TÄNÄÄN (19.8.23) television katsojia hemmotellaan YLE Teemalla yli neljän tunnin ajan laadukkailla rockohjelmilla! Kello 20 alkava ”rock -maraton” sisältää seuraavat rock-ohjelmat: Hassisen Kone 40 vuotta myöhemmin (2023), Hassisen Kone stadionilla (2023) ja The Band: Last Waltz (1976). Kaksi ensimmäistä ohjelmaa ovat Mika Kaurismäen ohjaamia ja Bandin jäähyväiskonsertti-elokuva on tietenkin Scorcesen ohjaama. Hassisen Kone ohjelmat nähdään nyt ensimmäistä kertaa Suomen TV:ssä, vuosi varsinaisten konserttien jälkeen. Bandin konserttielokuva on esitetty aikaisemmin Suomen TV:ssä mutta ei muistaakseni lähivuosina. Loistava ilta siis luvassa rockin ystäville!
Legendaarisen The Band -yhtyeen entinen johtaja Robbie Robertson kuoli 9.elokuuta 2023 80-vuotiaana. Kuolinsyytä ei ilmoitettu. Olin Belgian kiertomatkalla kun suru-uutinen julkaistiin. Vaikka minun ikäpolveni soittajien kuolinuutisia tulee koko ajan, niin tämä kyllä pysäytti ja siksi tästä nyt kirjoitan. Robertson kun oli niin merkittävässä osassa Dylanin tarinassa huippuvuosina 1960- ja 1970-luvuilla.
Vaikka Robertson teki joitain soololevyjäkin myöhempinä vuosina niin rock-historia tulee ensisijaisesti muistamaan hänet aina yhteistyöstä Bob Dylanin kanssa vuosina 1965-1976. Sen jälkeenkin he pysyivät hyvinä ystävinä, mutta eivät enää esiintyneet yhdessä.
Vuonna 1965 Dylan päätti siirtyä sähköiseen rokkiin, olihan hänen nuoruuden ihanteensa ollut Little Richard. Muutos oli niin raju, ettämonien folk-puritanistien oli vaikea sitä hyväksyä. Kuten aina, Dylan kulki kuitenkin omaa tietään. Hän aloitti maailmankiertueen The Bandin kanssa Usassa syksyllä 1965 ja The Bandin johdossa oli silloin nimenomaa Robbie Robertson. Euroopassa keväällä 1966 keikat koostuivat kahdesta setistä. Aluksi Dylan esiintyi akustisesti, mutta toinen setti oli sähköinen. Se aiheutti buuauksia. Mutta Dylan ja The Band eivät luovuttaneet eli koko kiertue ajettiin buuauksista huolimatta samalla kaavalla. Dylan oli sitä mieltä että historia kuitenkin osoittaisi hänen olleen suunnanmuutoksessaan oikeassa ja näinhän sitten tapahtuikin.
Vuoden 1966 jälkeen Dylan piti pitkän tauon keikkailussa, mutta palasi lopulta vuonna 1974 The Bandin kanssa Usan kiertueelle. Pitkästä tauosta johtuen lippujen kysyntä ylitti moninkertaisesti tarjonnan. CBS julkaisi kiertueesta albumin Before The Flood . Nimi viittasi bootleggareihin, jotka olivat alkaneet systemaattisesti äänittää Dylanin konsertteja vuoden 1974 kiertueella.
Vuonna 1976 Robbie Robertson päätti että oli aika laittaa The Bandin pillit pussiin. Yhtyeen muut jäsenet eivät pitäneet tästä päätöksestä. Jäähyväiskeikka oli suuri tapaus ja vieraslista oli uskomattoman hieno: Muddy Waters, Neil Young, Van Morrison jne. Legendaarinen elokuvaohjaaja Scorcese tallensi konsertin hienosti. Tallenne lähettiin jo 1970-luvulla Suomen TV:ssä ja muistaakseni sitä esitettiin myös suomalaisissa elokuvateattereissa. Vuonna 1976 sekä Dylan että Robertson olivat uransa huipulla. Koko maailma seurasi heitä. Robertson vetäytyi kuitenkin valokeilasta Dylanin jatkaessa siitä mihin hän oli jäänyt.
Neil Youngin ensimmäinen arkistoboksi on vaikuttava kokonaisuus!
Kuten olen aikaisemmin kirjoittanut vierastin tätä ensimmäistä Archives -boksia sen omituisen muodon vuoksi ja siksi en hankkinut sitä sen ilmestymisvuonna 2009. Boksin korkeus on 30cm, levys 19cm ja syvyys 19cm eli on se aikamoinen järkäle. Kesäkuun alussa olin Tukholmassa ja kiertelin niitä Vasastadenin levydivareita, joista olen aikaisemmin kirjoittanut. Yhdessä niistä oli myynnissä Neil Youngin Archives -boksi Vol 1 Blue-ray –versiona. Hinta oli 2000 kruunua, joka kuulostaa paljolta mutta kruunun heikentymisen vuoksi se olisi ollut euroissa vain 170 euroa. Olisi pitänyt ostaa, mutta en sitten ostanutkaan. Asia jäi vaivaamaan minua ja kun sitten myöhemmin olin hesassa ja poikkesin Black and White -levydivariin niin siellähän oli myynnissä yksi kappale Archives Vol 1 -boksia. Nyt tein kaupat vaikka jouduin maksamaan enemmän kuin mitä boksi olisi maksanut Tukholmassa.
Keikan lopussa Patti otti suoran kontaktin eturivin kuuntelijoihin ja hänen poikansa kuvasi yleisöä kännykkäkamerallaan.
Konsertti kesti vain tunti 40 minuuttia, mutta tuona lyhyenä aikana Patti onnistui valoittamaan yleisön aivan erikoisella tavalla! Kappaleita Patti esitti vain 15 ja neljän viimeisen aikana yleisö oli tosiaan ihan liekeissä ja se oli harvinaista seurattavaa ja nähtävää, kuten jo aikaisemmin totesin. Alla Patin tämän konsertin settilista:
The New World (runo) / Waiting Underground / My Blakean Year / Up There Down There / Because the Night (Patti Smith Groupin kappale) / Break It Up (Omistettu Tom Verlainelle jonka kanssa Patti laulun kirjoitti) / Summer Cannibals / Beneath the Southern Cross / Peaceable Kingdom (lopussa kuultiin pätkä People Have the Power-kappaleesta) / Nine / All Along the Watchtower (Bob Dylan coveri) / Dancing Barefoot (Patti Smith Groupin kappale) / Pissing in a River (Patti Smith Groupin laulu, jonka Patti omisti Tina Turnerille) / Gloria (Van Morrisonin Them-yhteen coveri) / People Have the Power (encore)
Keikka alkoi kahdeksalta ja loppui hieman ennen yhtätoista. Peter ryhmineen esitti 22 kappaletta, joista peräti 11 oli uusia, todennäköisesti tulevalla i/o -albumilla julkaistavia kappaleita. Osan niistä Peter oli esitellyt jo alkuvuoden aikana julkaisemillaan Youtube -videoilla, mutta mukana oli myös useampi kappale, joita Peter ei ollut vielä esittänyt edes netissä, vaan ne kuultiin ensimmäistä kertaa tällä vuoden 2023 kiertueella. Tämä uutuusaspekti teki keikasta ja koko kiertueesta erittäin mielenkiintoisen. Kaikki uudet kappaleet eivät vielä tuntuneet pääsevän samalle tasolle kuin Peterin aikaisemmat hitit, mutta tämä voi myös johtua siitä, että kuulin ne vasta ensimmäistä kertaa elämässäni. Voimakkaimmin yleisö reagoi vuoden 1986 So-albumin hiteihin, joita kuultiin viisi. Peterin muu tuotanto jäi vähemmälle huomiolle konsertissa. Alla on listaus illan kaikista kappaleista. Suluissa on albumin nimi ja ilmestymisvuosi. Boldattuja kappaleita Peter ei ole vielä julkaissut, mutta yleisesti uskotaan että ne muodostavat yhdessä tulevan, vuosikausia odotetun, i/o -albumin, jonka pitäisi ilmestyä tänä vuonna.
Peterin neljä ensimmäistä albumia ilmestyivät aikanaan ilman nimeä, joten niistä käytetään kahta nimeämismuotoa. Ensimmäinen tapa on nimetä ne järjestysnumeroilla I, II, III ja IV. Toinen tapa on nimetä levyt kansikuvien mukaan näin: Car (1977), Scratch (1978), Melt (1980) ja Security (1982). Minä sen sijaan listasin nämä levyt pelkkien ilmestymisvuosien mukaan.
PETER GABRIEL: Avicii Arena, Tukholma31.05.2023
Ensimmäinen setti : Washing of the Water (Us 1992) / Growing Up (Up 2002) / Panopticom / Four Kinds of Horses / i/o / Digging in the Dirt (Us 1992) / Playing for Time / Olive Tree / This Is Home / Sledgehammer (So 1986)
Toinen setti : Darkness (Up 2002) / Love Can Heal / Road to Joy / Don’t Give Up (So 1986) / The Court / Red Rain (So 1986) / And Still / Big Time (So 1986) / Live and Let Live / Solsbury Hill (Peter Gabriel 1977)
Encoret : In Your Eyes (So 1986) / Biko (Peter Gabriel 1980)
Normaalisti laittaisin tähän tuoreen Dylanin keikkakuvan, mutta Dylan-keikkojen kännykkäkiellon vuoksi niitä nykyään netissä yhä harvemmin näkee. Sen sijaan äänittämistä edes kännykkäkielto ei ole tappanut sillä Youtubesta löytyy useita videoita myös tästä vuoden 2023 Euroopankiertueesta.
Dylanin Euroopan kesäkiertue on päättynyt. Alunperin (katso RARW osa 14) keikkoja oli sovittu vain kesäkuuksi Portugaliin, Espanjaan ja Ranskaan. Myöhemmin keväällä ilmoitettiin kuitenkin kuudesta lisäkeikasta, joista ensimmäinen tuli Sveitsiin ja viisi viimeistä Italiaan. 8.heinäkuuta jälkeen ei ole tullut lisäkeikkoja eli uskallan nyt julistaa kesäkiertueen päättyneeksi. Kaikkiaan keikkoja tällä osakiertueella oli 25.
Vuonna 2021 alkaneelle RARW-kiertueelle tyypilliseen tapaan myös Euroopan kesäkiertueella setti pysyi muutamia pieniä poikkeuksia lukuunottamatta hyvin vakiona. Kappaleita Dylan bändeineen esitti illan aikana 17-18 ja ensimmäisenä kuultiin aina Watching The River Flow ja viimeisenä Every Grain Of Sand. 17 kappaleesta RARW-albumilta kuultiin Murder Most Foulia lukuunottamatta kaikki kappaleet joka ilta. Loput kappaleet pysyivät myös vakiona ja olivat Every Grain of Sandia lukuunottamatta peräisin Dylanin 1960- ja 1970-luvun albumeilta.
Ainoa kappale jota Dylan varioi oli setin neljänneksi viimeinen kappale. Tällä paikalla kuultiin useita Grateful Deadin kappaleita, muun muassa nämä: L.A. Fadeaway (4 kertaa), Stella Blue (Barcelonassa 23.6.), Only A River ja Truckin’ (Roomassa 9.7.), Brokedown Palace (Milanossa 4.7.). Lisäksi Dylan esitti Alicantessa (15.6.) yllättäen Van MorrisoninInto The Mysticin. Buddy Hollya Dylan kunnioitti esittämällä peräti kuudessa konsertissa Not Fade Awayn. Milanon ensimmäisessä konsertissa (3.7.) Dylan esitti Merle HaggardinBac Actor –kappaleen.
Se mikä oli iloinen yllätys minulle oli Peterin ääni. Se ei ollut heikentynyt tai madaltunut yhtään siitä mitä se oli esimerkiksi Helsingin konsertissa 36 vuotta aikaisemmin! Kun Peter lauloi korkealta hän lauloi kovaa ja silti puhtaasti! Sitä oli ilo kuunnella ja katsella. Samoin Peterin luottosäestäjien sekä uusien soittajien (Ayanna Witter-Johnson sello, piano ja laulu, Marina Moore viulu ja laulu, Don McLean kosketinsoittimet ja Josh Shpak trumpetti, muut torvisoittimet, kosketinsoittimet ja laulu) työskentely oli moitteetonta. Selvästikin harjoituksia oli järjestetty riittävästi, koska jokainen soittaja tiesi tarkkaan roolinsa ja esiintyi edukseen (ainakaan minä en kuullut mitään mokia kenenkään soitossa).
Peter Gabriel on nyt julkaissut uuden albuminsa kahdeksannen kappaleen. Sen nimi on Olive Tree. Oheisen linkin avulla voitte kuunnella kun Peter itse kertoo tämän kappaleen taustoista:
Tässä videossa Mike Oldfield nähdään lavalla Kölnissä Saksassa vuonna 2006 eli tämä on yksi hänen viimeisistä live-esiintymisistään.
En yhtään ihmettele, että Suomessa Mike Oldfield on aika perusteellisesti unohdettu. Niistä maista joissa hän on ylipäätään keikkaillut on Suomi setlist.fm:n mukaan häntäpäässä eli Suomessa Mike on ollut keikalla Helsingin Jäähallissa vuosina 1981 ja 1982 eli vain kaksi kertaa yhteensä ja sen jälkeen ei mitään! Kaikkiaan Mike on tehnyt 50 vuotta jatkuneen uransa aikana vain reilut 400 keikkaa ja näistä pääosan eli yli 300 keikkaa vuosina 1979-84. Sen jälkeen Miken keikkatahti on hiipunut ja vuoden 2007 jälkeen hän ei ole enää tehnyt kiertueita,vaan ainostaan valikoituja yksittäisiä esiintymisiä. Tänä vuonna (2023) netissä on kirjoitettu paljon siitä, että Mike on päättänyt jäädä eläkkeelle. Käsittääkseni hän ei itse ole antanut virallista lausuntoa tästä. Huhut saattavat kuitenkin pitää paikkansa sillä kun vuonna 2023 on Tubular Bellsin 50-vuotisjuhlavuosi ei Mike lähtenyt kiertueelle, vaan juhlakonserteissa esiintyvät muut artistit. Tämä siis on ainoa konkreettinen todiste siitä, että Mike todella olisi päättänyt lopettaa esiintymiset. Uusin levy Return to Ommadawn on vuodelta 2017 eikä mitään varmuutta ole siitä että jatkoa olisi tulossa. Jossain artikkelissa jopa väitettiin että hän olisi myynyt soittimensa pois! Aika näyttää mitä tapahtuu ja toivon / uskon että Mike julkaisee vielä uusia levyjä, mutta vaikka hän on ”vasta” 70-vuotias niin voi hyvinkin olla että kiertueella häntä ei enää nähdä, sillä onhan hänen kiertuetaukonsa kestänyt jo peräti 16 vuotta!
PÄIVITYS 30.7.2023: Niin siinä sitten kävi, että kaikki neljä Coldplayn Olympiastadion -konserttia on nyt loppuunmyyty! Veikkaan että yli 10 vuotta menee ennen kuin tämä yleisöennätys rikotaan! Uskomattomat 160 000 ihmistä näkee Coldplayn heinäkuussa 2024 Helsingin Olympiastadionilla. Tämän lisäksi monet julkkikset ovat valittaneet somessa etteivät saaneet lippua näihin konsertteihin kovasta yrityksestä huolimatta. Toinen erikoinen asia on lippujen hinta. Alunperin ilmoitettiin että liput maksavat 35-60e ja se kuulosti aivan liian edulliselta ja niinhän siinä kävi että kun kysyntä räjähti käsistä nostivat järjestäjät pikavauhtia lippujen hintaa moninkertaiseksi. 56e lippuja sai vain stadionin päätyyn, kattamattomaan tilaan. Kaikki vähänkin paremmat paikat maksoivat 100-170e ja loppuvaiheessa sinne tuli myös dynaamisesti hinnoiteltuja lippuja jotka maksoivat lähes 400e ja nekin myytiin loppuun! Vaikuttaa siiis siltä että Coldplay voisi myydä viidennenkin Olympiastadionin keikan, mutta luulenpa että he tyytyvät tähän, koska neljä loppuunmyytyä Olympiastadionia on joka tapauksessa historiallinen saavutus Suomen oloissa.
PÄIVITYS 27.7.2023: Nyt se on totta, Coldplay tekee ensi kesänä Helsingin Olympiastadionilla peräti NELJÄ keikkaa ja rikkoo samalla Ed Sheeranin vuoden 2019 lipunmyyntiennätyksen! Pienessä Suomessa mahdollisesti jopa 150 000 ihmistä näkee siis neljän illan aikana Coldplayn, joka on juuri nyt suositumpi kuin koskaan aikaisemmin. Yleinen lipunmyynti kaikille neljälle keikalle alkaa huomenna perjantaina klo 10 (28.7.23).
LontoolainenColdplay -yhtye perustettiin 27 vuotta sitten ja bändin ensimmäinen levy ilmestyi vuonna 2000. Tämän jälkeen Coldplay on tehnyt vielä kahdeksan levyä lisää ja keikkaillut erittäin ahkerasti lähes vuosittain ympäri maailmaa pitkillä kiertueilla. Coldplayllä on ollut uransa aikana vain yksi pitkä kiertuetauko ja se on ollut ennen nykyisen Music of the Spheres World Tourin (2022–2024) alkua. Edellinen kiertue päättyi 2017 ja yllättäen Coldplay ilmoitti 2019 lopettavansa keikkailun siihen saakka että keksitään jokin keino tuottaa konsertteja vähemmän ”saastuttavasti”. No, sellainen sitten keksittiin ja niinpä bändi heti Korona-pandemian jälkeen lähti taas tien päälle ja nykyinen kolmivuotinen maailmankiertue on ollut valtava menestys eli joka paikassa he ovat esiintyneet olympiastadioneilla ja valtavasta yleisökapasiteetista huolimatta niillekin on jouduttu varaamaan ylimääräisiä esiintymisiltoja. Kiertue on sikäli taitavasti suunniteltu että alkuperäisten keikkojen väliin on jätetty runsaasti välipäiviä, joka mahdollistaa lisäkeikkojen buukkaamisen mikäli kysyntä selvästi ylittää tarjonnan.
Suomeen Coldplay tulee nyt ensimmäistä kertaa ja voi olla että Suomessakin nähty valtava lippujen ostoryntäys liittyy tähän. Alunperin heille oli varattu vain yksi keikka Olympiastadionille, mutta se ei riittänyt alkuunkaan ja niinpä jo ennakkomyynnin alkua seuraavana päivänä ilmoitettiin peräti kahdesta lisäkeikasta ja keskustelua on käyty myös mahdollisesta neljännestä stadionikeikasta! Näyttää siis vahvasti siltä että Coldplay tulee rikkomaan Ed Sheeranin nimissä olleen lippujen myyntiennätyksen. Muistaakseni Edin kahteen Malmin lentokentän konserttiin (2019) myytiin 105 000 lippua ja jos Coldplaylle varataan neljäskin stadionikeikka niin lippuja saattaa mennä kaupaksi Suomen oloissa käsittämättömät 160 000 kappaletta ja vaikka neljättä stadionikeikkaa ei tulisikaan voidaan lippuja silti myydä jopa 120 000 kappaletta (mikäli siis kaikki kolme konserttia loppuunmyydään). No, kohtapuolin sen tiedämme sille virallinen lipunmyynti alkaa viikonloppuna. Tarkempia tietoja lipunmyynnistä täällä:
Toisessa juttussa kerrotaan Helsingin hotellien hinnoista konserttipäivänä ja aika masentavilta ne näyttävät eli saadakseen järkevähintaisen majoituksen kannattaa varata huone Helsingin ulkopuolelta, lähijunillahan pääsee aika nopeastikin lähikaupunkeihin, joissa huoneiden hinnat voivat pysyä maltillisempina.