Päivitys 6.7.2026. Kohta on kulunut jo 10 vuotta Greg Laken kuolemasta. Ostin jokin aika sitten Levykauppa Äxstä vuonna 2020 julkaistun Greg Laken 2CD: n Anthologyn, jossa on Gregin kappaleita vuosilta 1967-2012. Minun arvoasteikossani Greg sijoittuu 10 kaikkien aikojen parhaimman rock- laulusolistin joukkoon. Greg on täysin omintakeinen ja sanoisinko hypnoottinen laulaja, jonka parhaat esitykset ovat todella ainutlaatuisia! Vahinko vain että hänen soolouransa jäi niin lyhyeksi (vain kaksi julkaistua studioalbumia). Päätin nyt avata Gregille oman kategorian, sen verran merkittävästä artistista on kysymys.

Greg Lake, yksi kaikkien aikojen hienoimmista laulajista, jonka 1970-luvun proge-muusiikki tuotti, kuoli 7.joulukuuta 2016 syöpään. Tämä tarkoittaa valitettavasti sitä, ettei koskaan enää kuulla ainutlaatuista King Crimsonia (KC) tai Emerson, Lake & Palmeria (ELP) sellaisena kuin niitä kuultiin 1970-luvun alussa.

Lake vietti lapsuutensa Bournemouthin köyhällä alueella. Hän sai 12-vuotislahjaksi äidiltään kitaran ja alkoi ottaa soittotunteja. Hän tutustui saman kitaranopettajan toiseen oppilaaseen Robert Frippiin. Jo näihin aikoihin Lake sävelsi sittemmin isoksi hitiksi muodostuneen kappaleensa Lucky Man. Nuoruudessaan, 1960-luvulla, Lake oli mukana kitaristina ja laulajana useammassakin yhtyeessä (mm. Unit Four, The Time Checks ja The Shame, Shy Limbs ja The Gods). Godsin kanssa Laken piti jo levyttääkin, mutta sitten hän yllättäen lähti basistiksi ja laulusolistiksi ystävänsä Robert Frippin uuteen yhtyeeseen King Crimson josta hän bändin kahden kuuluisan albumin (In the Court of the Crimson King sekä In the Wake of Poseidon) levyttämisen jälkeen siirtyi uuden ELP-yhteyeen jäseneksi. ELP:ssä Lake oli mukana aina bändin hajoamiseen eli vuoteen 2011 saakka. Sen jälkeen hän jatkoi sooloartisina, mutta menestyksen ja maailmanmaineen vuodet olivat kuitenkin Lakelta väistämättä ohi, sillä hänen kaksi soololevyään ( Greg Lake 1981 ja Manoeuvres 1983) eivät pärjänneet uudenlaisilla markkinoilla.
Harri Huhtanen 2016