Amerikkalainen Rolling Stone -lehti on julkaissut jo monta artikkelia tästä uudesta Dylan-elokuvasta. Päinvastoin kuin suomalaisissa valtalehdissä ne eivät onneksi ole minkään maksumuurin takana vaan kaikki pääsevät niitä lukemaan. Tänään luin yhden noista artikkeleista ja siinä listattiin isojen otsikoiden kera 27 kronologista virhettä jotka löytyvät elokuvasta! Siis mitä! Kyseessä on draamallinen fiktio, kaikki historiallisten elokuvien tekijät käyttävät samaa metodia eli oikovat mutkia ja keksivät tapahtumia mitä ei todellisuudessa ole tapahtunut. Don’t Look Back (1967)   ja No Direction Home (2005) ovat dokumentti -elokuvia, joissa kaikki on totta, koska ne on kuvattu cinema verite -menetelmällä kiertueella eli pääosassa on aito Dylan. En ymmärrä miksi fiktiivistä A Complete Unknownia (2024) kritisoidaan asiavirheistä, koska kyseessä ei ole dokumentti vaan fiktiivinen draamaelokuva. 

Suomalaisten toimittajien artikkeleihin olen lähinnä pettynyt yhtä poikkeusta lukuunottamatta.  Episodi– niminen pienjulkaisu joka keskittyy elokuviin ja jonka voi ostaa esimerkiksi Helsingin Akateemisesta kirjakaupasta on antanut uudelle Dylan-elokuvalle sen ansaitseman huomion. Ensinnäkin Chalamet -Dylan poseeraa yksinään lehden kansikuvassa ja sitten sivulla 10 on Jouni Vikmanin arvio, jossa hän antaa elokuvalle 4 tähteä eli paljon enemmän kuin valtalehtien toimittajat.   Sivuilla 22-27 on hieno, syväluotaava artikkeli elokuvasta ja siellä on siteerattu kaikkien pääosaa esittävien näyttelijöiden sekä Mangoldin haastatteluja ja he kertovat paljon erittäin tärkeitä asioita, jotka eivät ole päässeet mukaan suomalaistoimittajien arvioihin.  

Harri Huhtanen 2025