Progfeast 2.11.2022 Kulttuuritalolla! -osa 12

Colosseum -osa 3

Vuonna 1966 Chris Farlowe oli vielä hoikka ja terveenoloinen nuorimies, joka nousi UK-listan ykköseksi tällä rollari -singlellä.

Olin tarkoituksella jättänyt opiskelematta mikä näiden kolmen 1960-luvulla syntyneen bändin tilanne oli heidän tullessaan esiintymään Helsingin Kulttuuritalolle reilusti yli 50 vuotta ensimmäisten keikkojensa jälkeen. En siis ollut katsonut Youtubesta miltä Soft Machine, Man tai Colosseum  näyttivät ja kuulostivat vuonna 2022. Illan artistien henkilöhistorioita olin toki tutkinut jonkin verran jo ennakolta joten tiesin, että illan tähdistä suurin olisi vasta tulossa lavalle. Hän oli Colosseumin laulusolisti, 82-vuotias Chris Farlowe, joka oli liittynyt bändiin jo syksyllä 1970. Ennen kuin kerron illan esityksestä lienee paikallaan avata hieman Chrisin uraa, joka oli selvästi pidempi kuin kaikilla muilla illan artisteilla.

Chris aloitti esiintymisensä jo vuonna 1957 lontoolaisessa John Henry Skiffle Groupissa. 1960-luvun alkupuolella Chris pääsi myös levyttämään useammankin yhtyeen kanssa. Sitten hän siirtyi Andrew Loog Oldhamin Immediate levymerkille ja levytti 11 singleä, joista 5 oli Rolling Stones covereita. Yksi rollaribiiseistä nosti hänet peräti Englannin listan ykköspaikalle, nimittäin vuonna 1966 julkaistu Out Of Time.

Syyskuussa 1970 Chris siirtyi Colosseum -yhtyeen laulusolistiksi. Bändin kahta ensimmäistä (vuonna 1969 julkaistua) albumia lukuunottamatta Chris oli laulajana kaikilla Colosseum -levyillä vuosina 1970-2015. Bändi tosin oli “telakalla” vuodet 1971-1994 ja tuolloin Chris hankki elantonsa vaihtelevista sivuprojekteista. Hän oli muun muassa mukana kahdella legendaarisen Led Zeppelin -kitaristin Jimmy Pagen levyllä. Hän esiintyi usein myös Van Morrisonin kanssa.

Kaikkiaan Chris on julkaissut joko omissa nimissään tai muiden kanssa yli 20 albumia, yli 20 singleä ja hän on ollut mukana kymmenillä kokoelmalevyillä joko pääroolissa tai vierailevana artistina.  Koska hän ei itse kirjoita biisejä on Chrisin maine tullut nimenomaan siitä että hän on loistava soul/blues/rock -tulkitsija. Entuudestaan tunsin hänet vain siitä Castlen vuonna 1986 julkaisemasta Mr. Soulful kokoelma -albumista, jonka ostin jo 1980-luvulla. Levyn 1960-luvulla otetussa kansikuvassa Chris on vielä nuori ja hoikka. En ollut katsonut netistä miltä hän näyttää nykyään ja siksi bändin sisääntuloa odotellessa tilanne oli jännittävä. Miltä Chris kuulostaisi ja näyttäisi 54 vuotta myöhemmin?!

(jatkuu…)

Harri Huhtanen 2023

Advertisement

Progfeast 2.11.2022 Kulttuuritalolla! -osa 11

Colosseum -osa 2

Kuvassa alkuperäisen Colosseum-yhtyeen kaikki kolme vuosina 1969-70 julkaistua studiolevyä.

Colosseumin huippuaika jäi lyhyeksi eli luovimmillaan bändi oli ensimmäisellä jaksollaan 1968-1971. Studioalbumeja tuolla lyhyeksi jääneellä jaksolla bändi julkaisi kolme:  Those Who Are About To Die Salute You – Morituri Te Salutant (1969), Valentyne Suite (1969) ja Daughter Of Time (1970).  Näiden lisäksi USA:ssa julkaistiin vuonna 1970 The Grass Is Greener , jossa oli osittain eri kappaleet kuin Euroopan julkaisulla, mutta varsinaisesti uudesta studioalbumista siinä ei ollut kyse. Sitten vuonna 1971 julkaistiin vielä tupla-albumi Colosseum Live, joka nimensä mukaisesti sisälsi live-äänitteitä. Kuten aikaisemmin kirjoitin uudestaan bändi alkoi keikkailla ja julkaista levyjä vasta vuonna 1994 eli telakalla he ehtivät olla peräti 23 vuotta! En ole kuullut näitä uusimpia levyjä, mutta olen ymmärtänyt että parhaat biisinsä bändi tosiaan teki tuolla ensimmäisellä toimintajaksolla ja niitä he edelleen soittavat keikoillaan ahkerasti.  

Kun Googleen kirjoittaa hakusanaksi Colosseum näyttää haku lähinnä yhtä maailman kuuluisinta nähtävyyttä eli Rooman Colosseumia käsitteleviä sivuja. Jos haluaa löytää rockbändi Colosseumin pitää hakuun lisätä sanat rockband. Bändin nimi siis tulee muinaisesta roomalaisesta areenasta jossa gladiaattorit taistelivat toisiaan ja afrikkalaisia villieläimiä vastaan kuolemaan saakka. Bändi ei pelkästään lainannut nimeään roomalaisilta, vaan lisäksi näiden kolmen ensimmäisen albumin kansikuvissa ja useamman biisin nimissä toistuvat antiikin Rooman aiheet.  Siksi näistä kolmesta levystä on niin helppo pitää. Albumien kansitaide on hienoa, kappaleiden nimissä on historiallista syvyyttä ja musiikki on ajoittain erittäin innovatiivista. Colosseum yhdistelee hienosti klassisen musiikin, rockin ja jazzin elementtejä ja lopputulos on silkkaa progea, siis aitoa progea!     

Harri Huhtanen 2022

Progfeast 2.11.2022 Kulttuuritalolla! -osa 10

Colosseum -osa 1

Alkuaikojen Colosseum esiintyi elokuussa 1970 ensimmäisellä Ruisrock -festivaalilla Turussa. Enpä tiedä oliko Kulttuuritalolla 2022 enää ketään joka olisi ollut paikalla tuolla keikalla. Toisaalta bändin soittajatkin ja esitetyt kappaleet olivat ymmärrettävästi 52 vuoden aikana melkoisesti vaihtuneet.

Viimeisenä Kulttuuritalolla esiintyi legendaarinen Colosseum. Tämäkin bändi on jo reilusti yli 50-vuotias, sillä rumpali Jon Hiseman perusti bändin jo 1968  saksofonisti Dick Heckstall-Smithin ja basisti Tony Reevesin kanssa. Mukaan tulivat myös kosketinsoittaja Dave Greenslade ja kitaristi  James Litherland. Myöhemmin Clem Clempson korvasi James Litherlandin ja Mark Clarke Tony Reevesin. 1970 bändin laulajaksi kutsuttiin jo 1960-luvulla Rolling Stones -covereilla kuuluisaksi tullut Chris Farlowe. Tässä kokoonpanossa Colosseum hajosi loppuvuonna 1971 ja oli “telakalla” peräti 23 vuotta! 

Vuonna 1994 saatiin kuitenkin alkuperäiskokoonpano vielä kasaaan ja seurasi pitkä uusi toimintajakso vuosina 1994-2015. Monet olettivat ettei bändi enää jatkaisi vuoden 2015 hajoamisen jälkeen, mutta niin vaan kävi, että tuli vielä toinenkin comeback eli vuonna 2019 alkuperäisen bändin elossa olevat jäsenet päättivät jatkaa Colosseumin tarinaa. Paljon oli kuitenkin alkuajoista muuttunut sillä kaksi bändin voimahahmoa oli ehtinyt kuolla.  Saksofonisti Dick Heckstall-Smith oli kuollut 2004 ja rumpali Jon Hiseman kuoli 2018.  Alkuperäisjäsenet Chris Farlowe, Clem Clempson ja Mark Clarke päättivät siis kuitenkin yrittää toista comebackiä. Mukaansa he saivat kolme erinomaista muusikkoa: Nick Steed  (kosketinsoittimet), Malcolm Mortimore (rummut) ja Kim Nishikawara (saksofoni). Aluksi he kohtasivat kuitenkin ongelman jota kukaan ei voinut aavistaa, nimittäin Koronan. Sen vuoksi he eivät päässeet kunnolla keikkailemaan vuosina 2020-2021. Mutta nyt Colosseumilla keikkoja on taas riittänyt hyvin, sillä 2022 he ovat ehtineet tehdä jo 36 keikkaa ja esiintyä 6 eri maassa.

Harri Huhtanen 2022