Comeback-albumin julkaisun jälkeen VDGG lähti kiertueelle josta on julkaistu useita bootleg -levytyksiä. Kuvassa yksi niistä.

Kun bändi julkaisee peräti 28 vuoden tauon jälkeen uuden studioalbumin ovat fanien odotukset korkealla. En ollut vielä vuonna 2005 VDGG -fani, joten minulta tämä merkkitapahtuma meni täysin ohi. Minä sain Present 2CD:n (2005) kuultavakseni vasta joitain päiviä sitten.

Muutaman kuuntelukerran jälkeen sanoisin, ettei Present ole mikään klassikkoalbumi, bändi teki useita parempia levyjä vuosina 1969-77. En myöskään voi luokitella tätä keskinkertaiseksi albumiksi, koska se ei tekisi lainkaan oikeutta VDGG:lle. Bändi kun ei ole koskaan tehnyt mitään mitä voisi luonnehtia sanalla “keskinkertainen”. Pop-bändit voivat ja tekevätkin usein keskinkertaisia levyjä, mutta VDGG soittaa progea sieltä vaikeimmasta päästä eli keskinkertaisuuden määritelmä ei sovi lainkaan heidän levyihinsä. VDGG voi epäonnistua, muttei epäonnistumista voi kutsua keskinkertaisuudeksi, koska heidän musiikkinsa luonne on sellainen etteivät he koskaan tee helppoa viihdettä, jonka luokitteleminen keskinkertaiseksi on niin paljon luontevampaa.

Tällä levyllä VDGG ei tosiaankaan päästä kuulijaansa helpolla. Ykkös CD:llä on varsinainen studioalbumi ja sillä levyllä on muutamia todella hienoja biisejä, mutta valitettavasti myös epäonnistuneita biisejä.  Kakkos CD on instrumentaalinen ja sisältää studiojammailua. Kakkos CD:n suurin arvo lienee siinä että nyt ollaan VDGG:n ytimessä eli kyseessä ei ole mitenkään vain Peter Hammillin tuotos, vaan aito bändilevy.

Arvosteluasteikossani 4 tähteä on hyvä levy, 3 tähteä keskinkertainen ja 2 tähteä huono. Koska en voi antaa tälle VDGG:n levylle 3 tähteä edellä mainitsemistani syistä joudun päättämään onko tämä 2 vai 4 tähden levy. Koska olen kuunnellut albumin vasta kahdesti en anna vielä pisteitä vaan jatkan kuuntelua ja palaan aiheeseen uudestaan myöhemmin.           

Harri Huhtanen  2023