Bob Dylan: Rough and Rowdy Ways ilmestyy kesäkuussa 2020!

dylanrough2020falseDylan on käyttänyt False Prophetin esittelykuvassa osittain tätä vanhaa, vuonna 1942 julkaistun novellin kansikuvaa. Väkisinkin tässä kyllä tulee mieleen että Dylan viittaa laulussaan myös USA:n poikkeuksellisen suurin Korona-kuolinlukuihin.  Amerikassahan on kahdessa kuukaudessa kuollut Koronaan enemmän amerikkalaisia kuin vuosikausia jatkuneessa Vietnamin -sodassa!

Pari päivää sitten varmistui että kahdeksan vuoden odotuksen jälkeen Dylan julkaisee lopultakin uuden, omia sävellyksiä sisältävän studioalbumin nimeltään Rough and Rowdy Ways (RARW). Tässä väliaikana Dylan on kyllä julkaissut ahkerasti levyjä, mutta ne ovat olleet joko cover-albumeita tai sitten Bootleg Series -sarjan arkistonauhoja. Nyt siis ollaan vihdoinkin taas uuden äärellä.  USA:ssa raivoava Korona-epidemia on pakottanut myös Dylanin keskeyttämään kiertueensa ja täysin poikkeuksellinen tilanne on ilmeisesti saanut pitkästä aikaa maestron luovuuden kukoistamaan.  Yleensä Dylan on laulunkirjoittajana parhaimmillaan kun hän on vihainen jostain ja nyt hän tuntuu sitä olevan, ainakin päätellen tällä viikolla julkaistun False Prophet -singlen kuvastosta ja lyriikoista.

En julkaissut tätä levyuutista heti, koska halusin nähdä myös levyn biisilistan, mutta valitettavasti se ei vieläkään ole tiedossa näitä kolmea digitaalista  singleä lukuunottamatta: Murder Most Foul (27.3.20), I Contain Multitudes (17.4.20) ja False Prophet (8.5.20).

RARW ilmestyy 19.kesäkuuta  2CD:nä, 10.heinäkuuta 2LP:nä. RARW:lla on 10 kappaletta ja albumin kestoaika on 70:33 eli kappaleet olisivat kyllä mahtuneet 1CD:n julkaisulle, mutta LP-formaatissa kestoaika ylittää selvästi LP:n suosituskestoajan, joka on yleensä noin 45 minuutia. LP:llähän äänentoisto on yleensä sitä parempi mitä vähemmän levyllä on uria ja siksi esimerkiksiksi LP-koossa julkaistuissa Maxi-singleissä on yleensä erittäin hieno äänentoisto.

Harri Huhtanen 2020   

Bob Dylan: Tempest 2012 – osa 16

dylantempestlennon2TEMPEST -päiväkirja

laulu no.10
ROLL ON JOHN -osa 2

Lyyrikan tulkinnan kannalta Roll On John on tämän albumin selväpiirteisin laulu. Roll On’in kahdeksassa säkeistössä on vain joitain vaikeatulkintaisia säkeitä. Pääosaltaan laulu kertoo selvästi John Lennonin murhasta vaikka Dylan mainitseekin Lennonin vain etunimeltä. Ehkä Dylan on halunnut lyyrikan poikkeuksellisella suoraviivaisuudella korostaa laulun sanomaa. Dylan kunnioittaa Lennonin aikaansaannoksia ja haluaa tällä kaihomielisellä elegialla tallentaa maailmalle muiston taiteilijatoveristaan ja aikalaisestaan.

From the Liverpool docks to the red-light Hamburg streets
Down in the quarry with the quarrymen
Playing to the big crowds, playing to the cheap seats
Another day in the life on your way to your journey’s end

Neljännessä säkeistössä Dylan kirjoittaa tuntemuksistaan päivänä jolloin uutinen Lennonin murhasta julkaistiin:

I heard the news today, oh boy
They hauled your ship up on the shore
Now the city gone dark, there is no more joy
They tore the heart right out and cut him to the core

Ehkäpä tässä viimeisessä laulussa selviää miksi Tempest –albumin nimi on kirjoitettu verenpunaisilla kirjaimilla alleviivauksen kera. Albumin päättää kertomus järjettömästä ja brutaalista murhasta joka riisti maailmalta lahjakkaan taiteilijan.

Dylanin ääni on murtunut, mutta hienolla tavalla myötätuntoinen. Tässä laulussa ei ole koston henkeä vaan pikemminkin hiljaista alistumista tapahtuneeseen. Dylan laulaa seitsemännessä säkeistössä:

They’ll trap you in an ambush before you know
Too late now to sail back home

Suuri taiteilija kohtasi kohtalonsa vieraalla maalla, mutta hänen musiikkinsa ja laulunsa elävät sukupolvesta toiseen. Laulun kertosäkeessä Dylan korostaakin juuri tätä asiaa:

Shine your light
Movin’ on
You burned so bright
Roll on, John

Harri Huhtanen 2020

Bob Dylan: Tempest 2012 – osa 15

dylantempestlennonTEMPEST -päiväkirja

laulu no.10
ROLL ON JOHN -osa 1

8. Joulukuuta 1980 eräs Mark Chapman ampui New Yorkissa Dakota-rakennuksen edessä kylmäverisesti kuoliaaksi 40-vuotiaan John Lennonin. Hän oli suunnitellut tekoaan kuukausikaupalla ja valinnut aseeseensa tietoisesti onttokärkisiä erikoisluoteja, jotka tekivät mahdollisimman suuret vauriot uhrin elimistössä. Myöhemmin todettiinkin että vaikka Lennon olisi ammuttu leikkaussalissa jossa olisi ollut monta kirurgia täydessä valmiudessa ei häntä olisi siltikään voitu pelastaa. Niin pahaa jälkeä Chapmanin lähietäisyydelta ampumat neljä erikoisluotia tekivät Lennonin elimistössä. Ainoa motiivi raa’alle teolleen, jonka Chapman pystyi kuulusteluissa ilmoittamaan oli kuuluisuuden tavoittelu. Hän halusi että hänet muistetaan ja valitettavasti hän onnistui siinä. Chapman on nyt istunut vankilassa teostaan jo 40 vuotta ja hänen armonanomuksensa on tyrmätty jo 10 kertaa.

Chapman oli tavannut aiemmin päivällä Lennonin ja pyytänyt tältä nimikirjoitusta Double Fantasy -albumin kanteen.  Lennon noudatti Chapmanin pyyntöä ja kysyi heti perään: ”onko tässä kaikki mitä haluat?”. Chapman ei ollut sanonut mitään, oli vain hymyillyt. Lennon ei aavistanut että hänen kohtalonsa oli jo sinetöity, Chapman ei aikonut enää perääntyä, kuten joitain kuukausia aikaisemmin, jolloin hän oli hetkeä ennen Lennonin murhaamista perääntynyt ja palannut kotiinsa.

Lennonin traaginen kuolema ravisutti koko läntistä maailmaa. Muistokonsertteja ja suuria kokoontumisia järjestettiin USA:ssa ja Euroopassa. Beatles-fanit surivat sitä että mahdollisuus Beatlesien reunionista hävisi Lennonin kuoltua, hän oli kuitenkin niin keskeinen tekijä Beatlesien parhaassa tuotannossa. Muistolaluluja ja -levyjä julkaistiin myös useita. Dylan oli Lennonin ystävä, muttei lähtenyt mukaan nostalgia -buumiin. Hän ei tehnyt laulua ystävästään, ei ennen kuin 32 vuotta tapahtuman jälkeen! On erikoista ja yllättävää, että hän valitsi nimenomaa Lennonille omistetun muistokappaleen Tempest-albumin päätösbiisiksi. Itse laulusta tarkemmin kirjoitussarjani seuraavassa osassa.

Harri Huhtanen 2020

LED ZEPPELIN I ALBUMIN SYNTYHISTORIA – osa 8

Yardbirds1967littlegames

Yardbirdsien viimeinen levy Little Games äänitettiin Lontoossa maalis-toukokuussa 1967 kolmessa sessiossa. Uusi tuottaja Mickie Most ei varsinaisesti ollut kiinnostunut albumeista, vaan pop-singleistä, jotka myivät hyvin. Siksi albumi äänitettiin ja tuotettiin paljon huonommin kuin Jimmy Page olisi halunnut. Haastattelussa Page purki turhautumistaan asian johdosta seuraavasti: “Se homma hoidettiin älyttömässä kiireessä. Kaikki laulut purkitettiin yhdellä otolla, koska Mickie Most oli lähtökohtaisesti kiinnostunut vain singleistä eikä uskonut että maksaisi vaivaa tehdä albumi kunnolla “.    Little Games on kaukana legendaarisesta Led Zeppelin I – albumista, mutta sanotaan niin että ituja Zeppelinin suuntaan alkoi jo versoa tässä vaiheessa. Most valitsi kolmelle albumin raidalle soittamaan sessiobasisti John Paul Jonesin, josta sitten seuraavana vuonna tulikin Zeppelinin basisti.   Lisäksi Page ujutti albmille paljon omia ideoitaan. Smile On Me’ssä hän käyttää Wah-wahia. White Summer -instrumentaali on Pagen traditionaalisen kappaleen pohjalta sovittama ja se julkaistiin myös  Zeppelinin debyyttilevyllä (tosin eri nimellä). Tinker, tailor, Soldier, Sailorilla Page käyttää sellojousi -tekniikkaansa. Drinking Muddy Waterissa puolestaan Page käyttää slide-kitaraa, vähän samaan tapaan kuin myöhemmin Zeppelinin debyyttilevyllä kappaleessa You Shook Me . Avauskappaleen Little Gamesin lyriikoissa on jonkin verran yhtäläisyyksiä Zeppelinin debyyttilevyn Good Times Bad Timesin lyriikkojen kanssa.

Little Gamesin kymmenestä kappaleesta viidellä oli siis jotain yhtymäkohtia myöhemmin julkaistulle Zeppelinin debyyttilevylle. Little Games oli kuitenkin hätäisesti äänitetty ja huonosti tuotettu ja siksi se julkaistiin aluksi vain Amerikassa ja sielläkin paras Billboard sijoitus oli vain no.80. Ymmärrettävästi Page oli tyytymätön tilanteeseen ja tajusi että jälleen kerran Yardbirdsien piti muuttua menestyäkseen.

Harri Huhtanen 2020     

 

LED ZEPPELIN I ALBUMIN SYNTYHISTORIA – osa 7

Kuvassa trendikäs nelimiehinen Yardbirds psykedelia -vuonna 1967: Chris Dreja (basso), Jim McCarty (rummut), Keith Relf (laulu)  ja Jimmy Page (kitara).

yardbirds1967group

Vuoden 1967 alkuun tultaessa Yardbirdsien tähtikitaristi Jeff Beck oli jättänyt yhtyeen ja samalla bändin manageri ja tuottaja vaihtuivat. Jimmy Pagestä tuli uusi tähtikitaristi ja samalla hänellä oli ideoita bändin soundin uudistamiseksi. Page alkoi keikoilla soittaa kitaraa muutamissa kappaleissa sellon jousella, idean tähän hän oli saanut viulusti David McCallumilta. Page alkoi myös käyttää wah-wah pedaalia ja fuzzboxia. Lisäksi hän käytti keikoilla erilaisia taustanauhaefektejä sekä kitaran avointa viritystä. Vuonna 1967 psykedeelinen rock alkoi lyödä läpi trendimusiikkina, kärkibändinään Pink Floyd ja siksi Page oli hienosti mukana muutoksissa. Yardbirds ei enää 1967 ollut pelkkä bluesrock-bändi vaan siitä oli tulossa jotain aivan muuta.

Yardbirds ei ollut menestynyt kovin hyvin levymyynnissä, mutta live-bändinä se alkoi olla suosittu ympäri maailmaa ja totuuden nimessä onkin todettava että Yardbirds onnistui esityksissään yleensä paremmin live-keikoillaan kuin studiossa. Ja tämä ilmiö vain vahvistui Pagen aloittaessa kokeilunsa.

Alkuvuodesta 1967 bändi keikkaili mm. Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Tanskassa ja Ranskassa. Kesällä oli vuorossa Englanti ja loppuvuodesta Pohjois-Amerikka. Keikkasetit muuttuivat yhä raskaammiksi ja mukaan tuli uusia kokeiluja psykedelian hengessä. Uuden suuntauksen mukaisia olivat mm. kappaleet Glimpses, Little Games ja erityisesti mahtava Dazed and Confused, joka myöhemmin siirtyi vuosikausiksi Zeppelinin ohjelmistoon. Page vastasi olennaisesti näiden uuden suuntauksen mukaisten kappaleiden sovituksista.

Harri Huhtanen 2020     

VAPPU 2020, kotona!

vappu2020korona

Kuvassa näette Maailman suurimman ”staran”. Hänen nimensä on Korona ja hän pysäyttää USA:n ja Venäjän ja Euroopan talouden ja pakottaa ihmiset linnoittautumaan koteihinsa! Valitettavasti ja onneksi korona ei osaa puhua eli häneltä ei voi kysyä miltä tuntuu olla ”King Of The World”. Koskaan ei Suomessa eikä missään ole koettu tällaista Vappua, jopa sota-aikana kapakat olivat auki ja viini virtasi ja laulu soi. Korona arvostaa hiljaisuutta ja pakottaa myös ihmiset arvostamaan sitä. Toivottavasti Vappuna 2021 tämä painajainen on muisto vain…

Harri Huhtanen 2020

 

LED ZEPPELIN I ALBUMIN SYNTYHISTORIA – osa 6

Yardbirds livenä vuonna 1966 Antonionin lavastamalla klubikeikalla Lontoossa. Jimmy Page on kuvan vasemmassa laidassa ja Jeff Beck oikeassa laidassa.

Yardbirds1966blowup

Yardbirdsien keikoista ei ole säilynyt kovin paljon filmimateriaalia. Siksi on hienoa että italialainen huippuohjaaja Michelangelo Antonioni päätti syksyllä 1966 ottaa Yardbirdsit mukaan ensimmäiseen Englannissa kuvaamaansa elokuvaan Blowup. Alun perin hän oli pyytänyt The Who -yhtyettä mukaan elokuvaansa, mutta kun bändi ei suostunut pyysi hän seuraavaksi Yardbirdsejä.  Elokuvassa Yardbirdsit soittavat lavastetulla klubikeikalla Stroll On -nimistä kappaletta, joka todellisuudessa oli Tiny Bradshawin hitti Train Kept A-Rollin, jonka sanoitusta oli vain jonkin verran muutettu. Tätä hienoa kappaletta myös Led Zeppelin soitti myöhemmin keikoillaan ahkerasti. Antonionin elokuva tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden nähdä sekä Jimmy Page että Jeff Beck yhtäaikaa lavalla vuonna 1966.

yardbirds1966pageToinen mielenkiintoinen ja tärkeä Pagen ja Beckin yhteen tuonut tapahtuma ajoittuu toukokuuhun 1966, jolloin Page ei vielä ollut edes mukana Yardbirdsissä. Page auttoi ystäväänsä säveltämään ja äänittämään kappaleen Beck’s Bolero. Tuossa sessioissa mukana oli tuleva Zeppelin -basisti John Paul Jones sekä kaksi The Who -miestä eli rumpali Keith Moon ja basisti John Entwistle.  Sessioissa keskusteltiin mahdollisuudesta perustaa superbändi, johon olisivat kuuluneet Beck, Page, Moon ja Entwistle. Legendan mukaan Moon ehdotti uuden bändin nimeksi Led Zeppelin. Myöhemmin muut unohtivat koko asian, mutta tuon session aikana esitetty idea ja uuden superbändin nimiehdotus jäivät vaivaamaan Pagea.

Harri Huhtanen 2020