THE ZOMBIES

031

Kuva Zombiesien Helsingin keikalta vuonna 2012. Alla samana vuonna WINTERLUDESSA julkaistu kirjoitukseni aiheesta.

1960-luku oli muutakin kuin THE BEATLES ja ROLLING STONES. Itse asiassa 1960-luvulla tehtiin niin paljon erinomaista pop/rock-musiikkia että monet sellaiset bändit ja säveltäjä / sanoittajat, jotka olisivat nykypäivän musiikillisessa ”pula-ajassa” kovia nimiä, jäivät varsin vähälle huomiolle 1960-luvulla.

Yksi suurista ”väärinymmärretyistä” on THE ZOMBIES -yhtye, joka levytti vuosina 1965-67 ja hajosi sitten. Levymyynti Englannissa takkuili ja siksi bändi päätti panna pillit pussiin jo vuonna 1967, vaikka bändin paras levy julkaistiin vasta seuraavana vuonna ja sitä seuraavanakin vuonna heiltä julkaistiin postuumisti erinomaisia singlejä.

Nyt 2010-luvulla yhtyeen laulusolisti Colin Blunstone on todennut ,että jos he olisivat tajunneet, miten suosittuja he olivat Iso Britannian ulkopuolella olisi bändi varmaan jatkanut. Totuus lienee kuitenkin toinen. Kaikki bändin jäsent olivat nuoria vuonna 1967, varmaankin bändin todellisen hajoamisen syyt ovat muut. Uskoisin ,että jo vuonna 1967 tiedot siitä, miten paljon levyjä missäkin maassa oli myyty välittyivät bändin jäsenille.

Bändin tuotannon kirkkain kruununjalokivi on ODESSEY AND ORACLE, joka julkaistiin 1968. Äänitykset tehtiin legendaarisilla Abbey Roadin studioilla vuonna 1967. Bändi pääsi äänittämään Pink Floydin Piper- ja The Beatlesien St. Pepper -äänityssessioiden jälkeen. Studio oli siis maailman paras ja ääniteknikot myös. Tämä auttoi osaltaan siinä ,että Odesseuksesta tuli niin legendaarinen levy. Silti bändi päätti hajota ENNEN kuin levy oli edes julkaistu. Aika harvinainen päätös. Taloudellisesti päätös oli varmaan kuitenkin oikea, sillä vaikka nyttemmin Odessey -levy on saavuttanut pysyvän kulttistatuksen, oli sen myynti vuonna 1968 varsin vaatimatonta.

1970-luvulla Zombiesien kosketinsoittaja Rod Argent ja laulusolisti Blunstone loivat soolouria ja julkaisivat useita levyjä. Muut bändin jäsenet putosivat julkisuudesta, poikkeuksena ehkä basisti White, joka tuotti Blunstonen ensimmäiset soololevyt.

1980-luku oli aika hiljaista aikaa Zombies- miehille. Blunstone taisi saada yhden hitin vuosikymmenen alussa, mutta muutoin vuosikymmen ei jättänyt paljon jälkiä Zombies saagaan.

1990-luvulla Blunstone ja kumppanit julkaisivat uuden Zombies-levyn, New Worlds (1991), joka hävisi kuitenkin markkinoilta varsin nopeasti. Argent oli mukana vain vierailevana artistina. Olen käsittänyt, että suurimpana pontimena levyn julkaisemiseen oli omien oikeuksien takaaminen, sillä 1980-luvulla markkinoille oli alkanut ilmestyä bändejä, jotka käyttivät Zombies -nimeä, vaikka alkuperäisiä soittajia ei ollut edes mukana kyseisissä bändeissä.

2000-luvulla Argent ja Blunstone päättivät lopulta lyödä hynttyyt yhteen ja jatkaa Zombiesina. Ei ole tiedossa miksi alkuperäisen bändin muut jäsenet eivät liittyneet kiertuebändiin. 2004 alkuperäinen kitaristi Paul Atkinson kuoli. Zombiesin historian kannalta merkittävä on myös vuosi 2008, jolloin Blunstone, Argent, basisti Chris White ja rumpali Hugh Grundy esittivät Lontoon Shephard’s Bush’issa kokonaisuudessaan Odessey-albumin. Konsertista julkaistiin CD ja DVD.

2010-luvulla bändi on vahvassa nousussa. Keikkoja riittää ympäri maailmaa ja uusi levy Breathe Out, Breathe In (2011) on saanut hyvät arvostelut.

Harri Huhtanen 2012