KLASSINEN URIAH HEEP!   – Osa 2

Vuonna 1972 ilmestynyt Demons and Wizards oli Uriah Heepin läpimurtolevy kansainvälisesti. Tosin ainoastaan Suomessa se nousi listaykköseksi ja oli Suomessa listan kärjessä peräti 14 viikkoa eli ehkä tämä on osasyy siihen miksi Heep on konsertoinut Suomessa jo yli 100 kertaa. Täällä riittää faneja edelleen 2000-luvullakin, vaikka vaihtuvat musiikkitrendit ovat ajaneet Heepin yli ja ohi jo lukuisia kertoja. Heep on edelleen aitoa rokkia ja siksi sillä on edelleen uskollinen kuulijakunta.

Suomalaisessa Wikipediassa väitetään että Demons olisi Heepin paras levy. Minuun alkuperäisversio ei aikaisemmin tehnyt vaikutusta eikä tee edelleenkään. Vuoden 2017 BMG -julkaisun tekstivihkossa bändin jäsenet korostavat vuolaasti sitä, että tällä levyllä Heep oli parhaimmillaan bändinä eli ei ollut vielä mitään kiistoja eikä egojen yhteentörmäyksiä, vaan kaikki puhalsivat yhteen hiileen ja pyrkivät bändinä parhaaseen lopputulokseen. Lisäksi Box ja Hensley  korostavat että heillä oli erittäin hauskaa tämän levyn äänityssessioissa. Minusta nämä väitteet eivät realisoidu kunnolla alkuperäisellä vuoden 1972 LP:llä, joka on tyypilliseen tapaan kestoltaan vain 40 minuuttia. Onneksi 1990-luvulla löydettiin alkuperäisten masternauhojen kääntöpuolelta peräti 76 minuuttia julkaisematonta materiaalia. Vaihtoehtoisia ottoja kaikista albumin kappaleista sekä kappaleita, joita ei julkaistu vuoden 1972 albumilla. Nämä ovat siis BMG:n vuoden 2017 CD2:lla.

Koen tällaista niin harvoin, että tästä on pakko kirjoittaa. Minusta CD2 on jopa parempi kuin alkuperäinen vinyylijulkaisu! Vaihtoehtoiset otokset ovat pidempiä kuin julkaistut ja musiikillisesti parempia. Lisäksi bändi soittaa intensiivisemmin ja tuo heidän kehumansa yhteissoitto kuulostaa myös paljon paremmalta. Lisäksi kappalejärjestys on minusta paljon toimivampi kuin alkuperäisellä julkaisulla. Jättihitti Easy Livin’ potkaisee hienosti vaihtoehtoisen albumin käyntiin, alkuperäisellä levyllähän se oli minulle käsittämättömästä syystä vasta kappale nro 3.

BMG:n julkaisu on minusta uusi taideteos eli kun nostan sen myöhemmin TOP10 listalleni niin luokittelen sen eri levyksi kuin alkuperäisen LP:n koska kokonaisuus on niin erilainen. CD2:n kappaleet eivät ole mitään täytekappaleita, vaan useammassa tapauksessa parempia versioita kuin ne jotka päätyivät vuonna 1972 julkaistulle levylle.        

Harri Huhtanen 2026

Jätä kommentti