Tekijä: HarriH

SOFT MACHINE:  Promenadi -Sali, Pori 20.5.2025 – osa 1

Soft Machine on vähän samanlainen tapaus kuin Gong eli sillä on mittava, lähes 60 vuoden historia ja nykyään bändissä ei enää soita ainuttakaan bändin perustajajäsenistä. Bändin johtaja,  kitaristi John Etheridge (s. 1948) liittyi bändiin vasta 1975 eli hän on siinä mielessä toisen polven jäsen. Bändin kolme muuta soittajaa ovat tulleet mukaan vasta 2000-luvulla eli he ovat jo kolmannen polven soft machinelaisia. Siinä mielessä Soft Machinesta on tullut instituutio tai brändi, joka jatkaa toimintaansa sukupolvien vaihtumisesta huolimatta.

Soft Machine on instrumentaalibändi, jonka musiikki on nyt 2000-luvulla entistä jazz-orientoituneempaa ja ehkä siksi ei vetoa suuriin ihmismassoihin. Alkuperäinen Soft Machine toimi 1960-luvulla ja 1970-luvulla. Muutaman hajakeikan he tekivät vielä 1980-luvullakin, mutta sitten bändille kävi samoin kuin Gongille eli se hajosi erilaisiin Spin Off -bändeihin. Vuonna 2004 bändin pitkäaikaiset jäsenet lyöttäytyivät kuitenkin uudestaan yhteen ja päättivät jatkaa esiintymisiä nimellä Soft Machine Legacy . Vuonna 2015 tuo Legacy -nimike jätettiin pois ja siitä lähtien Soft Machine on taas ollut Soft Machine, mutta Etheridgeä lukuunottamatta uusilla soittajilla. Samoin kuin Nyky- Gongissakin bändin tyyli ja musiikillinen visio on säilytetty alkuperäisenä. Hittejä ei tehdä, vaan panostetaan musiikin laadukkuuteen. Alkuperäinen Soft Machine julkaisi viimeisen albuminsa vuonna 1981 ja tämä uudistunut bändi vasta 2018 eli levytysten suhteen tauko kesti peräti 37 vuotta!

Porin keikalla oli myynnissä seuraavat nyky-Soft Machinen CD -levyt: Hidden Details (2018), Live At The Baked Potato (2019) sekä Other Doors (2023).  Toistaiseksi olen ehtinyt kuunnella vain tätä uusinta, vuoden 2023 albumia ja se ainakin on kotikuuntelussa todella hyvä!

Text Harri Huhtanen 2025                    

THE ZOMBIES: Hung Up On A Dream (2023)

Käytin otsikossa dokumenttielokuvan alkuperäistä englanninkielistä nimeä.

TÄNÄÄN runsaan tunnin kuluttua Yle Teema lähettää erinomaisen rock-dokumenttielokuvan The Zombies -yhtyeestä. Kaikki tuntevat Beatlesit  mutta kuinka moni Suomessa enää muistaa Zombies-yhtyettä joka vaikutti vuosina 1962-1968 levyttäen muutamia todella isoja hittejä? Alkuperäinen Zombies ehti julkaista vain kaksi albumia ja niistä jälkimmäinen Odessey and Oracle (1968) on saavuttanut myöhempinä vuosikymmeninä mainetta ja kunniaa vaikkei se omana aikanaan saanut paljonkaan huomiota ja osittain sen seurauksena bändi päätti laittaa pillit pussiin yli 30 vuoden ajaksi.

2000-luvulla Zombies, kuten niin monet 1960- ja 1970-luvun lähes kokonaan unohtuneet bändit, aloitti uudestaan keikkailun ja levyttämisen. He ovatkin julkaisseet 2000-luvulla jo neljä uutta albumia, jotka tosin eivät ole nousseet listojen kärkeen, mutta jotka ovat saaneet kriitikoilta suopeita arvioita.

Olen ollut Zombiesin keikalla Helsingissä 2012 ja sillä keikalla Colin Blunstone sanoi, että bändi olisi esiintynyt jo vuonna 1965 Suomessa, mutta siitä keikasta en ole löytänyt mitään tietoja. Wikipediakin listaa vain vuoden 2018 kolme Suomen keikkaa unohtaen autuaasti vuoden 2012 Helsingin keikan.

Jos joku nyt lukee tätä myöhässä niin ei hätää. Uusi dokumentti löytyy Yle Areenasta, jossa se on peräti marraskuuhun 2026 saakka!

Harri Huhtanen 2025

ROBERT PLANT:  Tampere -talo 18.5.2025   – osa 1

Robert Plant & Saving Grace-bändi Tampere-talon lavalla 18.5.2025.

Palasin Tampereelta eilen illalla. Olen ollut vuosien varrella useammassa Robert Plantin Suomen konsertissa ja koskaan en ole pettynyt. Nyt erityisen hienoa oli se, että 10 vuoden tauon jälkeen saattoi todeta, että Plantin ääni ja olemus on edelleen sama kuin mitä se oli Pori Jazzissa 2015  jolloin kuulin ehkäpä Plantin parhaan Suomen konsertin. Tämä Tampereen konsertti ei jäänyt kauas siitä. Oli ilo todeta, että Plantin tulkinnat olivat edelleen hienoja. Hän lauloi korkealta ja vahvasti vaikka ikää miehellä on kertynyt jo 76-vuotta.

Plantin uusi säestysryhmä on todella korkeatasoinen eli erinomaisia soittajia kaikki. Heistä tarkemmin arvostelun myöhemmissä osissa. Uutta oli myös yleisön reaktio. Aikaisemmissa Suomen konserteissa yleisö on ollut tavanomaista, mutta nyt heti alkumetreiltä lähtien uutena oli havaittavissa sellainen yleisön haltitoituminen mitä en lähivuosina muista kokeneeni kuin Patti Smithin Kulttuuritalon keikalla. Kun Plant asteli lavalle niin ennen kuin hän oli edes aloittanut laulaa nousi valtaosa permannon yleisöstä osoittamaan seisaaltaan suosiota. Keikan loppuvaiheessa koko ala- että yläkatsomo seisoivat ja taputtivat todella pitkään. Tampere talon Isoon saliin mahtuu 1800 kuulijaa ja keikka oli loppuunmyyty heti ensimmäisenä päivänä syksyllä 2024. Minäkin jouduin silloin tyytymään sivuaition paikkaan koska etupermannon liput menivät niin nopeasti, ettei sinne päässyt millään keinolla.  

Keikka oli yllättävän lyhyt, vain 80 minuuttia ja vain 13 kappaletta. Mutta peräti 4 Led Zeppelin kappaletta kuultiin ja en usko että keikka olisi muuttunut paremmaksi jos se olisi kestänyt 2 tai 3 tuntia. Hienoa että Plant on edelleen vuonna 2025 niin kovassa iskussa! Yksityiskohtia konsertista arvostelun myöhemmissä osissa.

Text: Harri Huhtanen Photo: Satu Hellman               

UK Pink Floyd Experience Turun Konserttitalossa 15.1.2025 !  – osa 3

Keikan lopussa bändi lupasi tulla uudestaan seuraavana vuonna. Ja katso! Se lupaus toteutuu, mutta tästä aiheesta tarkemmin toisessa artikkelissa…

Sain kuin sainkin kirjattua ylös PF UK Experiencen settilistan kokonaisuudessaan koska tunnen PF:n kappaleet niin hyvin. Tällä kertaa settilista löytyy myös Setlist FM -sivustolta mutta älkää uskoko sitä, sillä se on osittain virheellinen sekä kappaleiden että niiden järjestyksen osalta. Konsertti oli hieno läpileikkaus PF:n tuotannosta vuodesta 1973 eteenpäin. Pidemmittä puheitta kirjaan tähän alle koko tämän hienon konsertin settilistan:

UK Pink Floyd Experience setti Turun konserttitalossa 15.1.2025

01  Money – The Dark Side Of The Moon 1973

02  Take It Back – Division Bell 1994

03  Time – The Dark Side Of The Moon 1973

04  Breathe – The Dark Side Of The Moon 1973

05  The Great Gig In The Sky – The Dark Side Of The Moon 1973

06  Learning To Fly  – A Momentary Lapse Of Reason 1987

07  Welcome To The Machine  – Wish You Were Here 1975

08  Have A Cigar  –  Wish You Were Here 1975

09  Wish You Were Here  – Wish You Were Here 1975

10  High Hopes  –   Division Bell 1994

11  Shine On You Crazy Diamond (parts I-V)  –  Wish You Were Here 1975

12  Shine On You Crazy Diamond (part  VI-IX)  – Wish You Were Here 1975

13  The Thin Ice   – The Wall 1979

14  Another Brick In The Wall  – The Wall 1979

 encore

15   Comfortably Numb  – The Wall 1979   

Text & Photo: Harri Huhtanen 2025

STEVE HACKETT SUOMESSA 2025 ! -osa 3

Kuvassa vasemmalta oikealle: Rob Townsend, Steve Hackett ja Jonas Reingold. Paikka: Helsingin Kulttuuritalo 29.4.2025.

Hackettin säestysbändin soittajat ovat vuosikymmenien kuluessa vaihtuneet lukuisia kertoja, mutta nykyinen bändi saattaa olla vähän pidempiaikainen sillä niin hyvin he ovat sisäistäneet Hackettin ja Genesiksen musiikin. Genesis-kappaleiden osalta Hackettin tärkeä löytö on ollut ruotsalainen vokalisti Nad Sylvan, joka pystyy laulamaan Peter Gabrielin osuudet hyvin vakuuttavasti.

Alla Hackettin nykyisen bändin soittajat:

Roger King, kosketinsoittimet – bändissä vuodesta 2001 lähtien.

Rob Townsend, saksofoni, huilu, kosketinsoittimet, lyömäsoittimet ja laulu  – bändissä vuosina 2001-2004 ja sen jälkeen vuodesta 2009 lähtien.

Nad Sylvan, laulu ja tamburiini – bändissä vuodesta 2013 lähtien.

Jonas Reingold, basso, 12-kielinen kitara ja laulu  – bändissä vuodesta 2018 lähtien.

Craig Bundell, rummut ja laulu  – bändissä vuodesta 2018 lähtien.   

Text & Photo Harri Huhtanen 2025                             

STEVE HACKETT SUOMESSA 2025 ! -osa 2

Steve Hackett bändeineen livenä Helsingin Kulttuuritalolla 29.4.2025.

Steve Hackett sai rautaisen keikkakokemuksen Genesiksen riveissä vuosina 1971-76, sillä Genesis teki paljon keikkoja klassisella kaudellaan (1970-78). Soolourallaan Hackett ei ymmärtääkseni alkuvuosina vielä tehnyt kovin pitkiä kiertueita, mutta 2000-luvulla tilanne on muuttunut ratkaisevasti eli mies, joka tavallisessa siviiliammatissa olisi jäänyt eläkkeelle jo 10 vuotta sitten on nyt ”eläkevuosinaan” tehnyt enemmän keikkoja kuin koskaan.  Korona-vuodet toki pakottivat hänetkin hidastamaan tahtiaan vuosina 2021-22, mutta sen jälkeen taas mies on ollut ”päättymättömällä” maailmankiertueella Bob Dylanin tapaan.

Suomessakin Hackett on viime vuosina esiintynyt kiitettävän usein. Tiettävästi ensimmäinen Hackettin Suomen keikka koettiin Turun Ruisrockissa vuonna 1983.  Wikipedian mukaan seuraava Suomen keikka oli vasta vuonna 2010, Helsingin Savoy -teatterissa. Sitten Hackettin Suomen vierailujen tahti alkoi  vähitellen kiihtyä sillä seuraava vierailu koettiin jo neljän vuoden kuluttua eli 2014, jolloin Hackett bändeineen esiintyi Helsingin keskustassa Circus-klubilla  ja sitten uudestaan samassa paikassa 2019 (minun ensimmäinen Hackett -konserttini). Vuosina 2021, 2023 ja 2025 Hackett esiintyi Helsingissä ja Tampereella. Eli jos minulla on kaikki tarvittavat tiedot niin näistä laskien Hackett olisi esiintynyt Suomessa jo kymmenen kertaa (mahdollisia täydentäviä tietoja otetaan vastaan tällä palstalla).    

Text & Photo Harri Huhtanen 2025                             

STEVE HACKETT SUOMESSA 2025 ! -osa 1

Ne jotka eivät hankkineet lippuja vuoden 2025 Steve Hackett – keikoille Helsingissä (29.4.25) ja Tampereella (30.4.25) voivat vain lukea näitä juttujani jälkikäteen, sillä nyt kun kirjoitan tätä on Steve jo Virossa ja siitä eteenpäin kiertue jatkuu loputtomiin, mutta uusia Suomen keikkoja ei tässä vaiheessa ole tiedossa.

Olin siis molemmilla Hackettin keikoilla tänä vuonna ja koska settilista oli identtinen käsittelen nämä keikat saman otsikon alla. Hackett konsertoi ihastuttavan säännöllisesti Suomessa.  Hän oli Suomessa myös 2023 ja olin hankkinut liput sillekin keikalle, mutta sitten minulle tuli ylittämätön este eli lähipiirin häät juuri konserttipäivänä ja niistä en siis voinut olla pois, joten myin lippuni pois Huutonetissä.

No, nyt 2025 pääsin kahden konsertin voimalla ottamaan takaisin vuoden 2023 pettymyksen.  Steve Hackett on jo useita vuosia rakentanut konserttinsa siten että se koostuu kahdesti setistä joista toisessa  hän soittaa omia kappaleitaan ja toisessa Genesiksen klassisia kappaleita eli kappaleita siltä ajalta jolloin hän itse oli mukana bändissä (1971-76). Vuonna 2025 Hackettin Genesis -setti koostui yhtä kappaletta lukuunottamatta Lamb Lies Down On Broadway (LLDOB 1974) -albumin kappaleista. Alkuperäinen albumi on 94 minuuttia ja se julkaistiin kahdella LP:llä.

Koska Hackett ymmärrettävästi ei voi soittaa nelituntisia konsertteja on selvää, että albumista soitettiin vain osa. Kaikkiaan LLDOB -albumilla on 23 kappaletta, joista Helsingin ja Tampereen konserteissa kuultiin vain 9 eli alle puolet. Joukossa oli tämän upean albumin hienoimpia kappaleita, mutta aika monta yhtä hienoa kappaletta jäi kuulematta eli kun aikaa on rajallisesti ja karsintaa pitää tehdä niin kaikki eivät voi olla tyytyväisiä valintoihin.  Sanoisin kuitenkin että kokonaisuutena Hackettin LLDOB -setti toimi hienosti ja antoi hyvän käsityksen siitä minkälainen albumi on kokonaisuudessaan.

Uusi Genesiksen LLDOB -boksi julkaistaan kesäkuussa 2025 ja siinä on alkuperäinen albumi sekä tammikuun 1975 live-äänitys Los Angelesista. Erikoista on se, että vaikka bändi esitti pitkällä kiertueella 1974-75 LLDOB -albumin peräti 102 kertaa niin ainostaan tuosta tammikuun 1975 keikasta on julkaistu virallinen äänite ja siinäkin käytettiin osittain 1990-luvulla tehtyjä jälkiäänityksiä. Uuden julkaisun mainoksissa annetaan ymmärtää, että nyt kyseessä olisi alkuperäinen, masteroitu nauhoitus. Halvalla nämä uudet boksit eivät lähde sillä 5LP:n boksi maksaa yli 200 euroa ja 4 CD:n boksi yli 100 euroa.

Harri Huhtanen 2025                             

PINK FLOYD LIVE AT POMPEII 1972  – osa 2

Myös Sunnuntain 27.4.25 näytös Turun Kinopalatsissa oli lähes loppuunmyyty. Salissa oli noin 100 paikkaa ja katsojat olivat lähes kaikki miehiä ikähaarukassa 30-60v. Vaikka Pink Floyd on koko pitkän uransa aikana esiintynyt Suomessa vain yhden ainoan kerran niin vaikuttaa siltä että bändi on meilläpäin suositumpi kuin Bob Dylan , ainakin elokuvateatterissa. Live At Pompeii on julkaistu jo 1972 ja muistaakseni  Suomen TV:ssäkin se on  näytetty ainakin kahdesti  ja se on julkaistu myös DVD:llä jo 2003 ja tästä kaikesta huolimatta elokuvan molemmat näytökset käytännössä myytiin loppun aika ripeästi.

Elokuvan alussa ei ollut mainoksia pilaamassa tunnelmaa. Elokuva alkoi vähän myöhässä, koska elokuvan esitelleen nuoren Finnkinon työntekijän mukaan paikalle odotettiin vielä kahta katsojaa. Selvästikin tämä tyttö ei tiennyt Pink Floydista yhtään mitään eikä ollut edes selvittänyt esittelemänsä elokuvan perustietoja, koska hän sanoi että elokuva ”on valmistunut jo 1970-luvulla, tosin en nyt muista tarkkaa vuotta”…siis mitä!? Ilmestymisvuosihan lukee elokuvan mainosjulisteessa joka on Kinopalatsin seinällä!  Edes sitä hän ei ollut vaivautunut lukemaan. Sen lisäksi hän ilmoitti näin: ”koska elokuva on niin vanha ei ääniraita täysin vastaa nykyisten äänentoistojärjestelmien vaatimuksia eli pyydämme ymmärrystä tämän suhteen…”  – Palaan tähän väitteeseen vähän myöhemmin, mutta ennen sitä kerron vielä toisen minua huvittaneen kuulohavainnon. Viereeni tuli istumaan kaksi noin 40-vuotiasta miestä. Elokuvan alkua odotellessa kuulin heidän keskustelevan toimittajien huonosta työtilanteesta, joten päättelin että he olivat mahdollisesti toimittajia. Sitten toinen heistä kysyi toiselta: ”mikä juttu tämä oikein on, Pompeihan on rauniokaupunki…onko siellä yleisöä?”  Selvästikin hänkin oli Pink Floydin suhteen täysin noviisi. Hänen kaverinsa sentään tiesi jotain aiheesta kun kerran vastasi: ” Ei, he soitavat siellä ilman yleisöä…”              

Ja sitten se äänentoisto -asia. Elokuvaa oli mainostettu remasteroituna sekä kuvan että äänen osalta ja se oli upgradeerattu 4K -laatuiseksi. Siksi ihmettelin suuresti Finnkinon edustajan kommenttia äänentoistosta. No, heti elokuvan alkumetreillä selvisi että äänentoisto oli todella upeaa ja kuva oli kristallinkirkas ja erittäin erotteleva. Pompeii-elokuvahan on kuvattu kahdessa paikassa eli Pompein lisäksi kuvauksia on tehty Abbey Roadin studioilla Lontoossa . Näissä klipeissa kuullaan pätkiä tulevasta The Dark Side Of The Moon (TDSOTM)  -albumista. Kappaleita soitetaan ilmeisesti raakaversioina studiokaiuttimista ja Gilmour ja Wright sitten soittavat näiden äänitteiden tahdissa. Näissä kohdissa äänentoisto ei siis vastaa nykystandardia, mutta niiden ei ollut tarkoituskaan olla vielä hyviä äänitteitä koska uusi albumi oli vasta tekeillä siinä vaiheessa. Kaikkea ei haluttu eikä voitu vielä paljastaa. Mutta nämä varsinaiset Pompein -äänitteet ovat erittäin korkeatasoisia ja Steve Wilson on saanut remasteriin mukaan hienoja uusia detaljeja, joita en muista kuulleeni aikaisemmissa versioissa.  Kinopalatsin Salissa 4 oli ainakin 8 kaiutinta eri puolilla salia ja ääni vaelteli hienosti kaiuttimesta toiseen luoden sellaisen upean tilavaikutelman johon kotilaitteilla ei pääse.  Hieno kokemus kaiken kaikkiaan!  Tosin ne jotka tätä lukevat eivät enää voi tätä kokea, koska teatteriesityksiä ei enää ole jäljellä. Lohdutukseksi voi kuitenkin hankkia uudesta elokuvaversiosta julkaistavan Blu-Ray -levyn, jonka pitäisi ilmestyä jo toukokuussa eli pikapuolin.   

Harri Huhtanen 2025

THE ANIMALS: Promenadi -Sali, Pori 11.4.2025  – osa 4

84-vuotias John Steel Porin Promenadi -salissa 11.4.2025.

John Steel (s. 1941) kävi jo lapsena pianotunneilla. Myöhemmin hän kuunteli sen ajan tunnettujen jazz-muusikoiden levyjä. Erityisesti hän ihaili Elvin Jonesia ja Art Blakeytä jotka olivat jo 1950-luvulla erittäin tunnettuja ja arvostettuja jazz -rumpaleita. Steel tutustui Eric Burdoniin 1957. He perustivat bändin jossa Steel soitti trumpettia. 1962 molemmat osallistuivat Machesterissä blues-festivaaliin johon saapui  useita sen ajan amerikkalaisia huippu blues-muusikoita. Porin keikalla Steel kertoikin että tuon konsertin yleisössä oli läsnä lukuisia brittimuusikoista, jotka myöhemmin Manchesterissä kuulemansa innoittamana perustivat maailmanmaineeseen nousseita bändejä, jotka kaikki soittivat blues-vaikutteista rokkia (mm. Led Zeppelin, Rolling Stones, The Who ja tietenkin The Animals!) .   

Porin keikalla Steelin jazz -vaikutteet kuuluivat hienosti. Hänen soittonsa oli ilmavaa ja tarkkaa. Rytmi säilyi hienosti ja Steel ei pyrkinyt monien rock-rumpaleiden tavoin dominoimaan konserttia missään vaiheessa, vaan tarjosi varmaotteisesti svengaavan ja hienolta kuulostavan rytmin Animalsien legendaarisille kappaleille. Steel kuuluu niiden ”tausta” -muusikkojen sarjaan joiden merkityksen tajuaa vasta kun joku yrittää korvata heitä.    

Text and photo: Harri Huhtanen 2025