Yleisiä havaintoja Helsinki City Festival -alueelta

Saavuimme paikalle kesken Rinneradion setin. Turvatarkastus oli poikkeuksellisen perusteellinen ja tuntui siltä että nyt ei suinkaan etsitty äänityslaitteita, vaan ”omia eväitä”. Niinpä kaikki nestemäinen piti jättää festivaalialueen ulkopuolelle. Alue oli huomattavasti pienempi kuin Flow festivaalin käytössä oleva alue, mutta silmämääräisen arvioini perusteella Nordiskin olisi kyllä vetänyt yli 20 000 ihmistä, varsinkin jos myös ylätasanteelle olisi tullut yleisöä.  Paikalle saapuessani Nordiksessa oli vasta muutama tuhat ihmistä, mutta mitä lähemmäksi Jarren setin aloitus lähestyi sitä enemmän paikalle kertyi yleisöä. Silmämääräisen arvioini perusteella heitä oli Jarren esityksen aikana paikalla jo 5000 -10000 eli alatasanne täyttyi lähes kokonaan.  Positiivisia asioita oli monta: 1) Forecan ennuste piti eli oli aurinkoista ja lämmintä, 2) ruoka- ja juomapisteitä oli riittävästi eli niihin ei tarvinnut jonottaa, 3) Bajamajoja oli roudattu paikalle valtavan pitkät rivit eli myöskään sinne ei tarvinnut jonottaa. Negatiiviselle puolelle sen sijaan meni äänentoisto joka oli aivan liian suurivolyymista. Uskon että oltiin lähellä 100db:n kipukynnystä ja varsinkin eturivissä, lavan sivulla, kaiutintornien alla  oli sietämätöntä olla kun basso tuli niin syvänä ja voimakkaana että se sai sisuskalut mylläämään ja jouduin vetäytymään kauemmas jo ihan terveydellisistä syistä. Jopa parikymmenen metrin päässä basso soi edelleen liian kovaa ja se myös ajoittain resonoi ja kuulosti epäpuhtaalta. Miksaus ja äänivolyymin tason valinta ei siis ollut kohdallaan. Myös Tangerine Dreamin soittajat olivat huomanneet tämän omassa soundcheckissään ja keikkansa alussa he demonstroivatkin miksi he olivat joutuneet muuttamaan joitain sävelääniä eri korkeudelle kaiutinresonassin välttämiseksi.           

Text & Photo: Harri Huhtanen  2025