UNOHDETUT LEVYT -osa 5

Greg Lake: Manoeuvres  (1983)

Vuonna 1969 Greg Lake (1947-2016) oli mukana legendaarisen King Crimsonin debyyttialbumilla. Greg hoiti levyllä lauluosuudet ja kun nuorena kuulin tuolta levyltä hänen laulamanaan majesteettisen Epitaphin tuli minusta elinikäinen King Crimson ja Greg Lake -fani.  Kuuluisuuteen Lake nousi kuitenkin Emerson Lake & Palmerin (ELP) laulusolistina 1970-luvulla. Kun 1970-luvun lopullla punk-aalto laittoi monia nimekkäitäkin proge-bändejä polvilleen päätti jopa huippusuosittu EPL laittaa pillit pussiin ja niinpä Lakekin joutui aloittamaan soolouran ikään kuin nollasta. Onneksi hän sai kavereikseen kuuluisan blueskitaristin Gary Mooren, Rory Gallagherin rumpalin Ted McKennan sekä Joe Cockerin kosketinsoittajan Tommy Eyren. Näiden kolmen hienon soittajan kanssa Greg teki ensimmäisen soololevynsä Greg Lake  vuonna 1981. Tämä levy ei päässyt lähellekään ELP:in myyntilukuja, mutta nousi sentään edes listoille ja sai kohtalaisen hyviä arvosteluja. Toinen Gregin studioalbumi oli vuonna 1983 ilmestynyt Manoeuvres , joka koki paljon ikävämmän kohtalon. Se ei noussut listoille ja levyn arvostelut olivat negatiivisia. Tämän jälkeen Greg Lake käytännössä päätti soolouransa levyttävänä artistina. Häneltä ilmestyi vielä joitain live-albumeja sekä muutamia yhteistyöprojekteja, mutta varsinaista soolouraa Lake ei enää tavoitellut muuta kuin live-artistina.  Valitettavasti Lake kuoli jo 2016 eli 69-vuotiaana. Hän ehti uransa loppupuolella saada vielä jotain harvinaisia tunnustuspalkintoja Italiassa, jossa ELP ja Lake olivat kunnioitettuja musiikintekijöitä vielä 2000-luvullakin.   

Manoeuvres  on oikeasti unohdettu ja jopa harvinainen levy. Näin sen ensimmäistä kertaa vasta viime vuonna Black & Whitessa Helsingissä. Totta kai ostin heti tämän LP:n!  Pari ensimmäistä kuuntelukertaa olivat pettymyksiä ja aloin ymmärtää miksi levy ei aikanaan menestynyt.  Kolmannella kuuntelukerralla huomasin kuitenkin että itse asiassa levyn heikkous on ykköspuolella, joka on keskinkertainen ja mitäänsanomaton. Kakkospuoli sen sijaan alkoi kiinnostaa minua yhä enemmän uusien kuuntelukertojen myötä ja nykyään kuuntelen levyltä vain kakkospuolen, koska näissä biiseissä Gregin ainutlaatuinen lauluääni ja tulkinnat pääsevät parhaiten oikeuksiinsa. Orkestraatio on myös tarkkaan harkittua. Levyn tuottajaksi onkin merkitty Greg. Omalla tavallaan hieno levy, jonka arvoa nostaa se että tämä jäi Gregin aivan liian lyhyen soolouran viimeiseksi varsinaiseksi studioalbumiksi.                   

Harri Huhtanen 2022              

GREG LAKE (1947-2016)

lake-1968Greg Lake, yksi kaikkien aikojen hienoimmista laulajista, jonka 1970-luvun proge-muusiikki tuotti,  kuoli 7.joulukuuta 2016 syöpään. Tämä tarkoittaa valitettavasti sitä, ettei koskaan enää kuulla ainutlaatuista King Crimsonia (KC) tai Emerson, Lake & Palmeria (ELP)  sellaisena kuin niitä kuultiin 1970-luvun alussa.

Lake vietti lapsuutensa Bournemouthin köyhällä alueella. Hän sai 12-vuotislahjaksi äidiltään kitaran ja alkoi ottaa soittotunteja. Hän tutustui saman kitaranopettajan toiseen oppilaaseen Robert Frippiin. Jo näihin aikoihin Lake sävelsi sittemmin isoksi hitiksi muodostuneen kappaleensa Lucky Man. Nuoruudessaan, 1960-luvulla, Lake oli mukana kitaristina ja laulajana useammassakin yhtyeessä (mm. Unit Four, The Time Checks ja The a5e270609f2d432b11d45dfbbd334e9fShame, Shy Limbs  ja The Gods). Godsin kanssa Laken piti jo levyttääkin, mutta sitten hän yllättäen lähti basistiksi ja laulusolistiksi ystävänsä Robert Frippin uuteen yhtyeeseen King Crimson josta hän bändin kahden kuuluisan albumin (In the Court of the Crimson King  sekä In the Wake of Poseidon) levyttämisen jälkeen siirtyi uuden ELP-yhteyeen jäseneksi. ELP:ssä Lake oli mukana aina bändin hajoamiseen eli vuoteen 1979 saakka. Sen jälkeen hän jatkoi sooloartisina, mutta menestyksen ja maailmanmaineen vuodet olivat kuitenkin  Lakelta väistämättä ohi, sillä hänen kolme soololevyään ( Greg Lake 1981, Manoeuvres 1983 ja Ride the Tiger with Geoff Downes 2015) eivät pärjänneet uudenlaisilla markinoilla.

Harri Huhtanen 2016