IT’S A BEAUTIFUL DAY -osa 2

Nykyään on tavallista että jos toinen bändi on lainannut jotain toiselta bändiltä tai säveltäjältä ilman lupaa, niin päädytään helposti oikeuteen ja mitä suuremmista tekijänoikeusmaksuista on kysymys niin sitä todennäköisemmin päädytään oikeuteen. Vuonna 2016 mentiin jopa niin pitkälle että Spirit -yhtyeen edesmenneen johtohahmon Randy Californian perikunta vei oikeuteen Spiritin Taurus -kappaleen oletetun plagioinnin – siis vasta 45 vuotta kappaleen julkaisun jälkeen! Kappaleen intron Led Zeppelin oli heidän mielestään luvatta lainannut vuoden 1971 legendaariseen Stairway To Heaven– kappaleeseen. On totta, että Tauruksen ja STH:n intro ovat käytännössä samat, mutta plagiaatista ei voida puhua, koska suurin osa kiistanalaisten kappaleiden kokonaissisällöstä on täysin erilaisia eli asian yksinkertaistaen: kyse on täysin eri kappaleista. Lisäksi Spiritin perikunnan väitteeltä putoaa pohja koska tuo intro on tosiasiassa musiikin ylivertaisen mestarin Johann Sebastian Bachin kynästä lähtöisin ja Youtubessa on lukuisia esimerkkejä vuosien varrelta artisteista jotka ovat käyttäneet hyväkseen nimenomaa tuota Bachin hienoa sävelmää.  Niinpä ei ollut yllätys että Spiritin perikunta oikeudessa hävisi jutun.

Tässä uusintajulkaisussa on harhaanjohtava vuosiluku. Alkuperäinen levy julkaistiin siis jo 1969 eli vuotta ennen Deep Purplen kuuluisaa In Rock -albumia.

IABD:hen edellä oleva tarina liittyy siinä mielessä että kun vuosien tauon jälkeen kuuntelin heidän debyyttilevyään muutama päivä sitten niin huomasin että B-puolen avauskappaleen Bombay Calling  intro on täysin identtinen Deep Purplen  vuotta myöhemmin julkaiseman erittäin tunnetun Child In Time -kappaleen kanssa.   Tässäkin tapauksessa kappaleiden kokonaissisältö on täysin erilainen, joten plagiaatista voi puhua ainostaan intron osalta. Ja vaikka en ole missään vielä nähnyt juttua siitä että myös IABD olisi tuon hienon intron lainannut joltain toiselta artistilta niin en pidä ollenkaan mahdottomana että hekin olisivat kuitenkin käyneet “varkaissa”. IABD:n kunniaksi on luettava että vaikka Deep Purplen harjoittama plagiointi Bombay Calling -kappaleen intron osalta on aivan ilmiselvää niin he eivät ole lähteneet haastamaan Deep Purplea oikeudessa tässä asiassa. Hyvä niin, koska voi olla että tässäkin tapauksessa olisi lopulta kiistanalaiselle intro-teemalle paljastunut jokin varhaisempi lähde ja koko juttu olisi sen jälkeen kuivunut kasaan.         

Harri Huhtanen 2022           

IT’S A BEAUTIFUL DAY

Alkuperäisessä IABD:ssä oli 6 jäsentä, joista vain 2 on enää mukana nykyisessä IABD:ssä. Hieman hämäävästi nykyisessä bändissä esiintyvä Linda LaFlamme on eri henkilö kuin tämän kuvan alkuperäinen Linda (joka oli Davidin ensimmäinen vaimo). Uudessa bändissä esiintyvä Linda on Davidin toinen vaimo, joka käyttää samaa taitelijanimeä kuin ensimmäinen Linda.

Amerikkalaisen It’s A Beautiful Day (IABD) -yhtyeen johtohahmo David LaFlamme on nykyään jo 80-vuotias, mutta hän jatkaa uraansa edelleen vuonna 1967 perustamansa bändin nimissä. IABD lienee melko tuntematon Suomessa, koska tietääkseni bändi ei ole koskaan esiintynyt Suomessa. LaFlamme perusti bändin San Franciscossa “rakkauden kesänä” 1967. Sitä ennen hän oli soittanut jo vuosikausia paikallisissa bändeissä. LaFlammen rakkain soitin on viulu jota hän oppi soittamaan jo 5-vuotiaana.  Kuten niin monilla 1960-luvun jälkipuoliskolla perustetuilla bändeillä jäi IABD:n tuottelias ura varsin lyhyeksi, koska LaFlamme erosi bändistä jo 1972. IABD julkaisi vielä yhden levyn ilman häntä, mutta varsin nopeasti he ymmärsivät että ilman LaFlammea ei ollut IABD:tä. Kaikkiaan alkuperäinen bändi ehti julkaista vain kolme studioalbumia ja yhden live-levyn. Erityisen hieno on bändin vuonna 1969 julkaisema debyyttilevy, jonka nimi on ajan tyylin mukaisesti sama kuin bändin nimi eli  It’s A Beautiful Day.   

IABD:n musiikki on sekoitus psykedeliaa, folkkia, jazzia, klassista ja perusrokkia. Eli tavallaan IABD voidaan luokitella proge-bändiksi ja kuten niin monien proge-bändien kohdalla on tapahtunut, IABD:n reunion ajoittuu 1990-luvun loppupuolelle, jolloin proge alkoi taas nousta suosioon.  Vuosina 1973-1996 LaFlamme ehti julkaista joitain soololevyjä, mutta ne eivät saavuttaneet samanlaista suosiota kuin IABD:n alkuperäiset levyt ja ehkä siksi LaFlamme päätti koota bändin uudestaan. Alkuperäisestä bändistä LaFlammen mukaan tuli vain  Val Fuentes (rummut). Pattie Santos (laulu)  oli kuollut vuonna 1989 ja Fred Webb (kosketinsoittimet) vuonna 1990. Loput alkuperäisjäsenet ovat edelleen tiettävästi hengissä, mutta en tiedä kutsuttiinko heitä uuteen kokoonpanoon.  IABD:n keikoista vuosina 1997-2022 on aika huonosti tietoja saatavilla.  Setlist FM:n  mukaan he olisivat keikkailleet 2000-luvulla vain harvakseen, lähinnä USA:ssa ja Englannissa.  En myöskään löytänyt mistään sellaista tietoa että bändi olisi enää reunionin jälkeen julkaissut uusia levyjä. Kokoelmia vanhoista levytyksistä on toki ilmestynyt.  

Harri Huhtanen 2022