WIGWAM 13.4.2019 Turku, Logomon Teatro-Sali – konserttisarvion loppuosa

IMG_20190413_224833Tällä kertaa siis Gustavson lauloi kaikki kappaleet ja siinä ei ole mitään vikaa, päinvastoin, jos Jim ei ole käytettävissä niin parhaiten Wigwamin hengen lauluissa tavoittaa juuri Gustavson, vaikka hänen äänensä onkin täysin erilainen kuin Jimin. Mutta se on hieno ääni ja hänellä on täysin omanlaisensa tapa laulaa. Jimin sanoitukset ovat kuitenkin niin vaikeita ja erikoisia että vaikka Jukka tuntee kappaleet kuin omat taskunsa, oli hänellä kuitenkin edessään paperit, joista hän tarkisti että jokainen säe varmaan meni pilkulleen oikein.

Setti oli käytännössä sama kuin lokakuussa 2018 isossa salissa kuultu, sovituksiakaan ei ollut muutettu eikä siinäkään ole mitään pahaa sillä lokakuun keikka oli erinomainen. Miksi muuttaa sitä mikä toimii hyvin? Bändin taakse projisoitu elokuva sen sijaan oli uudistettu ja sisälsi mielenkiintoisia väriyhdistelmiä ja kuvia. Aika monessa kuvassa Jim oli mukana vähän aavemaisena, ikään kuin hän olisi jo kuollut, mitä hän ei suinkaan ole vaan elää ja asuu USA:n Kansasissa ja voi tiettävästi aivan hyvin!

IMG_20190413_225025

Bändin nykysetti perustuu pitkälti bändin uudempaan tuotantoon ja ymmärrettävästi Rekku on pitkine sooloineen ja sävellyksineen melkein aina kappaleiden keskiössä. Onneksi bändin muutkin soittajat pääsivät illan aikana jonkin verran esittelemään taitojaan, sillä Fairyportin (1971) Lost Without A Tracessa   Gustavson ja Noponen soittivat hienosti yhteen. Lisää Gustavsonin taiturointia Hammondillaan kuultiin kappaleissa Friend From the Fields ja erityisesti toisessa Fairyport -kappaleessa, Losing IMG_20190413_225805Hold. Kotilaisen taiturointia kuultiin tässä konsertissa mielestäni vähemmän kuin lokakuussa 2018, mutta onneksi aivan lopussa, Do Or Die’ssa Kotilainen pääsi lopulta soittamaan soolon, mutta sekin tosin oli lyhempi kuin hänen lokakuun keikalla soittamansa pitkä soolo. Kaikki bändissä suoriutuivat hyvin, ainoastaan uusi basisti jäi vähän värittömäksi sillä vaikka istuin aivan kaiuttimien vieressä ei basso juurikaan erottunut musiikin kokonaisuudesta. Olen iloinen, että varmaankin pienestä salista johtuen äänenvolyymi oli kaiutintornissa aivan siedettävä, alussa jopa hiljainen sitä ajatellen että oltiin sentään konsertissa, jossa soitettiin kitaravetoista rockmusiikkia.

Keikka ei tietenkään ollut yhtä hyvä kuin lokakuussa 2018 isossa salissa kuultu, jossa mukana olivat myös Jim Pembroke, Pave Maijanen ja Pedro Hietanen.  Mutta Wigwamilla on niin monta niin hienoa kappaletta että heidän musiikistaan on helppo nauttia myös tällaisella pienemmällä kokoonpanolla.  Konsertin lopussa Gustavson kiitteli yleisöä jotenkin näin: “Kiitos Wigwamin ystävät, sillä sitähän te olette!”.  Iäkkäitä olivat kuulijat, mutta kun bändi oli ollut edellisenä iltana keikalle toisella puolen Suomea, Joensuussa oli yleisö ystäväni lähettämien viestien perusteella ollut paljon nuorempaa eli ei Wigwam sittenkään vielä ole pelkkä eläkeläisten bändi ja uskon että näin hienon musiikin vielä nuoretkin joskus löytävät tai sitten eivät. Trendejä ja tulevaisuutta kun tunnetusti on vaikea ennustaa.

IMG_20190413_230547
Text & Photos Harri Huhtanen 2019

WIGWAM 13.4.2019 Turku, Logomon Teatro-Sali – konserttisarvion alkuosa

img_20190413_192913.jpgEnpä olisi uskonut että jo puolen vuoden kuluttua minulle tarjoutuu uusi mahdollisuus kuulla Wigwamia livenä. Ja kun tieto Wigwam Experiencen keikoista joitain kuukausia siten julkaistiin luulin aluksi että Turun konserttipäivänä (13.4.19) olisin ulkomaanmatkalla ja siksi en hankkinut lippuja. Viikko sitten kuitenkin varmistui että olisin sittenkin kyseisenä ajankohtana Turussa ja ryhdyin heti hankkimaan lippua, mutta katsomokartan perusteella tilanne vaikutti jo vähän menetetyltä, sillä tämä ilman Pembrokea soittava tynkä-Wigwam ei esiintyisikään pääsalissa, vaan Logomon 400-paikkaisessa Teatro-salissa, joka oli käytännössä jo loppuunmyyty. Eturivillä, aivan rivin päässä, tuoli no.23 oli kuitenkin vielä vapaana, seuraavat vapaat paikat olivat vasta riveillä 22 ja 23, joten päätin kokeilla onneani ja otin tuon eturivin paikan. Useinhan nämä laitapaikat ovat enemmän tai vähemmän näkörajoitteisia.

Konsertin alkamisajankohdaksi oli ilmoitettu klo 20, mutta kun aloitusaika koitti, oli Teatron baari vielä aivan täynnä oluitaan ja drinkkejään siemailevia 40-60-vuotiaita turkulaispariskuntia. Alle 30-vuotiaita ei yleisön joukossa juurikaan näkynyt ja myyntipöydällä ei tällä kertaa ollut lainkaan levyjä, ainoastaan tylsiä T-paitoja. Sääli, sillä olisin mielelläni ostanut vielä muutaman SVARTin julkaiseman Wigwamin varhaislevyjen uusintapainoksen, koska Svartin julkaisuissa on erittäin hienot johdantotekstit ja levyjen äänenlaatu on pääsääntöisesti erinomainen eli masterointi on tehty huolella. IMG_20190413_195937

Itse salissa alkoi vähän pelottaa minkä paikan olin mennyt valitsemaan, sillä istumapaikkani oli aivan korkean kaiutintornin vieressä enkä normaalisti käytä rockkonserteissa korvatulppia ja siksi minulla ei nytkään ollut niitä.

Kello oli jo reilusti yli kahdeksan kun bändin soittajat lopulta astelivat lavalle. Jukka Gustavson oli Hammond urkuineen lähimpänä minua ja peitti kokonaan näkyvyyden rumpali Jan Noposeen eli koko keikan aikana en nähnyt häntä.   Gustavsonin viereen asettui basisti Janne Brunberg, joka oli minulle entuudestaan tuntematon.

IMG_20190413_202703

Keskelle lavaa asteli etuoikeutetusti kitaristi Rekku Rechardt. Lavan oikeassa laidassa, kauimpana minusta oli kosketinsoittaja Esa Kotilainen. Pitkin iltaa huomasin kaipaavansa jotain ja se jokin oli Jim Pembroke. Siksi on hyvä että nykyryhmä on päättänyt vaatimattomasti nimetä itsensä Experienceksi, vaikka toisaalta mistään tribuuttibändistä ei voida puhua silloin kun pitkään bändin toiminnassa mukana olleita soittajia on kaksi (Noponen ja Kotilainen), yksi soittajista on säveltänyt yli puolet esitetyistä kappaleista (Rechardt) ja yksi soittajista on ollut Wigwamissa mukana jo sen alkuaikoina eli 1960-luvulla (Gustavson).   (jatkuu…)

Text & Photos  Harri Huhtanen 2019 

WIGWAM täyttää 50 vuotta! -osa 10

Wigwam2019

Nyt näyttää pahalta tai hyvältä. Pahalta siinä mielessä että Jim Pembroke EI ilmeisesti olekaan tulossa kesäkeikoille Suomeen. Sen sijaan muut Wigwamin jäsenet jatkavat keikkailua mikä on hyvä, koska soittajat ovat hyviä ja setti on juuri nyt erittäin hyvä. Wigwam -miehet ovat Wigwam Experience -nimellä aloittaneet keväkiertueen ja tänään he soittavat Joensuussa ja huomenna täällä meikäläisen kotikentällä eli Turussa. Alla Experiencen kevätkiertueen 2019 keikkalistaus:

5.4. Klubi, Tampere
6.4. Rytmikorjaamo, Seinäjoki
11.4. Henry’s Pub, Kuopio
12.4. Kerubi, Joensuu
13.4. Teatro-sali, Logomo, Turku
18.4. Sellosali, Espoo
20.4. Kehräämö, Pori
21.4. Vaasan kaupunginteatteri, Vaasa
25.4. Lutakko, Jyväskylä
26.4. Krapin paja, Tuusula
27.4. Finlandia-Klubi, Lahti
3.5. Tavastia, Helsinki
4.5. Suisto, Hämeenlinna

Harri Huhtanen 2019

WIGWAM täyttää 50 vuotta! -osa 9

Viini paranee vanhetessaan! Wigwam on tehnyt studiolevyjä 1969-2005 eli 36 vuoden ajan. Keikkoja bändi on soittanut 1968-2018 eli peräti 50 vuoden ajan!  Nykyisen kiertueen päätöskonsertissa Turun Logomossa kuultiin keikka jossa oli peräti 23 kappaletta, osa niistä todella pitkiä. Keikan kesto oli lähes 3 tuntia (tosin väliaika söi tästä yli 20 minuuttia).  Upea päätöskeikka!  Toivon todella että bändi lupauksensa mukaisesti palaa kesällä 2019 konserttilavoille Suomeen. Ja tarkoitan tällä tietenkin ”The real thingiä” eli bändiä jossa Pembroke on mukana.

Alla päätöskonsertin settilista:

WIGWAM 6.10.2018  Turku, Logomo

Ensimmäinen setti
01 Freddie Are You Ready
02 Lucky Golden Stripes And Starpose
03 Sandpainting 
04 Bow Lane
05 Save My Money And Name
06 Simple Human Kindness
07 No New Games
08 Lost Without A Trace
09 Kabul Grill
10 Heaven In A Modern World
11 Eddie And The Boys

Toinen setti
12 Just My Situation
13 Friend From The Fields
14 A Better Hold (Rintanen kosketinsoittimet ja laulu)
15 Nuclear Nightclub (Hietanen harmonikka)
16 Cheap Evening Return (Hietanen kosketinsoittimet)
17 Absalom
18 Colossus
19 Bitesize
20 Losing Hold
21 Do Or Die (Maijanen laulu)

Encoret
22 Bless Your Lucky Stars
23 Grass For Blades (Hietanen harmonikka)

MUUSIKOT
Jukka Gustavson, laulu ja kosketinsoittimet
Esa Kotilainen, kosketinsoittimet
Pave Maijanen, basso ja taustalaulu
Jan Noponen, rummut
Jim Pembroke, laulu ja kosketinsoittimet
Pekka Rechardt, kitara
Pedro Hietanen, harmonikka
Mikko Rintanen, laulu ja kosketinsoittimet

Harri Huhtanen 2018

WIGWAM täyttää 50 vuotta! -osa 8

DSC_1004

Vuoden 2018 menestyskiertueen viimeisen keikan loppukumarrukset Logomossa 6.10. Esiintyjät vasemmalta oikealle: Jukka Gustavson (kosketinsoittimet ja laulu)  jää valitettavasti kiireisen Noposen taakse, Jan Noponen (rummut) kuvassa poistumassa jo lavalta, Mikko Rintanen (kosketinsoittimet ja laulu), Pave Maijanen (basso ja laulu), Rekku Rechard (kitara), Esa Kotilainen (syntikka ja muut kosketinsoittimet), Pedro Hietanen (harmonikka), Jim Pembroke (kosketinsoittimet ja laulu).

Suomen kaikkien aikojen paras bändi? Suomen paras proge-bändi?  Niin tai näin, vuoden 2018 Wigwamin eilinen yli 3 tunnin musisointi Turun Logomossa osoitti kyllä 50-vuotiaan bändin toimivan kuin Concorde, lujaa mentiin ja taidolla. Olen ollut aika monta kertaa Logomossa keikalla, mutta niin ylvästä ja taidokasta musisointia kuin eilen olen erittäin harvoin, jos koskaan, siellä kuullut.

Keikka loppui vasta 22.30 eli väliajan kanssa konsertti kesti kolme ja puoli tuntia! Kotiin päästyäni ryhdyin listaamaan niitä Wigwam -keikkoja, joilla olen ollut ja voi olla että niitä on enemmänkin kuin alla mainitut, mutta alla mainitut ovat ainakin varmoja, joten siksi listaan vain ne. Pitkä on ollut matkani Wigwamin kanssa sillä ensimmäisen ja viimeisen konsertin väliä on jo peräti 43 vuotta!

Wigwam -keikkakalenterini    
15.03.1975  Karhulinna, Pori
05.03.1992  Typhoon halli, Turku
31.05.1992  Puolalan puistokonsertti, Turku
05.07.1992  Kitarafestivaali, Tammisaari
11.04.2001  Säätämö, Turku
12.04.2001  Tullikamari, Tampere
21.04.2006  Domino, Turku
06.10.2018  Logomo, Turku

Oliko eilinen sitten ”oikean” Wigwamin viimeinen keikka?  En usko. Pembroke itsekin on vähän vihjaillut, että voisi palata ensi kesänä Suomeen esiintymään.  Eli teille, jotka ette vielä ole kokeneet Wigwamia livenä, saattaa siihen vielä tulla tilaisuus. Aika näyttää…

Text and Photo by Harri Huhtanen 2018     

WIGWAM täyttää 50 vuotta! -osa 7

Jim Pembroken johtaman Wigwamin paluukiertue 2018 on ollut suuri menestys.Alla jo toteutuneet sekä tulevat keikat:

26.09.  Kulttuuritalo, Helsinki
28.09.  Kulttuuritalo, Helsinki (loppuunmyyty)
29.09.  Tampere-talo, Tampere (loppuunmyyty)
30.09. Tavastia, Helsinki  (loppuunmyyty)
03.10. Madetojan Sali, Oulu (loppuunmyyty)
04.10.  Lutakko, Jyväskylä   https://www.jelmu.net/en
06.10.  Logomo, Turku (loppuunmyyty)

Myös levyrintamalla ”kuhisee”, sillä Svart Records on jälleen julkaissut uuden setin Wigwamin albumeja. Nyt lokakuun alussa ovat ilmestyneet uusintajulkaisuna seuraavat Wigwamin 1990- ja 2000 -luvun albumit:

Light Ages  (1993)

Titans Wheel  (2002)

Some Several Moons  (2005)

Eivätkä herkut tähänkään lopu mikäli on uskominen Svartin promotekstiä. Luvassa on vielä jotain ennen julkaisematonta materiaalia, jota jään siis odottamaan suurella mielenkiinnolla!

https://www.svartrecords.com/2018/06/20/svart-records-julkaisee-mittavan-maaran-wigwamia-50-vuotisjuhlan-kunniaksi/

Harri Huhtanen 2018

WIGWAM täyttää 50 vuotta! -osa 6

wigwampembroke2018

Nyt se on sitten tapahtunut: Wigwam valtakunnallisissa uutisissa! MTV3 lähetti eilen (28.9.) klo 19 ja klo 22 lähetyksissään 2 minuutin uutisklipin, jossa kerrottiin siitä että Wigwamin keikat ovat loppuunmyytyjä sekä siitä että bändi on jo 50 vuotta vanha. Se on hyvä ilmoittaa, sillä 2000-luvulla syntyneille Wigwam voi olla aivan uusi tuttavuus.  Klipissä haastateltiin jälki- Wigwamin (1974-1977) kahta johtohahmoa eli laulaja -säveltäjä Jim Pembrokea ja kitaristi-säveltäjä Rekku Reckhardia, joiden kynästä käytännössä kaikki vuosien 1974-77 Wigwam -biisit ovat peräisin.  Vuodet kuluvat nopeasti ja ihminen vanhenee. En ollut nähnyt Pembrokea tai Reckhardia ”livenä” yli kymmeneen vuoteen ja kylläpä TV-klipissä olivat  molemmat vanhentuneet melkoisesti!  Soittotaito molemmilla on ilmeisesti edelleen hyvällä mallilla, sillä tuoreessa Hesarin arvostelussa Kulttuuritalon avauskeikkaa (26.9.) kehutaan kovasti:

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005843548.html

Harri Huhtanen 2018