Demons and Wizards (1972) ei ole Heepin paras levy. Tällä hetkellä minusta tuntuu että bändin kakkoslevy Salisbury (1971)  on bändin paras levy. Se on mestariteos. Loistava aloitus ja loistava lopetus!  Jo alkuperäinen, hieman alle 40 minuutin kestoinen LP on erinomainen, mutta BMG:n  kahden CD:n julkaisu on vielä astetta parempi. CD2:lla on jälleen musiikkia 70 minuuttia, mukana kaksi erinomaista alkuperäiseltä albumilta poisjätettyä kappaletta sekä vaihtoehtoiset, pidemmät versiot alkuperäisen albumin kuudesta kappaleesta. Kirsikkana kakun päällä on CD2:n loppuun liitetty live-versio hienosta nimikappaleesta Saliburysta.

Hämästyttävää on se, ettei Salisbury vuonna 1971 noussut ollenkaan UK-listalle!  Joku on joskus sanonut ettei kukaan ole profeetta omalla maallaan. Tässä vaiheessa Uriah  Heep oli rankasti aliarvostettu kotimaassaan. Myös USA:n sijoitus oli erittäin vaatimaton. Mutta: yllätys, yllätys, suomalaiset tajusivat miten hyvä Salisbury oli eli suomalaisen Wikipedia -sivuston mukaan tämä Heepin kakkosalbumi nousi ykköseksi Suomessa. Tosin UK Wikipedia-sivuston mukaan se olikin vain sijaluvulla 3.  Ei ole väliä kumpi sivusto on oikeassa, sillä molempien mukaan Heepin Salisburyn paras listasijoitus maailmassa oli juuri Suomessa! Täällä tajuttiin hyvän päälle jo silloin kuin muualla ei vielä oltu herätty.      

Albumin kansikuvassa on pansarivaunu. USA:ssa tällaista kuvaa ei hyväksytty, vaan siellä albumi julkaistiin merkillisellä Alien-kuvalla. En ymmärrä miksi se olisi ollut ”rauhanomaisempi”.  Itse ajattelin aikaisemmin, että pansarivaunu viittasi johonkin taisteluun, mutta Englannin maaperällähän ei käyty maataisteluita II mailmansodassa, joten historiallisesta tapahtumasta ei voi olla kyse.  BMG:n tekstivihkossa bändin jäsenet kertovat mistä kuvassa on kyse. Se on sisäpiirivitsi, jonka kertominen tässä veisi liikaa tilaa eli ostakaa BMG:n 2CD:n julkaisu ja lukekaa sieltä. Se on hauska tarina.

Harri Huhtanen 2026