk) 
  6. ( – )  VDGG: World Record (CD) (1976, 2005) (UUSI=2kk) 
  7. ( – )  EPPU NORMAALI: Sadan vuoden päästäkin (2LP) (2004, 2021) (UUSI=2kk) 
  8. ( – )  MAN: Slow Motion (LP) (1974) (UUSI=2kk) 
  9. ( – )  JOHN MAYALL: Jazz Blues Fusion (LP) (1972) (UUSI=2kk) 
  10. ( – )  ANDY FAIRWEATHER LOW: Mega-Shebang (LP) (1980) (UUSI=2kk)   

Harri Huhtanen 2023

Advertisement

Juice Leskinen (1950-2006) -osa 2

Juicen luottokitaristi viimeisinä vuosina oli Ari Kankaanpää (kuvassa oikealla), jonka kanssa hän teki viimeiset keikkansa kahdestaan.

Tänään (25.2.23) Juice tuli minulle taas ajankohtaiseksi, vaikka hänen kuolemastaan on aikaa jo yli 12 vuotta. Olin ensimmäistä kertaa elämässäni Rauman teatterissa katsomassa erikoisesitystä Lasilliset Juicea. Kirjoitan kuitenkin itse esityksestä vasta joskus myöhemmin ja aiheeni on nyt Juicen ”elämä” vuoden 2006 jälkeen.

YLE:llä alkoi vuonna 2016 kirjailija Antti Heikkilän kirjoittama peräti 20-osainen Podcast nimeltään Juicen Taivaallinen Aulabaari. Tässä fiktiivisessä ääniteoksessa Juice käy taivaassa keskusteluja elämässään maan päällä mukana olleiden ihmisten kanssa. Tämä mielenkiintoinen ääniteos on edelleen kuunneltavissa Yle Areenassa (ainakin vuoden 2023 loppuun saakka). Pari vuotta aikaisemmin Heikkilä oli saavuttanut kansallista mainetta julkaisemalla yli 400-sivuisen hyvin perusteellisen biografian Juicesta. Kirjan nimenä oli Risainen Elämä  ja nimensä mukaisesti se keskittyi Juicen henkilökohtaiseen elämään enemmän kuin hänen levytuotantoonsa.

Ehkä mielenkiintoisin tapahtumaketju Juicen kuoleman jälkeen koettiin hänen elämänkertaelokuvansa tiimoilta. Vuonna 2015 sekä Solar Films että Yellow Films suunnittelivat legendasta elokuvaa. Solar Filmsin Juice-elokuvan ohjaajaksi ilmoitettiin Antti J. Jokinen. Markus Selinin oli tarkoitus tuottaa elokuva. Tuotantoyhtiöllä oli Juicen lesken Sari Leskisen siunaus hankkeelle.  Pelkona oli että asia päätyisi oikeuteen, mutta yllättäen Solar Films luopuikin hankkeestaan. Yellow Films sen sijaan jatkoi Juice-elokuvan edistämistä, mutta aikataulu viivästyi selkkauksen takia. Alun perin elokuvan oli tarkoitus saada ensi-iltansa jo marraskuussa 2016. Lisäksi selvisi, että elokuva- ja teatteriohjaaja Timo Tapio etsii avustajia Juice Leskisestä kertovaan Nahjus enkelini -elokuvaan. Tapion projektissa olisi kerrottu Leskisen ohjauksessa kasvavan nuoren pojan tarina. Leskisen roolissa piti nähdä Ilkka Aro. Tapion elokuva ei saanut Suomen elokuvasäätiöltä tukea. Yellow Filmsin tuottaja Marko Talli kertoo Iltalehdelle yllättyneensä siitä, että Leskisestä puuhattiin jo kolmattakin elokuvaa! Loppuvuodesta 2018 Yellow Filmsin elokuva voitti kisan Juice-elokuvasta. Heidän elokuvansa tuli elokuvateattereihin ja sai peräti 180 000 katsojaa. Yellow Filmsin Juice-elokuva perustuu Antti Heikkisen Risainen elämä -elämäkertaan. Teppo Airaksisen ohjaaman elokuvan pääosassa nähdään Putouksesta tuttu näyttelijä Riku Nieminen. Arvostelut olivat pääasiassa positiivisia ja nyttemmin tämä elokuva on nähty Suomen TV:ssäkin jo useita kertoja.  

Myös musiikkirintamalla Juice on ollut postuumisti hyvin esillä, sillä Heikki Vihinen kirjoitti jo kymmenkunta vuotta sitten Juicesta musiikkinäytelmän jonka pääosassa oli Otto Kanerva. Esityksiä oli ympäri Suomea usein vuosien ajan. Jossain vaiheessa  löytyi lisäksi 60 tuntia sanoittajamestarin viimeisten vuosien keikkataltiointeja. Niiden pohjalta tehtiin uusi esitys, jossa hyödynnettiin nauhojen sisältöä. “Juice Leskisen” (=Otto Kanerva) mukana illoissa on edelleen artistin viimeisten vuosien luottokitaristi ja keikkakumppani Ari ”Kankku” Kankaanpää muusikoidensa kera.

Levymyyntilistoilla Juicea ei ole enää viime vuosina näkynyt samaan tapaan kuin vaikkapa Leevi & Leavingsiä, mutta kuten edellä esittämästäni ilmenee Juicen musiikillinen ja sanallinen perintö elää edelleen voimakkaana suomalaisten mielissä.  

Harri Huhtanen 2023

Progfeast 2.11.2022 Kulttuuritalolla! -osa 13

Colosseum -osa 4

Progefeast oli jatkunut jo neljä ja puoli tuntia kun illan pääesiintyjä Colosseum astui lavalle klo 21:36. Soft Machine ja Man eivät sisääntulovaiheessa saaneet yhtä voimallisia aplodeja kuin legendaarinen, 82-vuotias Chris Farlowe  tarttuessaan mikrofonitelineeseen avaamalla Colosseumin setin voimallisella rhytm’n’blues -äänellään.  En tuntenut avausbiisiä mutta Farlowen tulkinta oli komea!  

Mutta mitä oli tapahtunut itse miehelle?! Muistin hänet vain nuoruudenhittilevyn kuvasta jossa hän oli kapeakasvoinen, hoikka ja kaiken kaikkiaan juuri sellainen teini-idoli, josta 60-luvun nuoret tytöt unelmoivat.  Vuonna 2022 Farlowe sen sijaan muistutti lähinnä Victor Hugon romaanissa esiintyvää Notre Damen kuuluisaa kellonsoittajaa! Farlowen  rintakehä oli voimakkaasti eteenpäin  työntynyt ilmeisesti yläselän vaikean virheasennon vuoksi? Selvästikin hänellä oli jokin harvinainen tuki- ja liikuntaelimistön sairaus, mutta en tietänyt mikä. Yllättäen ylävartalon deformiteetti ei kuitenkaan estänyt Farlowen intensiivistä laulasuoritusta eli ilmeisesti hänen keuhkonsa olivat hyvässä kunnossa. En yleensä kirjoita artistien ulkomuodosta, mutta täytyy sanoa että vuoden 2022 Farlowen näkeminen oli sen verran outo kokemus että tämä on nyt pakko kirjata ylös ottamani kuvan kera. Hän ei siis suinkaan ollut lihava, vaan näennäinen “lihavuus” johtui siitä että Farlowen rintakehä oli epäluonnollisesti eteenpäin työntynyt.  Farlowen kasvoissa oli tuima, päättäväinen ilme ja laulu sujui häneltä uskomattoman hyvin ottaen huomioon miehen nykyisen iän.           

(jatkuu…)

Text & Photo: Harri Huhtanen 2023

JIM PEMBROKE (1946-2021) -osa 2

Kiitos Ainoa – levy-yhtiö että julkaisitte Wigwamin Seinäjoen Provinssirock-keikkatallenteen vuodelta 1991!  Ja kiitos myös YLE:lle, joka alunperin konsertin äänitti! En tiedä miten usein Provinssin keikkoja äänitetään, mutta hienoa että tämä Wigwamin keikka taltioitiin jälkipolville. Tuntuu vähän hassulta puhua rockin yhteydessä jälkipolvista, mutta niin se vain on että kohta 70 vuotias rock-genre on kokenut jo neljä eri sukupolvea.

Wigwamin “sielu”, dynamo, upeiden rock-ja pop-kappaleiden säveltäjä ja mitä mainioin sanoittaja Jim Pembroke  siirtyi ajasta ikuisuuteen jo puolitoista vuotta sitten joten hänen tekojaan voi arvioida enää säilyneiden äänitteiden ja levyjen perusteella ja onneksi niitä on aika paljon ja siksi uskon että lähivuosina tulemme kuulemaan vielä monia hienoja Wigwam-konsertteja. Provinssin äänite ei ole loppu vaan “alku”. Uskon (ja toivon) että Jim Pembroken ja Wigwamin merkitys tulee vain korostumaan tulevaisuudessa. Kyseessä oli Suomen mittakaavassa täysin ainutlaatuinen bändi ja vaikka en suinkaan väheksy alkuaikojen Wigwam-soittajavirtuoosien merkitystä, niin Wigwam – “magia” syntyi kun Jim lauloi. Jim oli siinä mielessä bändin “sielu”.  Helsingin Korjaamolla helmikuun alussa 2023 kuulin miten kosketinsoittaja Rintanen  hienosti matki Jimin lauluääntä ja bändikin pani parastaan, mutta vaikka se oli ihan ok Wigwam revisited  -konsertti niin ei sitä voi eikä pidä verrata  Provinssin vuoden 1991 aitoon Wigwam- keikkaan, jolla Pembroke ja kollegat loistavat kirkkaina tähtinä Seinäjoen illassa!    

Harri Huhtanen 2023               

TASAVALLAN PRESIDENTTI – osa 4

Huomaan nyt olevani ”myöhäisherännäinen” Tasavallan Presidentin suhteen vaikka hankin heidän ensimmäiset levynsä jo 1980-luvun alkupuolella.  Pressan musiikki ei ole sieltä helpommasta päästä, Wigwam avautuu helpommin ja nopeammin. Vuosi vuodelta arvostukseni pressaa kohtaan kuitenkin lisääntyy enkä nyt puhu Kekkosesta tai Niinistöstä, jotka toki ovat olleet hyviä pressoja. Paras pressa on kuitenkin tämä proge-pressa! Ymmärtänette, etten puhu nyt Venäjästä tai politiikasta vaan musiikista ja vain musiikista! Niinistö ja Kekkonen operoivat eri ”genressä”. 

Häpeäkseni joudun myöntämään että ostin vasta Korjaamolla (4.2.23)  pressan uusimman 2LP:n live-albumin Still Struggling for Freedom (SSFF) . Levy on äänitetty livenä kahdessa konsertissa vuosina 2000 ja 2001 ja aikanaan se julkaistiin vain CD:nä (2001), mutta näköjään vuonna 2020 Ainoa  on julkaissut sen 2LP:nä.

SSFF on mahtava levy, koska sille on saatu mukaan pressan alkuperäinen esiintyjäkaarti: Tolonen soittaa kitaraa (aivan mahtavasti!) , Vesa Aaltonen rumpuja, Juhani Aaltonen puhallinsoittimia, Måns soittaa bassoa ja vokaaliosuudet hoitaa Frank Robinson! Jos olisin aikanaan huomannut, että tällä levyllä on alkuperäinen kokoonpano LIVENÄ niin totta kai olisin hankkinut tämän levyn jo aikoja sitten. Nykyisessä mediakohussa kuitenkiin moni tärkeä asia jää helposti pimentoon. En muista että tästä levystä olisi kirjoitettu valtalehdissä. Mutta levyjen hyvä puoli on siinä, että ne voi löytää myös myöhemmin. Minulla on nyt SSFF ja hienoa kuulla miten ”vanhat parrat” panevat parastaan ja ovat vähintään yhtä hyviä kuin vuonna 1971! Robsonia en väsy koskaan kuuntelemaan, vaikka Eero Raittinen oli aikanaan kelvollinen korvaaja niin minulle pressa on oikea pressa  vain kun Robson laulaa. Hänen laulunsa on ajatonta ja klassista. Kun hän laulaa ei kyseessä ole suomalainen proge-bändi vaan maailmanluokan klassinen proge-bändi, josta voi olla vain ylpeä!            

Harri Huhtanen 2023

LEEVI AND THE LEAVINGS: Varasteleva Joulupukki (2022) -osa 2

Mitä ihmettä? Kirjoitan joulualbumeista helmikuussa! No, nythän on niin että vuosi vuodelta joulumarkkinointi aloitaan yhä aikaisemmin eli näin ajattellen helmikuussa on ihan oikea hetki kirjoittaa joululahjasuosituksista Jouluksi 2023!

Kuten edellisessä kirjoituksessa totesin julkaisi Leevi and The Leavings (eli LATL) Varasteleva Joulupukki (VJ)-albumin jo vuonna 1990. Viime vuonna siis tapahtui sellainen “ihme” että Minna Koski, Mikael Saari & Lumos- Kvartetti  julkaisivat tästä LATL-albumista cover-albumin! En muista että Suomessa olisi koskaan tapahtunut vastaavaa eli että yksi artisti olisi julkaissut “identtisen” version jostain aikaisemmin julkaistusta albumista. Siksi haluan vertailla näitä levyjä, jotka molemmat ilmestyivät viime vuonna (myös alkuperäisestä VJ -levystä ilmestyi uusintapainos).  Joulun alla joululevyt menestyvät yleensä oikein hyvin  ja niin kävi myös näille kahdelle levylle eli molempia myytiin aika mukavasti.

Koska tiedän että nykyään monet ihmiset eivät halua lukea pitkiä artikkeleita, vaan haluavat kuulla lopputuloksen mahdollisimman nopeasti, niin siksi helpotan heidän elämäänsä kirjoittamalla heti alkuun että Göstan ja kumppanien alkuperäinen vuoden 1990 albumi on parempi kuin Kosken, Saaren ja Lumos-kvartetin uusi albumi. Perustelut tulevat seuraavassa kirjoituksessa.                              

Harri Huhtanen 2023

TASAVALLAN PRESIDENTTI – osa 3

Ennen kuin ryhdyn kirjoittamaan varsinaista  Korjaamon keikka-arvostelua on varmaan syytä, varsinkin uusille lukijoille, selventää Tasavallan Presidentin taustoja sekä yhteyksiä nykyiseen ”tynkä” -pressaan.

Suomen aikoinaan paras kitaristi Jukka Tolonen ja ”armoitettu” rumpali Vesa Aaltonen perustivat  alkuperäisen Tasavallan Presidentin keväällä 1969. Basistiksi he kutsuivat Måns Groundstroemin (s. 1949), joka puolestaan toi mukanaan saksofonisti Juhani Aaltosen (s.1935). Laulajaksi kutsuttiin brittiläinen Frank Robson (s.1946). Juhani Aaltonen jätti kuitenkin bändin jo seuraavana vuonna ja hänen tilalleen tuli Pekka Pöyry (1939-1980).

Näistä alkuperäisistä muusikoista Korjaamolla soittivat vain Vesa Aaltonen ja Jukka Tolonen. Aaltonen on edelleen hyvässä kunnossa. Jukka Tolonen näytti myös pirteältä, hänhän on jättänyt kaikki päihteet jo yli 10 vuotta sitten. Sormien kroonisen niveltulehduksen vuoksi Tolonen soittaa nykyään kuitenkin vain pianoa ja bassoa. Korjaamossa hän toimi basistina. Alkuperäinen laulaja Robson on edelleen hengissä, mutta kurkkusyöpäleikkausten vuoksi hän on viime vuosina välttänyt julkisia esiintymisiä ja varmaan siksi häntä ei nähty Korjaamon keikallakaan. Alkuperäinen basisti Måns olisi voinut tulla mukaan, mutten tiedä miksi hän ei ollut paikalla.

Vesa Aaltosella on oma bändi ja kuten esittelytekstissä mainittiin ”Vesa Aaltonen Prog Band play the music of Wigwam & Tasavallan Presidenti featuring Jukka Tolonen & Jukka Gustavson” eli ehkä pyrkimys ei ole ollutkaan haalia kaikkia alkuperäisiä soittajia yhteen. 

Keikan jälkeen olen kuunnellut jo pari päivää Svart Recordsin erinomaista arkistojulkaisua Changing Times And Movements (2021).   Tällä  2CD:llä kuullaan harvinaiset alkuperäisen Tasavallan Presidentin live -esitykset   Ruisrockissa 1970, Tukholmassa 1970 ja Lappeenrannassa 1971. Hienoa että tällaiset nauhat ovat edelleen olemassa ja vielä hienompaa että ne on vihdoinkin julkaistu, sillä näillä nauhoituksilla pressa kuulostaa ehkä paremmalta kuin koskaan aikaisemmin!  Robson on loistava laulusolisti!  Tolonen on vuonna 1970 mahtava kitaristi!  Pöyry on upea saksofonisti ja Måns taitava basisti! Bändi soittaa hienosti yhteen ja jammailu sujuu luontevasti. Selvää on ettei Korjaamossa voitu kuulla samantasoista groovea, vaikka keikka kokonaisuutena olikin hieno kokemus. Mutta tästä tuoreesta keikasta tarkempia tietoja siis vasta myöhemmin. Hyvää kannattaa odottaa – eikä vain?      

Harri Huhtanen 2023    

PETER GABRIEL: uusi studioalbumi vihdoinkin valmistumassa?!  – osa 2

Tammikuun 2023 Youtube -videolla Gabriel ilmoitti julkaisevansa uuden kappaleen aina “täydenkuun aikaan”. Viimeksi en maninnut tätä, koska tuntien I/O -albumin hirveän pitkän valmisteluhistorian ajattelin ettei tämä lupaus välttämättä toteudu. No, nyt näyttää paremmalta, sillä kun helmikuun alun täysikuu tuli piti Gabriel lupauksensa ja julkaisi jälleen uuden kappaleen, nimeltään Court. Siitä on itse asiassa Yuotubessa jo useampikin versio ja analyysi, joten en tässä lähde analysoimaan uutta kappaletta, vaan annan mestarin itsensä hoitaa analyysin oheisella Youtube -videolla.

Hieman erikoinen tällainen tapa että uusi levy paljastetaan yksi kappale kerrallaan, mutta ehkäpä tämä on nyt tätä nykyaikaa. Pitää olla koko ajan esillä eikä vain hetkittäin.   

Harri Huhtanen 2023                              

Konserttilippujen hinnat maailmalla vuonna 2023 !

Suomessa konserttilippujen hintataso on vielä kohtuullinen tai jopa halpa. Kansainvälisesti konserttilippujen hinnat alkoivat kuitenkin nousta jo pari vuotta ennen Koronaa ja nyt kun kahden vuoden Korona-stopin jälkeen keikkoja saa taas pitää ovat megastarat,  keikka- promoottorit ja lipunmyynti – firmat maailmalla huomanneet että suurempien tähtien keikkalipuista voi pyytää ihan mitä vaan ja silti ihmiset maksavat. Niin kova on juuri nyt ”live kokemuksen nälkä”! Pahimmat esimerkit tästä epäterveestä kehityksestä ovat Taylor Swift ja hieman yllättäen ”työläisten sankari” Bruce Springsteen. Näiden kahden keikkalipuista on ihan virallisten kanavien kauttakin myynnissä pyydetty yli 5000 dollaria kappaleelta!

Taylor ilmoitti julkisuudessa ettei hän hyväksy tätä eli vakuutti syyttömyyttään ilmiöön. Bruce sen sijaan totesi että hän on viimeinkin alkanut veloittaa sen mitä muutkin veloittavat. Bruce siis vetosi siihen, että häntä on vuosikausia ”petetty”, koska hänen lippujaan on saanut halvemmalla kuin muiden saman luokan artistien lippuja.

Minä olen kuitenkin sitä mieltä ettei kenenkään ole syytä maksaa konserttilipusta 5000 dollaria ellei kyse ole siitä, että rahat ohjautuvat kokonaan hyväntekeväisyyteen eivätkä jo ennestään äärimmäisen rikkaiden esiintyjien omille tileille. Tänään juuri tuli uutinen, että Brucea 43 vuotta tukenut fanzine lopettaa toimintansa, koska he eivät voi enää kannustaa ketään ostamaan näin rajusti ylihintaisia lippuja. Tarkemmin aiheesta täällä:

Konserttilippujen hinnat katkaisivat kamelin selän – 43 vuotta toiminut Bruce Springsteen -fanzine lopettaa toimintansa

Harri Huhtanen 2023

Rock Theatre plays Genesis -osa 15

Turun Linnateatterin konsertti 28.1.2023 -osa 2

Linnateatterissa kaikki oli jo lähtökohtaisesti paremmin kuin kolkossa Loimaan Kanalassa, jossa olin edellisen kerran kuullut RT:tä livenä alkuvuodesta 2020. Linnateatterin tila on nykyään tunnelmallinen sekoitus 1950-luvun amerikkalaista kapakkaa ja perinteistä elokuvateatteria. Tämä omituinen hybridi on joitain vuosia sitten aikaansaatu remontoimalla jo vuodesta 1956 lähtien toiminut legendaarinen, Turun suurin (yli 600 istumapaikkaa) Domino-elokuvateatteri siten että osa penkkiriveistä poistettiin ja korvattiin ravintolapöydillä, joita on salin edessä ja keskellä. Yleisömäärä putosi tässä remontissa puoleen, mutta teatterissa kävijöitäkin nykyään houkuttelee mahdollisuus katsoa esitystä omasta pöydästä, jossa voi nauttia ”virvokkeita” myös esityksen aikana.

En tiedä miten Domino-teatterin seinät ja katto on aikoinaan paneloitu enkä sitä muutettiinko akustisia ratkaisuja hiljattain tehdyssä suurremontissa. Sillä ei kuitenkaan ole väliä, vaan lopputulos ratkaisee. Lopputulos on se, että RT:n Genesis-musiikki soi tässä tilassa todella upeasti! Istuin kolmannella rivillä keskellä ja kuuntelupaikallani soundi oli ihanteellinen: ei mitään häiritseviä jälkikaikuja ja kaikki soittimet kuulostivat yhtä hyviltä kuin jos olisi istunut Tampereen konserttitalossa! No, ehkä minä nyt vähän liioittelen, mutta kokonaissoundi oli joka tapauksessa paljon parempi kuin Loimaalla 2020 ja sanoisin että Paraisten monitoimitalon äänentoisto vuonna 2018 ei myöskään ollut samalla tasolla.  

Harri Huhtanen 2023