Mikä on parasta Robert Plantin konserteissa? Se että hän soittaa aina soolotuotantonsa kappaleiden ohella mielenkiintoisia versioita legendaarisista Zeppelin -kappaleista. Plant on vuosikymmenet kieltäytynyt Zeppelin reunionista ja vähän niin kuin Jimmy Pagea ”kiusatakseen” hän on kuitenkin omissa konserteissaan aina soittanut Zeppelinin biisiejä. Niin nytkin sillä vaikka Tampereen keikka kesti vain 80 minuuttia soitti Plant peräti neljä Zeppelin biisiä. Nämä olivat: Four Sticks, Ramble On, Friends sekäGallows Pole. Uskomattomia esityksiä! Nämä kappaleet ovat alkuperäisillä Zeppelin levyilläkin hienoja, mutta nyt uuden bändin loistavien soittajien ja uusien sovituksien myötä nämä kuulostivat vielä upeammilta! Pelkästään näiden neljän esityksen vuoksi kannatti matkustaa Tampereelle!
Robert Plant on tinkimätön taiteilija sekä miljönääri. Tästä yhdistelmästä seuraa se, että hän tekee asiat omalla tavallaan. Tampere-talon sisääntuloaulassa ei ollut myynnissä Plantin levyjä, ei kiertueohjelmia, eikä edes paitoja! Mitään oheiskrääsää ei siis ollut tarjolla, koska Plant ei tarvitse rahaa oheismyynnistä eikä hän ilmeisesti edes arvosta sellaista vaikka fanit ajattelevat asiasta toisin. Tämä on vielä hyväksyttävää ja Plantin taiteilijapersoonan huomioiden ymmärrettävää, mutta sisääntulon infotaulujen väärä informaatio oli vähemmän hyväksyttävää. Infotauluilla väitettiin että konsertti alkaisi klo 18 ja jatkuisi 20.30 ilman väliaikaa! Siitä sai sellaisen käsityksen että Plant ryhmineen esiintyisi yli kaksi tuntia! Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan klo 18 konsertin avasi minulle entuudestaan täysin tuntematon jouhikko-taiteilija Pekko Käppi.
Käppi ja hänen jouhikkonsa Tampere-talon illassa. Kuka oli valinnut juuri hänet Plantin lämmittelijäksi?
Hän esiintyi yksinään täydelle Tampere-talolle. Aluksi nämä traditionaaliset kansansävelmät kuulostivat mielenkiintoisilta mutta esityksen edetessä Käpin keikan monotoonisuus alkoi puuduttaa ja onneksi hän lopettikin jo 30 minuutin kohdalla. Eli infotaulun teksti ”ei väliaikaa” osoittautui täysin vääräksi, sillä Käpin lopetettua seurasi 30 minuutin väliaika ja Plant ryhmineen aloitti vasta klo 19.05.
Robert Plant & Saving Grace-bändi Tampere-talon lavalla 18.5.2025.
Palasin Tampereelta eilen illalla. Olen ollut vuosien varrella useammassa Robert PlantinSuomen konsertissa ja koskaan en ole pettynyt. Nyt erityisen hienoa oli se, että 10 vuoden tauon jälkeen saattoi todeta, että Plantin ääni ja olemus on edelleen sama kuin mitä se oli Pori Jazzissa 2015 jolloin kuulin ehkäpä Plantin parhaan Suomen konsertin. Tämä Tampereen konsertti ei jäänyt kauas siitä. Oli ilo todeta, että Plantin tulkinnat olivat edelleen hienoja. Hän lauloi korkealta ja vahvasti vaikka ikää miehellä on kertynyt jo 76-vuotta.
Plantin uusi säestysryhmä on todella korkeatasoinen eli erinomaisia soittajia kaikki. Heistä tarkemmin arvostelun myöhemmissä osissa. Uutta oli myös yleisön reaktio. Aikaisemmissa Suomen konserteissa yleisö on ollut tavanomaista, mutta nyt heti alkumetreiltä lähtien uutena oli havaittavissa sellainen yleisön haltitoituminen mitä en lähivuosina muista kokeneeni kuin Patti SmithinKulttuuritalon keikalla. Kun Plant asteli lavalle niin ennen kuin hän oli edes aloittanut laulaa nousi valtaosa permannon yleisöstä osoittamaan seisaaltaan suosiota. Keikan loppuvaiheessa koko ala- että yläkatsomo seisoivat ja taputtivat todella pitkään. Tampere talon Isoon saliin mahtuu 1800 kuulijaa ja keikka oli loppuunmyyty heti ensimmäisenä päivänä syksyllä 2024. Minäkin jouduin silloin tyytymään sivuaition paikkaan koska etupermannon liput menivät niin nopeasti, ettei sinne päässyt millään keinolla.
Keikka oli yllättävän lyhyt, vain 80 minuuttia ja vain 13 kappaletta. Mutta peräti 4 Led Zeppelin kappaletta kuultiin ja en usko että keikka olisi muuttunut paremmaksi jos se olisi kestänyt 2 tai 3 tuntia. Hienoa että Plant on edelleen vuonna 2025 niin kovassa iskussa! Yksityiskohtia konsertista arvostelun myöhemmissä osissa.
Vuosina 1968-69 Led Zeppelin oli koko ajan tien päällä. Bändi teki alle kahdessa vuodessa seuraavat kiertueet: USA x 4, UK x4, Skandinavia x2 ja Eurooppa x1. Nettiä ei ollut vielä keksitty, joten bändi lunasti paikkansa maailmalla ankaralla jalkatyöllä ja niinpä alkuvuodesta 1970 nähtiin sellainen ihme että USA:n Billboardin listalla uusi albumi Led Zeppelin II ohitti Beatlesien legendaarisen Abbey Road -albumin ja singahti suoraan ykköspaikalle!
Olin perjantaina 14.3.25 Turun Finnkinossa uuden Zeppelin -elokuvan ensi-illassa. Sali taisi olla noin 200-paikkainen ja katsojia sinne tuli ehkä tuollaiset 50 henkeä. Eli eipä taida Turussa olla Zeppelin -faneja pilvin pimein.
Henkilölle joka ei ole kovin syvällisesti tututstunut Zeppelinin historiaan on tämä elokuva varmaan upea kokemus ja siksi uskallan sitä yleisellä tasolla suositella.
Itselläni on kuitenkin aiheeseen erilainen eli asiantuntijan ja asianharrastajan näkökulma koska olen kuunnellut Zeppelinin -levyjä yli 50 vuoden ajan, katsonut lukemattomia epävirallisia dokumentteja aiheesta ja lukenut useamman aiheesta kirjoitetun kirjan. Siksi tässä esittämäni kritiikki pitää asettaa oikeisiin raameihin.
Ensinnäkin odotukseni elokuvan suhteen olivat ehkä liiankin korkealla. Odotin jotain yhtä hienoa kuin vuonna 2003 julkaistu 2 DVD:n kokoelma Led Zeppelin. Siinä nähtiin ensimmäistä kertaa erittäin hyvälaatuisena viralliset Lontoon Royal Albertin vuoden 1970 ja Earls Courtin vuoden 1975 konserttiäänitteet. Page oli onnistunut pitämään nämä upeat tallenteet kassakaapissa poissa bootleggareiden ulottuvilta yli 30 vuoden ajan! Valitettavasti Becoming Led Zeppelin ei enää tarjonnutkaan samanlaisia yllätyksiä.
Toiseksi koen uuden elokuvan rakenteen hieman ongelmallisena. Bändin perustamista edeltävät vaiheet käydään ehkä turhankin perusteellisesti läpi eli niihin käytetään peräti 40min. elokuvasta jonka kokonaiskesto on vain vähän yli 2 tuntia. Lisäksi bändin varsinaista uraa käsitellään yllättävän lyhyesti eli elokuvassa nähdään vain jakso syksystä 1968 alkuvuoteen 1970. Toki tuolla ajanjaksolla bändi julkaisi kaksi merkittävää albumia eli Led Zeppelin I ja Led Zeppelin II ja singahti täydestä tuntemattomuudesta kansainväliseen maineeseen. Siltikin elokuvasta jää keskeneräisyyden vaikutelma. Tuntui kuin olisi nähnyt uudesta, pitkästä sarjasta vasta ensimmäisen jakson kun yhtyeen urasta käsitellään vain vajaan kahden vuoden jakso ja vuosien 1970-1980 dramaattiset tapahtumat jäävät kokonaan käsittelemättä.
Kolmanneksi hesarin arvostelija kehui kovasti elokuvan äänentoistoa. Siksi senkin suhteen odotukseni taisivat olla turhan korkealla sillä vaikka jotkut äänitteet Page oli restauroinut huolella niin toisaalta joissain äänitteissä sekä kuvan- että äänenlaatu jäi aika kauas siitä mihin nykystandardeilla on totuttu.
En keksi mitään muuta syytä sille että elokuvassa käsitellään kokonaisuudessaan vain vuodet 1968-69 kuin sen että elokuvalle aiotaan tehdä jatkoa. Sitä odotelleessa suosittelen katsomaan tämän elokuvan niin kauan kuin se suomalaisissa elokuvateattereissa on nähtävillä sillä kritiikistäni huolimatta totuudeksi jää, että sekä Led Zeppelin I että II ovat legendaarisia albumeja ja bändin live-vedot erityisesti vuonna 1969 ovat häikäisevän hienoja. Sillä energialatauksella joka lavalta välittyy katsojan tajuntaan pyörittäisi pientä ydinvoimalaa!
Turun näytöksiä ei ole vielä listattu, mutta koska ensi-ilta on jo 14.3.2025 niin eiköhän Turunkin näytösajat kohtapuolin julkaista. Jos Turkuun ei tule näytöksiä niin olen valmis matkustamaan asian vuoksi vaikka Helsinkiin, sen verran tärkeästä elokuvasta on kysymys.
Otsikossa mainitaan edelleen tuo vuosi 2021, vaikka teattereihin elokuva tulee vasta nyt eli 2025. En lähtenyt muuttamaan otsikon vuosilukua, koska tämän elokuvan ensimmäinen versio valmistui jo 2021. Jostain syystä elokuvaa on kuitenkin työstetty vielä neljä vuotta sen jälkeenkin. Niinpä vuonna 2025 teattereissa nähtävä elokuva ei ole yksi yhteen vuoden 2021 version kanssa.
Hitaasti hyvä tulee. Vuodesta 2019 lähtien valmisteltu ensimmäinen autorisoitu dokumentti-elokuva legendaarisen Led Zeppelinin urasta on ilmeisesti lopultakin valmistunut, sillä USA:n ensi-iltapäivä on jo lukkoonlyöty eli siellä se nähdään 7.helmikuuta 2025. Katsoin Finnkinon sivut: siellä ei vielä ole mitään mainintaa siitä milloin elokuva nähdään Suomessa, mutta olisin yllättynyt ellei sitä lopputalven / kevään aikana nähtäisi myös Suomen elokuvateattereissa, sillä joissain Euroopan maissa on jo ilmoitettu näytösaikoja. Alla listaus maista joissa elokuva tullaan näkemään lähikuukausina:
Ranska, Belgia ja Luxembourg 26.2.25
Hollanti 27.2.25
Puola, Tsekki ja Slovakia (tarkkaa päivämäärää ei ole vielä ilmoitettu)
Toivottavasti elokuva tulee Suomessa tällä kertaa normaaliin rotaatioon. Ainutlaatuinen Lontoon ”paluukeikka” 2007 kun nähtiin Finnkinon teattereissa vain yhtenä iltana. Silloinen tieto oli ettei sitä julkaistaisi myöhemminkään DVD:nä, mutta onneksi tämä huhu osoittautui vääräksi sillä lopulta vuonna 2012 konsertti julkaistiin myös DVD:nä. Aivan varmaan tästä Becoming Led Zeppelin -elokuvastakin myöhemmin julkaistaan DVD / Blu-Ray -levyt, mutta bändin harkitsevan ja hitaan tahdin tietäen voi kestää vuosia ennen kuin elokuvan saa kotikatseluun ellei sitten Suomen TV osta sen lähetysoikeuksia jossain vaiheessa. Kannattaa siis katsoa tämä uusi elokuva elokuvateatterissa ellei sitten halua odottaa vuosikausia sen nähdäkseen.
Tulevaisuus on mielenkiintoinen ilmiö. Jälkeenpäin ihmiset ajattelevat että noinhan asioiden piti mennäkin. Mutta reaaliajassa eläville ihmisille tulevaisuus on yllätyksiä täynnä. Joskus nämä yllätykset ovat mukavia joskus taas ne eivät ole lainkaan mukavia. Kun Led Zeppelinin miehet alkoivat syksyllä 1978 valmistella kahdeksatta albumiaan ei varmaan kukaan heistä ajatellut että se jää heidän viimeisekseen. Vaikka bändissä oli ollut ristiriitoja ja vaikka Robert Plant koki suuren henkilökohtaisen menetyksen kun hänen poikansa kuoli 1977 niin siitä huolimatta ei ollut selviä merkkejä siitä että supersuosittu Zeppelin todella hajoaisi. Loppuvuodesta 1978 Tukholmassa Abban Polar -studioilla äänitetty albumi In Through The Outdoor (1979) jäi kuitenkin bändin viimeiseksi, sillä bändin rumpali John Bonham kuoli seuraavana vuonna ja Zeppelinin miehet olivat sitä mieltä ettei ilman Bonhamia voinut jatkaa. Tämä oli liiketaloudellisesti huono päätös, mutta moraalisesti ja tunteen tasolla varmaan oikea päätös vaikka se jätti miljoonat Zeppelin fanit tyhjän päälle. Suomessa tämä ilmeni niin että kun Zeppelin ei enää keikkaillut eikä tehnyt uusia levyjä niin bändi alkoi vähitellen unohtua ja tilalle tulivat 1980-luvun suuruudet Metallica ja Iron Maiden jotka keikkailivat ahkerasti Suomessa.
Päivitys 17.5.2025. Huomenna hän on täällä tai ei täällä Turussa vaan Tampereella! Odotus on ollut pitkä koska siitä on jo peräti kymmenen vuotta kulunut kun Robert Plant viimeksi esiintyi Suomessa. No hyvää kannattaa odottaa!
Legendaarinen Robert Plant esiintyy pitkän tauon jälkeen Suomessa toukokuussa 2025. Tällä kertaa hänen bändinsä nimi on Saving Grace josta kirjoitin tässä viestiketjussa vuonna 2019. Lippuja myy Ticketmaster perjantaina 6.9.24 klo 11 alkaen. Tosin My Live Nationin jäsenillä on mahdollisuus ostaa lippuja ennakkoon jo torstaina 5.9.24.
Tarkempia tietoja tulevista Tampereen (18.5.25) ja Helsingin (19.5.25) keikoista täällä:
John Paul Jones soittaa mandoliiniosuuden klassisesta Zeppelin biisistä Going To California.
Led Zeppelin on legendaarinen yhtye. Yksi rockhistorian kaikkein merkittävimmistä yhtyeistä. Legendaarisia ovat myös bändin soittajat. He olivat kaikki loistavia. Tosin yksi heistä on ansiottomasti jäänyt vähän pimentoon. Jokainen rockin harrastaja tietää että Jimmy Page (s.1944) on yksi kaikkien aikojen merkittävimmistä rockkitaristeista. Rober Plantia (s.1948) pidetään erittäin merkittävänä vokalistina ja hän keikkailee edelleen. Jo vuonna 1980 kuollut rumpali John Bonham (s. 1948)on monesti rankattu maailman parhaaksi rockrumpaliksi. Zeppelinin neljäs jäsen, multi-instrumentalisti John Paul Jones (s. 1946) sen sijaan on jäänyt kovin vähälle huomiolle ja osittain tähän on vaikuttanut se, etteivät Plant Ja Page kutsuneet häntä mukaan kiertueille joita tekivät yhdessä vielä 1990-luvulla. Jones on kuitenkin erittäin lahjakas ja monitaitoinen soittaja, jonka merkitystä Zeppelinin klassisten albumien basso-, kosketinsoitin-, mandoliini- ja piano-osuuksissa ei sovi unohtaa. Zeppelinin klassiset albumit ovat niin hyviä, koska bändin kaikki neljä muusiikkoa olivat niin lahjakkaita. Yhdessä he saivat aikaan musiikkia joka jäi pysyvästi vaikuttamaan rockin historiaan.
Nykyisin jo 78-vuotias John Paul Jones keikkailee hyvin harvoin. Niinpä oli hieno yllätys että hän esiintyi kolmena iltana soolona USA:n Big Ears -festivaaleilla maaliskuussa 2024. Set Lists FM:n mukaan tämä oli hänen ensimmäinen esiintymisensä vuoden 2019 jälkeen. Yleisön odotukset palkittiin sillä Jones soitti useita Zeppelinin klassisia kappaleita esitellen samalla useita eri soittimia, joilla hän on ollut mukana näiden kappaleiden luomisessa.
WINTERLUDE FINLAND 