Chuck Berry: The Original King of Rock ’n’ Roll, 2019 -osa 1

ChuckBerrymovie2019Parin vuoden odotuksen jälkeen saatiin vihdoinkin täyspitkä dokumenttielokuva Rock’n’Rollin ”kruunaamattomasta” kuninkaasta Chuck Berrystä. Tämän uunituoreen elokuvan ensiesitys on Suomen TV:ssä TÄNÄÄN (12.10.) Yle teemalla klo 20 alkaen. Tarkempia tietoja asiasta täällä:

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006269440.html

https://www.cardinalreleasing.com/chuck-the-documentary

Harri Huhtanen 2019

Beatles: Abbey Road 50th anniversary edition 2019 ! -osa 3

Ei ole Beatlesien suosio yhtään vähentynyt kuluneen 50 vuoden aikana!  uusi Abbey Road meni suoraan UK-listan ykköseksi, 50 vuotta julkaisunsa jälkeen! Uusintajulkaisun menestys on ollut muissakin maissa erinomaista, kuten voitte todeta alla olevasta listasta. Tosin hieman ihmetyttää tuo albumin vaatimaton sijoitus Suomessa. No, suomalaiset ovat heavy-kansaa tai sitten vaan se, ettei Beatles koskaan esiintynyt Suomessa aiheuttaa sen, etteivät Beatles -levyt ole täällä yhtä suosittuja kuin esimerkiksi beatlesabbeyroadmuissa pohjoismaissa.

Skotti Albumit (OCC)[206] 1
UK  (OCC)[208] 1
Belgia (Ultratop Flanders)[197] 1
Hollanti (Album Top 100)[199] 1
Norja (VG-lista)[205] 2
Saksa (Offizielle top 100)[201] 2
US Billboard 200[209] 3
Irlanti (IRMA)[202] 3
Italia (FIMI)[203] 3
Ruotsi (Sverigetopplistan)[207] 4
Belgia (Ultratop Wallonia)[198] 4
Uusi Seelanti (RMNZ)[204] 6
Finnish Albums (Suomen virallinen lista)[200] 13

Harri Huhtanen 2019

Roger Waters: Us + Them 2.10.2019 ! -osa 2

Elokuva voi parhaimmillaan ilmentää todellisuutta tavalla, joka on hienompaa kuin itse todellisuus. Silloin yleensä on kysymys todellisuuden kuvaamisesta fiktionrogerwatersusthem2019.jpg
keinoin. Rockkonserttielokuvien ongelma on se, että ne kuvaavat todellista tilannetta, joka lähtökohtaisesti ei ole fiktiota. Rockkonsertissa elämys syntyy tilan kolmiulotteisuudesta, äänimaailman rikkaudesta sekä kaikkien muiden ihmisten ja artistin samanaikaisesta läsnäolosta. Niinpä konerttielokuvan on vaikea päästä samalle elämystasolle kuin oikean, paikan päällä, reaaliajassa koetun konsertin.

Koin Roger Watersin Us+Them -elokuvan samanaikaisesti tuhansien elokuvan katsojien kanssa ympäri maailmaa. Elokuva esitettiin peräti 2500 elokuvateaterissa 60 eri maassa 2.10.2019. Turun näytös oli Kinopalatsin hienoimmassa yli 400-paikkaisessa ISENSE-salissa, johon on asenettu peräti kymmenien kaiuttimen hieno Dolby Atmos -äänijärjestelmä sekä korkeatasoinen 4K-projektori. Vaikka oikeassa konsertissa olin ykkösrivillä, erosi elokuva siinä että kun kamerat olivat lavalla, pääsi elokuvassa oikeasti Watersin ”iholle” eli samalla tuli kumottua se aikaisemmin joissain kirjoituksissa esitetty väite että Waters laulaa playbackinä. Ei laula. Väitä on ilmeisesti lähtöisin siitä, että tietyissä The Dark Side Of The Moonin kappaleissa, jotka alunperinkin on laulanut Gilmour, Waters ikään kuin laulaa mukana, vaikka oikeasti vokaaliosuuden konsertissa hoiti hänen säestysbändinsä kitaristi.  Uuden Is This The Life We Really Want -albuminsa kappaleet Waters sen sijaan lauloi suoraan mikrofoniin ja minkäänlaista epäilystä playbackistä ei syntynyt, tulkinnat olivat hyvin intensiivisiä ja ääni sen mukainen!

ISENSE salissa äänentoisto on korkeatasoinen, muttei vastannut mainoslauseita siitä että Dolby Atmos toistaa äänen kolmiulotteisesti. Ei toistanut, kyllä se edelleen oli suurimmaksi osaksi normaalia streota, joka lokalisoitui ihan normaalisti kuulijan eteen.  Kolmiulotteinen soundi olisi tarkoittanut sitä että ääni olisi lokalisoitunut milloin taakse, milloin sivulle, milloin ilmaan keskelle salia jne. Tällaista en havainnut. Bassoefektit eivät myöskään olleet niin vaikuttavia kuin joissain mainoksissa oli esitetty. Kuvantarkkuus oli, totta kai, huippuluokkaa ja onneksi konsertti oli kuvattu rauhallisilla, pitkillä otoksilla, koska kuudennelta riviltä jättiscreenin tuijottaminen tilanteessa, jolloin kuvakulmat olisivat vaihtuneet 2-5 sekunnin välein (kuten rockvideoissa ja joissain konserttitaltioinneissa on tapana) olisi varmaan aiheuttanut pahoinvointia ja päänsärkyä. Onneksi siltä siis vältyin.

jatkuu…

Harri Huhtanen 2019

YÖ- yhtyeen loppu? -osa 6

Nyt se on koettu: Yö-yhtyeen entiset ja nykyiset jäsenet yhdistivät voimansa ja soittivat muistorikkaan konsertin Tampereen Kuivaamossa sunnuntaina 8.9.2019. Valitettavasti en itse päässyt paikalle, joten minäkin joudun tyytymään pelkkiin lehtiartikkeleihin, joista tosin hienosti ilmenee keikan kulku. Selvästikin sekä soittajat että yleisö jännittivät illan settiä ja arvioiden mukaan yhteissoitosta paljastui se ettei keikkaa ollut kunnolla harjoiteltu, vaan osa kappaleista puskettiin läpi enemmän tunteen palolla kuin viileällä ammattitaidolla. Ja näin harvinaiseen ja erikoiseen konserttiin toki sopii hyvin rosoisuus ja tunteen voimalla eteneminen. Olisi tosi hienoa nähdä myös tämä joskus TV:stä, mutta näin ei varmaan tule tapahtumaan. Toisin oli Lindholmin virallisessa muistokonsertissa toukokuussa 2019 Tampere talossa.  Se kuvattiin ja näytettiin valtakunnallisessa TV:ssä. Mutta alla siis kuvia ja tunnelmia tästä sunnuntaisesta ”varjokonsertista”, joka ehkä sittenkin oli enemmän Yö-yhtyeen kuin Lindholmin muistokonsertti.  Mutta loppuuko Yön taru oikeasti tähän keikkaan?  En usko.  Luulen että tarina saa kuin saakin vielä jatkoa…

https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/798341-minun-tuntemani-olli-olisi-halunnut-etta-naita-lauluja-soitetaan-yo-soittajien

https://www.is.fi/musiikki/art-2000006232502.html

Harri Huhtanen 2019

 

PULSE: The Wall Tampereella 7.9.2019 !

pinkfloydpyynikki2019

Sen lisäksi että Tampereella voi sunnuntaina (8.9.19) kuulla legendaarisen YÖ-yhtyeen suurimpia hittejä, on Pink Floydin ystävillä tänään (7.9.19) mahdollisuus kuulla jälleen kerran legendaarinen THE WALL (1979) suomalaisen PF -tribuuttibändin Pulsen esittämänä. Pulse on esittänyt aikaisemmin PF:n tuotantoa pienemmissä puitteissa, mutta nyt he yrittävät toden teolla siirtyä ”stadioniluokkaan” mikä toki sopiikin tälle mahtipontiselle teokselle, joka kuultiin vuonna 2011 Helsingin Hartwall Areenalla peräti kahtena iltana teoksen alkuperäisen kirjoittajan Roger Watersin esittämänä. Harmillisesti en tänä viikonloppuna pääse Tampereelle, mutta olen hengessä mukana ja kannustan tällä uutisella niitä jotka Tampereella tai lähistöllä asuvat hakeutumaan Pyynikille, jossa tämä suurtapahtuma alkaa jo parin tunnin kuluttua!  Alla lisätietoja konsertista:

https://visittampere.fi/tapahtumat/the-wall-at-pyynikki/

Harri Huhtanen 2019

YÖ- yhtyeen loppu? -osa 5

yödaffest2019

Taas ollaan saatu uusi, yllättävä käänne “entisen” -yhtyeen tarinassa. Sanon entisen, koska nykyisessä Yössä ei ole enää yhtään alkuperäisjäsentä. Bändin suurimmat hitit on säveltänyt Jussi Hakulinen, joka ei päässyt yhteisymmärrykseen siitä minkälaisella konsertilla Olli Lindholmin muistoa olisi kunnioitettu. Ehkä konsertin valmistelussa oli mukana myös väärinkäsitystä siinä suhteessa että kun nykyiset bändiläiset puuhasivat muistokonsertin nimenomaa Olli Lindholmille, niin Hakulinen olisi halunnut järjestää muistokonsertin YÖ-yhtyeelle jota siis hänen näkemyksensä mukaan ei enää ole olemassa. Ymmärrän hyvin, että Yön nykykokoonpanossa 10-20 vuotta mukana olleet soittajat eivät halua nähdä asiaa näin.

Yön tarina ei kuitenkaan päättynyt Olli Lindholmin muistokonserttiin Tampereella toukokuussa 2019, vaan nyt on uutisoitu yllättävästä yhteistyöstä ja yllättävästä konsertista, joka toteutetaan Tampereen vuonna 2016 avatussa kulttuurikeskus Kuivaamossa ensi sunnuntaina (8.9.2019). Aamulehti uutisioi asian näin (4.9.19):

Yö Revisited -kokoonpano esiintyy Jussi Hakulisen johdolla sunnuntaina 8. syyskuuta Tampereella Daffestissa. Aamulehti näyttää tapahtuman tilaajilleen suorana verkossa ja Yö revisited -yhtyeen keikasta lähetyksessä nähdään kolme ensimmäistä kappaletta.

Tälle erikoiselle ja harvinaiselle keikalle lippuja saa täältä:

https://www.tiketti.fi/daffest-1-9-6-9-kuivaamo-tampere-lippuja/64051

Nyt kuullaan siis ne Yön suurimmat hitit joita ei kuultu Ollin muistokonsertissa toukokuussa 2019!  Kohtalon ironiaa tuntuu olevan että Hakulisen kanssa tässä “varjokonsertissa” soittavat Olli Lindholmin hiljattain Yöstä poispotkimat Jukka ”Jay” Lewis (basso) sekä Daffy eli Asko Terävä (kitara). Lisäksi kokoonpanossa ovat mukana  Ellinoora Hakulinen (koskettimet) ja Frogley eli Jukka Mänty-Sorvari (rummut). Hakulinen sanoo että kyseessä on hänen viimeinen Yö-keikkansa. Näinköhän?  Uskon että Yön tarina jatkuu tavalla tai toisella vaikka yhtye sinänsä on jo “kuollut”, mutta kuten aikaisemmin totesin suosituista yhtyeistä tulee brändejä ja brändit elävät helposti pidempään kuin luojansa.

Harri Huhtanen 2019      

Neil Young & Crazy Horse: COLORADO – uusi albumi ilmestyy lokakuussa 2019 !

neil-young-crazy-horse-2019-colorado

Alkuvuodesta/keväällä 2019 Neil Young palasi yhteen luottobändinsä Crazy Horsen kanssa. Yhteistyön seurauksena syntyi huhtikuussa albumi Colorado (2019), joka julkaistaan lokakuussa. Neil Young on innoissaan uudesta levystä. Hän julkaisi omalla sivustollaan  Coloradosta alla olevan lausunnon:

”We believe we have a great Crazy Horse album, one to stand alongside ‘Everybody Know’s this is Nowhere’, ‘Rust Never Sleeps’, Sleeps With Angels’, ‘Psychedelic Pill’ and all the others.”

Tarkempia tietoja tulevasta albumista alla olevien linkkien kautta:

http://neilyoungnews.thrasherswheat.org/2019/07/colorado-new-neil-young-crazy-horse.html

https://neilyoungarchives.com/news/1

Crazy Horsen miehsitössä on myös tapahtunut merkittävä muutos ja siitä lisätietoja täällä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Crazy_Horse_(band)#With_and_without_Young,_1990%E2%80%932014;_2018-present

Tiedot kokosi: Harri Huhtanen 2019