Lokakuussa 1969 ilmestynyt Led Zeppelin II oli räjäyttänyt pankin eli singonnut lopullisesti Zeppelinin koko rock-maailman tietoisuuteen. Niinpä vuonna 1970 bändin keikat olivat yhä kysytympiä ja konserttipalkkiot yhä suurempia.
Tammikuussa 1970 Zeppelin keikkaili Englannissa ja esiintyi mm. Lontoon kuuluisassa Royal Albert Hallissa. Tämä konsertti taltioitiin myös filmille, joka tosin julkaistiin virallisesti vasta 33 vuotta myöhemmin ilmestyneellä Led Zeppelin DVD:llä.
Helmikuussa 1970 oli vuorossa muu Eurooppa: Zeppelin esiintyi mm. Helsingin Kulttuuritalolla (23.2.), Tukholmassa (26.2.), Amsterdamissa (27.2.), Kööpenhamissa (28.2.), Montreuxissa (7.3.), Munchenissä (8.3.), Wienissä (9.3.), Hampurissa (10.- 11.3.) ja Dusseldorfissa (12.3.).
Maaliskuu jatkui bändin viidennellä Pohjois-Amerikan kiertueella. Zeppelin soitti 24 keikkaa eri puolilla USA:a ja Kanadaa. Tässä vaiheessa myös bändin keikkapaikat olivat kasvaneet 2000-paikkaisista teattereista 10 000 -paikkaisiksi ureiluareenoiksi. Yleisö oli levotonta monessa paikassa ja kahnaukset poliisin kanssa sekä jopa konserttien keskeytykset alkoivat olla ikävää ”rutiinia” bändille.
Niinpä Plant ja Page vetäytyivätkin heti Amerikan kiertueen jälkeen maaseudun rauhaan syrjäiseen Walesiin, jossa he asustelivat pienessä Bron Yr Aur -nimisessä erämajassa säveltäen ja harjoitellen uutta materiaalia tulevaa levyänsä varten. Varsinaisia äänityksiä varten bändi kokoontui toukokuussa 1970 Hampshiressa sijaitsevaan Headley Grange -nimiseen, vuonna 1795 rakennettuun kolmikerroksiseen, arvokkaaseen kartanoon, jossa uusien kappaleiden raakaversioita taltioitiin rekkaan rakennetun mobiilistudion avulla.
Kesäkuussa Zeppelin matkusti Islantiin esiintymään Reykjavikissä (22.6.). Viikkoa myöhemmin bändi oli taas kotikonnuillaan ja esiintyi suurfestivaaleilla Bathissa. Aikalaisraporttien mukaan yleisöä oli kertynyt paikkalle yli 150 000. Zeppelinin manageri Grant oli varmistanut bändille esiintymisajankohdan auringonlaskun ajaksi ja myös tämä lisäsi keikan vaikuttavuutta. Useampi kuvausryhmä kuvasi keikan, mutta sitä ei ole vieläkään (2016 mennessä) julkaistu virallisesti. Tässä vaiheessa Zeppelin oli päättänyt testata uuden, tekeillä olevan levyn materiaalia live-tilanteessa soittamalla Bathissa kolme täysin uutta, julkaisematonta kappaletta: Immigrant Song, Since I’ve Been Loving You ja That’s The Way.
Heinäkuussa Zeppelin palasi Keski-Eurooppaan ja esiintyi neljästi Saksassa: Kölnissä (16.7.), Essenissä (17.7.), Frankfurtissa (18.7.) ja Berliinissä (19.7.). Kolmen edellä mainitun uutuuskappaleen lisäksi bändi testasi Sakassa myös uutuuskappaletta Bron-Y-Aur.
Elokuussa oli vuorossa kuudes Amerikan kiertue. Sitä ennen bändi oli touko-kesäkuussa 1970 ahkeroinut Lontoossa Olympic -studioilla purkittaen uuden, Led Zeppelin III -albumin materiaalia. Page jatkoi materiaalin työstämistä vielä Lontoon Island -studioilla sekä lopuksi Memphis Tennessen Ardent -studioilla.
Elo-syyskuun Amerikan kiertue käsitti 19 konserttia ja vanhaan tapaan bändi matkusti pitkin ja poikin laajaa Pohjois -Amerikan mannerta. Kaikki vanhat fanit eivät pitäneet Zeppelinin uudesta akustisesta materiaalista, mutta kiertueen edetessä bändi hioi uusista kappaleista entistä tiukemman ja tyylipuhtaamman minisetin. Kiertueen päätöskonsertissa, New Yorkin kuuluisassa Madison Square Gardenissa (19.9.) bändi debytoi vielä kaksi uutuuskappaletta: Gallows Pole ja Out On The Tiles. Led Zeppelinin III:lle bändi valitsi 10 äänitetyistä 17 kappaleesta ja Amerikan kiertueen päättyessä he olivat esittäneet niistä jo kuutta konserteissaan.
Led Zeppelin III ilmestyi lokakuussa 1970 ja ampaisi sekä Amerikan että Englannin myyntilistojen ykköseksi syrjäyttäen jopa Beatlesin Abbey Roadin. Kotimaan lehdistö joka oli Zeppelinin uran alussa suhtautunut heihin vihamielisesti alkoi lopultakin lämmetä bändille ja siihen aikaan arvostetun Melody Makerin lukijat äänestivät Led Zeppelinin maailman parhaaksi bändiksi, arvoasema jota The Beatles oli hallinnoinut melkein koko 1960-luvun ajan.
Harri Huhtanen 2016