Yleisiä huomioita ja taustatietoja -osa 1

Tänään kävin hakemassa Levykauppa äxstä Dylanin 4CD:n ”ylihintaisen” (220e) boksin. Kova hinta kahdesta vuoden 1978 konsertista, jotka eivät edes olleet vuoden parhaita Dylan- keikkoja.  Pitkään jopa ajattelin, etten edes osta koko boksia, mutta uskokaa tai älkää: Putin ratkaisi pelin eli hänen vuokseen sitten lopulta päätin hankkia boksin. Yhteys on tämä: jouduin lähestyvän talven vuoksi täyttämään taloni öljysäiliön ja lasku siitä oli yli 2000 euroa! Aikaisemmin lasku oli puolet tästä. Jos Putin ei olisi hyökännyt Ukrainaan ei öljy olisi näin kallista ja lisäksi osa näistä öljyrahoista päätyy Venäjälle .   Niinpä ajattelin, että jos maksan taloni lämmittämisestä näin paljon ei siinä ”konkurssissa” enää tunnu paljon jos laitan 200 euroa Dylanin ”eläkerahastoon”.  

Olen tänään ehtinyt kuunnella vasta kaksi näistä CD:eistä (28.2.1978 konsertti). Kommentoin näitä ääniasioita myöhemmissä viesteissä. Tässä kirjoitan lähinnä yleishuomioista tähän boksiin liittyen ja lisäksi kirjaan muutamia aiheeseen liittyviä taustatietoja.

Alun perin ihmettelin miksi tämä julkaisua ei ole otettu Bootleg Series -sarjaan, koska Dylanin arkistonauhoistahan tässä on kysymys. Selitys on tämä: boksin julkaisun aloite on lähtenyt Sonyn Japanin osastolta ja alkuperäisiä masternauhoja on myös kaikki nämä vuosikymmenet säilytetty  Japanissa.

60-sivuisen bookletin ensimmäisessä artikkelissa Heckel Sugano, joka vuonna 1978 oli Dylanin”product manager” ilmoitti suunnitelleensa live-albumia Dylanin ensimmäisestä Japanin kiertueesta.  Neuvotteluja asiasta käytiin silloisen CBS:n New Yorkin pääkonttorissa pitkään ja Heckelin mukaan vasta 19.helmikuuta 1978 he saivat luvan äänitysten tekemiseen. Siinä vaiheessa ei kuitenkaan ollut edes päätetty saako äänitteet julkaista kaupallisesti, lupa koski vain niiden tekemistä ja arkistointia. 

Dylanille oli sovittu Japaniin 11 konserttia: 8 Tokion Budokan halliin ja 3 Osakaan. Heckel ryhmineen päätti äänittää kiertueen 7:nnen ja 8:nnen konsertin Budokanissa. Heckel mainitsee artikkelissaan että kiertueen 9. konsertti (2.3.78) Budokanissa valittiin ”back up” -äänitteeksi. Sitä konserttia ei siis tällä uudella boksilla julkaistu eli epäselväksi jää mikä on back up -nauhojen tilanne. Toinen lause joka jäi minua artikelissa vaivaamaan on tämä: ”Raw tapes, enough to record all dates, were stacked in another room”.   Mitä Heckel tarkoittaa kaikilla keikoilla? Tarkoittaako hän vain näitä nyt julkaistuja 28.2. ja 1.3.78 sekä backup -nauhoitetta 2.3.78 vai tarkoittako hän myös kaikkia Dylanin tämän jälkeen soittamia keikkoja?  Dylanhan esiintyi 2.3.78 jälkeen Budokanissa myös 3.3. ja 4.3.78. Eli koska Dylan tällä kiertueella esiintyi peräti 8 kertaa Budokanissa ja näistä keikoista vain 2 on nyt julkaistu kokonaisuudessaan niin boksin otsikko The Complete Budokan 1978 on täysin virheellinen kuten taisin jo aikaisemminkin todeta. Mielenkiintoista nähdä kuulemmeko joskus tulevaisuudessa virallisina versioina myös näitä muita Budokan -konsertteja. Näinhän se nykyään menee: aina tulee esiin vähän uutta materiaalia, mutta koskaan ei selkeästi kerrota onko tässä nyt sitten kaikki vai tuleeko vielä myöhemmin entistä laajempi julkaisu.  

Harri Huhtanen 2023       

Alla tulevan boksin biisilistaus:

CD1 – Nippon Budokan Hall, Tokio 28.2.1978
1. A Hard Rain’s A-Gonna Fall*　
2. Repossession Blues*
3. Mr. Tambourine Man*
4. I Threw It All Away*
5. Shelter From The Storm
6. Love Minus Zero/No Limit
7. Girl From The North Country*
8. Ballad Of A Thin Man*
9. Maggie’s Farm*
10. To Ramona*
11. Like A Rolling Stone*
12. I Shall Be Released*
13. Is Your Love In Vain? *
14. Going, Going, Gone*

CD2
1. One Of Us Must Know (Sooner Or Later) *
2. Blowin’ In The Wind*
3. Just Like A Woman*
4. Oh, Sister*
5. Simple Twist Of Fate
6. You’re A Big Girl Now*
7. All Along The Watchtower*
8. I Want You*
9. All I Really Want To Do*
10. Tomorrow Is A Long Time*
11. Don’t Think Twice, It’s All Right
12. Band introductions*
13. It’s Alright, Ma (I’m Only Bleeding)
14. Forever Young
15. The Times They Are A-Changin’

CD3 – Nippon Budokan Hall, Tokio 1.3.1978
1. A Hard Rain’s A-Gonna Fall*
2. Love Her With A Feeling*
3. Mr. Tambourine Man
4. I Threw It All Away*
5. Love Minus Zero/No Limit*
6. Shelter From The Storm*
7. Girl From The North Country*
8. Ballad Of A Thin Man
9. Maggie’s Farm
10. One More Cup Of Coffee (Valley Below)
11. Like A Rolling Stone
12. I Shall Be Released
13. Is Your Love In Vain?
14. Going, Going, Gone

CD4
1. One Of Us Must Know (Sooner Or Later) *
2. Blowin’ In The Wind
3. Just Like A Woman
4. Oh, Sister
5. I Don’t Believe You (She Acts Like We Never Have Met) *
6. You’re A Big Girl Now*
7. All Along The Watchtower
8. I Want You
9. All I Really Want To Do
10. Knockin’ On Heaven’s Door
11. The Man In Me*
12. Band introductions*
13. It’s Alright, Ma (I’m Only Bleeding)*
14. Forever Young*
15. The Times They Are A-Changin’*

*Aikaisemmin julkaisematon kappale

Harri Huhtanen 2023       

25 vuotta on yksi sukupolvi. Minulle Time Out Of Mind (TOOM) ilmestyi ”juuri äsken”. Uskomatonta. Mutta minkäs teet: ikääntyessä vuodet menevät yhä nopeammin ja vaikka Einstein ei tätä ajan suhteellisuusteorioillaan (välttämättä) tarkoittanutkaan, niin jotenkin  ajattelen että tämäkin ilmiö liittyy Einsteiniin, joka on kiistatta 1900-luvun suurin tiedemies, ehkä jopa kaikkien aikojen suurin tiedemies.

Dylan esiintyi Paaville 1997. Hän on ainoa rockartisti joka on saanut luvan esiintyä Rooman Paaville!

Mutta onko Dylan 1900-luvun suurin rockartisti?  Minusta on, mutta tiedän että monet yllättyvät tällaisesta väitteestä. Monille Dylan on vain joku folkheppu 1960-luvulta, joka lauloi protestilauluja. Mutta tällainen näkemys on asiantuntematon ja väärä. Dylan on tehnyt 2000-luvullakin hienoja levyjä, mutta ehkäpä ne eivät enää ole sopineet ajan henkeen ja ovat siksi jääneet vähemmälle huomiolle.

Kuten olen aikaisemmin todennut: vuonna 1997 ilmestynyt TOOM on mestariteos, joten ehkäpä tässä kohtaa on hyvä avata vuosien 1996-97 tapahtumia ja korjata muutamia väärinkäsityksiä ja jopa virheellisiä tietoja.

TOOM ilmestyi syyskuun lopussa 1997. Keväällä 1997 Dylan oli sairastanut vaikean Histoplasmoosi-infektion jonka vuoksi hän joutui sairaalaan ja joutui peruuttamaan jo sovitun syksyn Euroopan kiertueen. Silloin tajusin että Dylan on oikeasti vakavasti sairas, koska hän oli ainoastaan kerran pitkän uransa aikana peruuttanut kokonaisen kiertueen. Tämä tapahtui jo syksyllä 1966, jolloin Dylan oli joutunut vakavaan moottoripyöräonnettomuuteen ja siksi Grossmanin hänelle buukkaama kiertue piti perua.

TOOMin pohjia  oli äänitetty jo syksyllä 1996 Lanoisin studiolla Kaliforniassa ja julkaistavien kappaleiden lopulliset versiot äänitettiin tammikuussa 1997 toisella puolen maata, Miamissa. Dylan sairastui Histoplasmoosiin keväällä 1997 eli huomattavasti sen jälkeen kun TOOM oli jo purkitettu. Keväällä ja kesällä 1997 johtavat amerikkalaiset ja eurooppalaiset rocklehdet kirjoittivat juttuja, joissa vihjailtiin että Dylan on kuolemassa. Tilanne saattoikin olla silloin kriittinen, koska uutisoitiin siitä että Histoploasmoosi oli aiheuttanut keuhkotulehduksen lisäksi tulehduksen myös Dylanin sydänpussissa (perikardiitti), jolloin potilaan kuoleman mahdollisuus kasvaa melkoisesti.  

Dylan kuitenkin toipui ja pystyi jopa tekemään lyhyen Iso Britannian kiertueen syksyllä 1997. Kuten aikaisemmin kirjoitin olin noilla keikoilla Bournemouthissa, Cardiffissa ja Lontoossa. TOOM ilmestyi kiertueen alussa eli 30.9.1997. Koska TOOM:illa on useita kuolemaa käsitteleviä kappaleita innostui kansainvälinen lehdistö spekuloimaan sillä että Dylan kirjoitti itsestään. Täysin vaille huomiota jäi se että Histoplasmoosin hän sairasti monta kuukautta sen jälkeen kun koko albumi oli jo purkitettu! Toisaalta ehkä Dylanissa oli ripaus Nostradamusta eli hän ennakoi joutuvansa lähitulevaisuudessa kuolemanvaaraan.  Loppuvuoden 1997 haastatteluissa hän kuitenkin tyrmäsi toimittajien spekulaatiot siitä että hän olisi pohtinut lauluissa  omaa kuolemaansa. Yhdessä haastattelussa Dylan sarkastisesti totesikin että kun toimittaja pohtii Dylanin kuolemaa niin hän ajattelee ettei asia koske toimittaa itseään, vaikka toimittajakin kyllä valitettavasti tulee kuolemaan.  

Lontoossa 1997 tapasin Wembleyn konsertissa kuuluisan Dylan-kronikoitsijan Clinton Heylinin. Pyysin häneltä nimmaria hänen uusimpaan Dylan-kirjaansa. Pelkän nimmarin sijasta hän kirjoitti omistuskirjoitukseensa paljon puhuvan lauseen, jossa hän totesi että ollaan matkalla ”hautakuoppaan”. Heylin oli 1997 kirjassaan myös sitä mieltä, että Dylan teki parhaat levynsä jo 1960- ja 1970- luvuilla ja että Dylanin  olisi syytä hidastaa  tahtia tai pitää jopa taukoa. Näinhän Dylan ei suinkaan tehnyt. Ja 25 vuotta myöhemmin, 81-vuotiaana,  hän on entistä suositumpi! Mitä tästä opimme?  Artistin ei kannata uskoa kronikoitsijoita, vaikka he olisivat miten kuuluisia, vaan uskoa omaa näkemystään. Tässä Dylan on ollut hyvä aina.                                   

 Harri Huhtanen 2023

Dylan-harrastajat voivat taas kerran nauttia Dylanin ehtymättömien äänitearkistojen harvinaisista hedelmistä kun 27.tammikuuta 2023 ilmestyy Bootleg Series -sarjassa (Vol.17) vuosien 1996-97 äänityssessioista peräti kolme CD:tä ja lisäksi boksilla on mukana mielenkiintoinen UUSI miksaus Dylanin 1990-luvun menestyslevystä Time Out Of Mind (TOOM). CD4:llä on live-äänitteitä konsserteista 1998-2001. Kuten aikaisemminkin tulee levyjen mukana kirja jossa kerrotaan kattavasti ajankohdan tapahtumista. Jos ei halua ostaa 5CD:n tuhtia ja hintavaa boksia (154e) niin tarjolla on myös suppeampi ja huomattavasti edullisempi (32e) 2CD:n painos.

CD1 – Time Out of Mind (2022 Remix)
1. Love Sick
2. Dirt Road Blues
3. Standing in the Doorway
4. Million Miles
5. Tryin’ to Get to Heaven
6. ‘Til I Fell in Love with You
7. Not Dark Yet
8. Cold Irons Bound
9. Make You Feel My Love
10. Can’t Wait
11. Highlands

CD2 – Outtakes + Alternates
1. The Water is Wide (8/19/96, Teatro)
2. Dreamin’ of You (10/1/96, Teatro)
3. Red River Shore – version 1 (9/26/96, Teatro)
4. Love Sick – version 1 (1/14/97, Criteria Studios)
5. ‘Til I Fell in Love with You – version 1 (10/3/96, Teatro)
6. Not Dark Yet – version 1 (1/11/97, Criteria Studios)
7. Can’t Wait – version 1 (1/21/97, Criteria Studios)
8. Dirt Road Blues – version 1 (1/12/97, Criteria Studios)
9. Mississippi – version 1 (1/11/97, Criteria Studios)
10. ‘Til I Fell in Love with You – version 2 (1/16/97, Criteria Studios)
11. Standing in the Doorway – version 1 (1/13/97, Criteria Studios)
12. Tryin’ to Get to Heaven – version 1 (1/18/97, Criteria Studios)
13. Cold Irons Bound (1/9/97, Criteria Studios)

CD3 – Outtakes + Alternates
1. Love Sick – version 2 (1/14/97, Criteria Studios)
2. Dirt Road Blues – version 2 (1/20/97, Criteria Studios)
3. Can’t Wait – version 2 (1/14/97, Criteria Studios)
4. Red River Shore – version 2 (1/19/97, Criteria Studios)
5. Marchin’ to the City (1/5/97, Criteria Studios)
6. Make You Feel My Love – take 1 (1/5/97, Criteria Studios)
7. Mississippi – version 2 (1/11/97, Criteria Studios)
8. Standing in the Doorway – version 2 (1/13/97, Criteria Studios)
9. ‘TilI Fell in Love with You – version 3 (1/16/97, Criteria Studios)
10. Not Dark Yet – version 2 (1/18/97, Criteria Studios)
11. Tryin’ to Get to Heaven – version 2 (1/12/97, Criteria Studios)
12. Highlands (1/16/97, Criteria Studios)

CD4 – Live (1998-2001)
1. Love Sick (6/24/98, Birmingham, England)
2. Can’t Wait (2/6/99, Nashville, Tennessee)
3. Standing In The Doorway (10/6/00, London, England)
4. Million Miles (1/31/98, Atlantic City, New Jersey)
5. Tryin’ to Get to Heaven (9/20/00, Birmingham, England)
6. ‘Til I Fell in Love with You (4/5/98, Buenos Aires, Argentina)
7. Not Dark Yet (9/22/00, Sheffield, England)
8. Cold Irons Bound (5/19/00, Oslo, Norway)
9. Make You Feel My Love (5/21/98, Los Angeles, California)
Julkaistu aikaisemmin “Things Have Changed” maxi-singlellä
10. Can’t Wait (5/19/00, Oslo, Norway)
11. Mississippi (11/15/01, Washington, D.C.)
12. Highlands (3/24/01, Newcastle, Australia)

CD5 – Bonus (julkaistu aikaisemmin The Bootleg Series Vol. 8:lla: Tell Tale Signs, Rare and Unreleased 1989–2006)
1. Dreamin’ of You – Tell Tale Signs (10/1/96, Teatro)
2. Red River Shore – Tell Tale Signs, version 1 (1/19/97, Criteria Studios)
3. Red River Shore – Tell Tale Signs, version 2 (1/8/97, Criteria Studios)
4. Mississippi – Tell Tale Signs, version 1 (9/96, Teatro)
5. Mississippi – Tell Tale Signs, version 3 (1/17/97, Criteria Studios)
6. Mississippi – Tell Tale Signs, version 2 (1/17/97, Criteria Studios)
7. Marchin’ to the City – Tell Tale Signs, version 1 (1/5/97, Criteria Studios)
8. Marchin’ to the City – Tell Tale Signs, version 2 (1/6/97, Criteria Studios)
9. Can’t Wait – Tell Tale Signs, version 1 (10/1/96, Teatro)
10. Can’t Wait – Tell Tale Signs, version 2 (1/5/97, Criteria Studios)
11. Cold Irons Bound – Tell Tale Signs, live (6/11/04, Bonnaroo Music Festival)
12. Tryin’ to Get to Heaven – Tell Tale Signs, live (10/5/00, London, England)

Harri Huhtanen 2023

Päivitys 5.10.21. Katsokaa myös tämän artikkelin perässä oleva kommentti.

Kun nettiin ilmaantui ennakkotieto siitä että BS16 ajoittuisi vuosiin 1980-85, ajattelin aluksi että löytyyköhän siltä ajalta riittävästi kiinnostavaa, julkaisematonta materiaalia. Kanadalaisen dylanologin Glen Dundasin kirjassa Tangled Up In Tapes (2004) luetellaan kyllä paljon julkaisemattomien kappaleiden nimikkeitä mainitulta ajalta, mutta en ollut koskaan niitä kuullut, joten en voinut tietää minkä tasoisia ne olisivat. Osa  niistä on nyt lopultakin julkaistu ihan virallisesti ja nyt tiedän. Ja täytyy sanoa, että Deluxe boksin CD’t 1 ja 2 ovat olleet minulla ahkerassa kuuntelussa viime päivinä. Ylipäätään niiden käsittelemä ajanjakso syyskuusta 1980 toukokuuhun 1981 on sieltä Dylanin uran mielenkiintoisimmasta päästä. Kiihkeä uskonnollinen kausi on laantumassa ja Dylan alkaa taas esittää vanhoja klassikkojaan ja ennen kaikkea kokeilee ahkerasti ”American songbookin” kappaleita, jotka selvästikin ovat hänelle rakkaita. Dylanin versioita näistä on ilo kuunnella, koska joka kerta hän ottaa kappaleen omiin nimiinsä eli ne eivät ole tavallisia cover-versioita, vaan ne ovat Dylanin versioita ja yleensä se on paljon se. Osa näistä Dylanin harjoitelmista on jopa tasokkaampia kuin muiden amerikkalaisten artistien virallisille levyille päätyneet kappaleet. Näillä kahdella levyllä Dylan esittää mm. ikivanhan appalakkialaisen balladin, jonka Blu Sky Boys äänitti 1940, Dr. Hookin hitin vuodelta 1976, Junior Parkerin kappaleen vuodelta 1953, Michael Johnsonin hitin vuodelta 1979, Dave Masonin kappaleen vuodelta 1977, Neil Diamondin hitin, Dick Hollerin sävellyksen ja parikin Everly Brothersien hittiä. Dylan ottaa käsittelyynsä myös Temptations hitin ja tekee siitä omansa.  Mukana on, totta kai, myös useampia Dylanin omia, aikaisemmin julkaisemattomia sävellyksiä ja nekin ovat hyvin mielenkiintoisia. 

Harri Huhtanen 2021

Monet pitävät Dylanin 1980-lukua menetettynä vuosikymmenenä, mutta tämä ei pidä ollenkaan paikkansa. Myöhempinä vuosikymmeninä Dylan on julkaissut paljon vähemmän uusia studioalbumeja. 1980-luvulla Dylan sentään julkaisi vielä seitsemän uutta studioalbumia. Niistä yksi oli mestariteos (Oh Mercy 1989), kaksi erittäin hyvää levyä (Saved 1980 ja Infidels 1983), kaksi kohtalaisen hyvää ( Shot Of Love 1981 ja Empire Burlesque 1985). Loput kaksi eivät olleet enää niin kovin hyviä (Knocked Out Loaded 1986 ja Down In The Groove 1988), mutta näilläkin levyillä on tähtihetkensä.

Tällä BS Vol 16 boksilla on tarkasteluun otettu Shot Of Love, Infidels ja Empire Burlesque . Lisäksi mukana on vuoden 1980 harjoittelusessioiden kappaleita. Minulle nämä olivat ehkä niitä kaikkein mielenkiintoisempia tällä boksilla. Sen sijaan näiden kolmen studioalbumin julkaisemattomat kappaleet ja vaihtoehtoiset versiot eivät ainakaan vielä tässä ensi kuuntelussa sytyttäneet minua samalla tavalla.  Kautta linjan nämä ovat kuitenkin hyvin rokkaavia kappaleita eli sikäli uskon että tämäkin boksi tulee myymään yhtä hyvin kuin aikaisemmatkin BS -julkaisut.

Kun ostin Porin vuoden 2014 Dylan-konsertin yhteydessä eräästä myyntikojusta siellä olleen ainoan The Complete Album Collection Vol 1 -boksin, jossa on 47 Dylanin CD-levyä ajattelin että tuo Vol.1 on vitsi, sillä jotta voisi tulla studioalbumien Vol. 2 pitäisi Dylanin elää vähintään 130-vuotiaaksi!  Mutta myöhemmin tajusin mikä on jutun juoni. Vol. 2 tulee sisältämään Bootleg Series -sarjan levyjä ja niitä taitaa jo nyt olla enemmän kuin noita virallisia studioalbumeja eli Dylan-harrastajat pitäkää varanne: kyllä sieltä on tulossa vielä se Vol. 2 -boksikin. Tosin sitä ei tarvitse ostaa jos on ostanut nämä alkuperäiset BS-julkaisut sitä mukaan kuin niitä on ilmestynyt. Ja näinhän ainakin minä olen tehnyt hardcore -fani kun satun olemaan.

Harri Huhtanen 2021

Ensimmäinen Dylan-konserttini oli syyskuussa 1987 Helsingissä, jolloin Dylan esiintyi  Jäähallissa  Tom Pettyn ja hänen bändinsä kanssa. Jäähallin akustiikka oli ihan hirveä ja kaupan päälle suomalaiset lehdet haukkuivat Dylanin Suomen debyyttikonsertin. Minua asia jäi kuitenkin vaivaamaan, koska jotenkin minusta tuntui että olin sittenkin kokenut jotain ainutlaatuista. Onneksi sain vähän myöhemmin eräältä Dylan-harrastajalta tuon keikan C-kasetilla ja sehän kuulosti oikein hyvältä! Siitä alkoi “pitkä juoksu”, jonka aikana olen ehtinyt nähdä Dylanin livenä jo monessa maassa yhteensä yli 30 kertaa. Viimeksi olen nähnyt Dylanin liveänä kesällä 2019 Helsingissä, mutta siihen se sitten loppui – toivottavasti ei pysyvästi, sillä Dylankaan ei ole päässyt keikkailemaan joulukuun 2019 jälkeen. Ja syyn tiedättekin: se on KORONA. Tuo pirulainen, joka ei jätä ihmistä rauhaan. Niinpä tällä hetkellä joudumme nauttimaan Dylanin esityksistä vain levyjen välityksellä.   

Onneksi meillä on tämä Bootleg Series,  jonka ansiosta pääsemme vuosittain kokemaan menneisyyden Dylanin lauluja yllättävistä ja uusista näkökulmista.  Eilen julkaistu BS Vol. 16 sisältää peräti 56 aikaisemmin julkaisematonta versiota/ kappaletta ja mikä parasta nyt mukana on nimenomaan paljon täysin uusia eli aikaisemmin julkaisemattomia kappaleita. Bootleggarit saavat jälleen kerran pitkän nenän, sillä joukossa on myös useita esityksiä, joihin edes he eivät ole päässeet käsiksi kuluneen 35 vuoden aikana.          

(Kiitokset Tom A:lle, joka tietää miksi häntä kiitän!)

Harri Huhtanen 2021