MADONNA – osa 2

Madonnan kolmas, vuonna 1986 ilmestynyt, albumi True Blue on hänen kaupallisesti parhaiten menestynyt albuminsa, sillä sitä on myyty peräti 25 miljoonaa kappaletta!

Olen pitkään ihmetellyt Wikipedian ilmoituksia siitä miten paljon kaikkiaan jonkun artistin tai bändin albumeita on myyty. Wikipediahan julkaisee myös erittelyjä eri maiden myynneistä ja kun ne erittelyt laskee yhteen ei yleensä päästä lähellekään sitä lukua jonka Wikipedia ilmoittaa jonkun artistin kokonaismyynniksi. Toki pitkään vaikuttaneiden artistien kohdalla pitää huomioida lukuisat erilaiset kokoelmat, joiden yhteismyynti helposti kasvattaa myytyjen levyjen lukua joka siis on paljon suurempi kuin artistin yksittäisten albumien yhteenlaskettu myynti. Lisäksi pitää huomioida singlet, joiden kokonaismyyntiä ei yleensä ilmoiteta. Artisti joka on julkaissut 10 albumia on voinut julkaista niiden ohella yli 30 singleä ja kymmeniä kokoelmalevyjä, jos ura on kestänyt pitkään. Kokonaismyynti saadaan kun lasketaan yhteen kaikki viralliset julkaistut. Niistä kaikista ei kuitenkaan ole tietoa Wikipediassa ja nuo hurjat kokonaisluvut ilmeisesti perustavat siihen mitä levy-yhtiö on ilmoittanut kokonaismyynniksi. Jos luvut ovat yliampuvia niin minun täytyy lähteä siitä että ne ovat samalla tavalla yliampuvia kaikkien artistien kohdalla eli artistien väliset suhdeluvut olisivat näin asiaa tarkastellen oikein.

Tämä pitkä ennakkopohdiskelu liittyy siihen että Wikipedia ilmoittaa Madonnan kaikkia levyjä myydyn  yhteensä 300 miljoonaa kappaletta! Se on aivan käsittämätön luku sillä nyt kun 2000-luvulla fyysisten albumien myynti on pudonnut todella paljon ei kukaan artisti enää voi saavuttaa tuollaista lukua. Youtube – klikkauksissa artisti voi nykyään päästä jopa yli miljardiin klikkaukseen mutta se on rahavirtaa ajatellen aivan eri asia sillä 1900-luvulla artisti sai jokaisesta myydystä levystä ihan hyvän korvauksen, mutta 2000-luvun digitaalisessa maailmassa klikkauksista ja striimeistä artisti saa todella huonon korvauksen eli tulonmuodostus ei ole samaa luokkaa kuin 1900-luvulla. Niinpä konsertit ovat muodostuneet yhä tärkeämmiksi artistien kannalta sillä konserttilippujen hintoja on kiivaalla tahdilla nostettu ja jopa supersuositun artisin tilipussi tulee pääasiallisesti keikoista eikä suinkaan levymyynnistä tai klikkauksista.           

Harri Huhtanen 2024               

PJ HARVEY: FLOW FESTIVAL, HELSINKI 10.8.2024 – OSA 2

Harvey  on nuorena imenyt vaikutteita bluesista sekä Bob Dylanin musiikista. Harveyn levyillä näitä vaikutteita on vaikea havaita, mutta keikoilla se on ehkä helpompaa. Dylan on tunnettu siitä ettei hän kumartele yleisöä eli yleensä hän soittaa niitä kappaleita joita hän haluaa soittaa ja viime aikoina on enää hyvin harvoin Dylanin keikoilla kuultuu niitä hänen suurimpia hittejään.  Näköjään Harvey noudattaa Dylanin periaatetta sillä Flowssa oletin kuulevani kappaleita hänen parhaiten menestyneiltä levyiltään jotka jo omistan ja tunnen. Nämä ovat Stories From The City, Stories From The Sea (2000)  sekä The Hope Six Demolition Project (2016). Harvey ei Flowssa soittanut ainuttakaan kappaletta näiltä levyiltä! Aikomoinen yllätys ja muistutus siitä että artisti määrää eikä yleisö. Tai siis oikea artisti tekee juuri näin.   

Text & Photo Harri Huhtanen 2024

PJ HARVEY: FLOW FESTIVAL, HELSINKI 10.8.2024 – osa 1

Flow festivaalialue oli niin suuri että vaikka paikalla oli 32000 ihmistä oli konserttien välisenä aikana jopa väljää.

Hieno keikka, mutta täysin erilainen kuin Pariisin keikka 2017, jonka perusteella joitain vuosia sitten PJ Harveyn tuotantoon ihastuin. Tämä oli ensimmäinen kertani Flow Festivaaleilla. Provinssin poikaan teki suuren vaikutuksen festivaalien koko! Lauantain festivaali oli loppuunmyyty eli paikalla oli peräti 32 000 ihmistä. Onneksi festivaali-alue oli niin valtavan suuri että tungosta syntyi vain esiintymislavojen luona. Alueella oli yli 40 ruokapistettä mutta lihaa tai edes siipikarjaa ei saanut myydä. Vegaanisuus oli kunniassa Flowssa. Alkoholi oli ylihintaista kuten lähes joka paikassa nykyään Suomessa.  Se ei kuitenkaan tuntunut nuorta (ikähaarukka visuaalisen arvioni mukaan 18-30 v) festivaalikansaa häiritsevän sillä sekä juoma- että ruokapisteille oli pitkät jonot. Ainoastaan kaasukellon Golden Areassa asiat hoituivat ilman jonotusta.  Kaasukellon metalliseinistä syntyi kuitenkin ikäviä jälkikaikuja lähellä olevan päälavan musisoinnista eli tilan sisällä ääni oli aika kakofoninen.  Olin tullut paikalle ainoastaan Harveyn konsertin vuoksi eli keikkaa edeltävät tunnit tuntuivat vähän puuduttavilta.   

Text & Photo Harri Huhtanen 2024

HECTOR: Kulttuuritalo, Pyhtää 2.8.2024 – osa 1

Kiharan keikka tapahtui vähän ikävissä merkeissä eli koko keikan ajan satoi ja lisäksi yleisö ei jostain syystä halunnut tulla eteen. Kaikki muuttui kun Hector saapui paikalle klo 21.30. Silloin permanto tuli täyteen ja lavan edessä oli tungosta.

Kolmas Hector-konserttini vuoden sisällä oli Pyhtäällä perjantaina 2.8.2024.  Luulisi että näin syrjäiseen paikkaan ei tulisi riittävästi yleisöä, mutta Pyhtään Kulttuuritalon promoottorilla on ilmeisesti erittäin hyvä sosiaalinen verkosto, koska hän on onnistunut buukkaamaan Pyhtään Kulttuuritalolle kesälle 2024 valtaosan Suomen  kysytyimmistä live -artisteista. Hectoriakin oli tullut Pyhtäälle kuuntelemaan lähes tuhat ihmistä. Tosin ennakkojuonnossaan hän totesi että oli joutunut monta vuotta tekemään töitä ennen kuin Hector näytti vihreää valoa Pyhtään konsertille.

Tällä kertaa Hectorilla oli lämmittely -artisti nimeltään Kihara. Hän esiintyi soolona sähkökitaran kanssa. Hänestä lisätietoja täällä:

https://www.juhopitkanen.fi/

 Text & Photo Harri Huhtanen  2024

COLDPLAYN Suomen keikat 2024 !  – osa 3

Luulisi että jos Suomessa yli 170 000 ihmistä tulee kuuntelemaan rockbändiä niin netti olisi keikkojen jälkeen pullollaan keikka-arvosteluja. Mutta ei. Toisaalta tämä on minulle tuttua jo monien muidenkin artistien kohdalla eli ennen keikkaa lipunmyynti-ilmoituksia ja ennakkouutisia keikasta on pilvin pimein, mutta sitten kun keikka on ohi: ei mitään!  Tämä ilmiö liittyy siihen miten netti toimii. Nykyään uutisoidaan kaikesta tulevasta ahkerasti, mutta jo tapahtuneesta hyvin vähän.  Näin ei ollut ennen vanhaan. Mutta kuten sanonta kuuluu: tikulla silmään sitä joka muistelee vanhoja. Minä en halua tikkua silmääni eli täytyy yrittää elää ja sopeutua siihen kulttuuriin joka nykyään (netissä) vallitsee.

En ollut Coldplayn keikoilla, joten en voi kirjoittaa silminnäkijäkuvauksia ja kun sitten netissä ei ole tarjolla kunnollisia konserttiarvosteluja niin täytyy turvautua siihen vähään mitä on tarjolla eli löysin alla olevan Facebook-ryhmän jonka kirjoituksia voi näköjään lukea vaikkei olisi kirjautunut Facebookiin eli olkaa hyvät:

https://www.facebook.com/groups/1934129936958860/

(P.s. näinhän tämä nykyään menee eli jos ei ole kirjautunut Facebookiin niin näitä ryhmäviestejä pystyy lukemaan vain osan ja muutaman minuutin jälkeen ohjelma ilmoittaa että koska et ole kirjatunut Facebookiin niin emme voi näyttää enää lisää viestejä. Että näin on marjat. )

Harri Huhtanen 2024

TOP10 Heinäkuu 2024

        ALBUMILISTA 199

  1. (1 ) CAMEL: Air Born, The Mca & Decca Years 1973-84 (27CD + 5BR) (2023) (6kk)
  2. (2 ) GONG: Radio Gnome Invisible Trilogy (4CD) (1973-74, 2015) (6kk)
  3. (3 ) ROBIN A. SMITH: Tubular Bells Reimagined (CD) (2022) (5kk)
  4. ( – ) MIKE OLDFIELD: Platinum (LP) (1979) (UUSI)
  5. ( – ) THE SPENCER DAVIS GROUP: Featuring Steve Windwood (LP) (1967) (UUSI)
  6. ( – ) THE SPENCER DAVIS GROUP: Let’s Dance With The Spencer Davis Group (LP)(1968) (UUSI)
  7. ( – ) MADONNA: American Life (CD) (2003, 2012) (UUSI)   
  8. ( – ) CANNED HEAT: Collage (LP) (1970) (UUSI)
  9. (9 ) ERJA LYYTINEN: The Sky Is Crying (CD) (2014) (2kk)
  10. (10) KATE BERRY: MTV Unplugged (CD+ DVD) (2009) (UUSI)

16 vuotta on pitkä aika, mutta ei liian pitkä aika. Aloitin näiden listojen kirjaamisen vuonna 2008 ja nyt vasta eräs maailman suurimmista naisartisteista pääsee listalleni. Se etten ole aikaisemmin ottanut Madonnaa TOP10 listoilleni ei ole ollut tarkoituksellista, vaan en vain ole kuunnellut hänen levyjään vuosikausiin vaikka minulla on ne kaikki kahta uusinta lukuunottamatta. Mutta nyt olen ottanut ne uuteen kuunteluun ja ehkä suurin yllätys on ollut se, että kun aikaisemmin ajattelin että Madonna teki parhaat levynsä jo 1980- ja 1990-luvuilla niin näin ei sittenkään ole, vaan myös Madonnan 2000-luvun tuotanto on ollut yllättävän laadukasta. Suomessa vaan häntä ei enää ole juurikaan huomioitu valtamediassa, mutta siis maailmalla Madonna on edelleen ”The Queen Of Pop”!

Aloitan Madonnan listaamisen ehkä hänen vahvimmalla 2000-luvun teoksellaan eli American Lifella. Suomessakin se oli listaykkönen, mutta rocklehti Soundin arvostelija ei tuntunut ymmärtävän levyä olleenkaan ja kirjoitti siitä huonon arvostelun. Kirjoitan myöhemmin Madonna -viestiketjussa miksi tämä levy kuitenkin on erittäin hyvä. Ja siis… nyt Madonna on tullut jäädäkseen TOP10 -listoilleni.

Harri Huhtanen 2024

COLDPLAYN Suomen keikat 2024 !  – osa 2

Vuosi kului nopeasti, varsinkin kun ei omistanut lippua Coldplayn keikalle. Siksi saatoin keskittyä muihin asioihin eikä tarvinnut laskea päiviä ensimmäisen keikan alkuun. No, eilen (27.7.24) se sitten tapahtui eli Coldplay soitti ensimmäisen keikkansa koskaan Suomessa ja niitä on vielä peräti kolme lisää tulossa!  Yhteensä Coldplay myi lippuja Suomen keikoille 17 entisen Hartwall Areenan kapasiteetin verran!  Käsittämätön saavutus jota tuskin ihan heti kukaan artisti tulee lyömään. En vielä ole nähnyt kovin informatiivisia juttuja Coldplayn eilisestä keikasta, mutta koska tapahtumakokonaisuus on Suomen oloissa histroriallinen niin aion Winterludessa siitä jonkin verran kirjoittaa vaikken itse ollutkaan paikalla. Nykyinen Coldplayn keikka on niin pitkälle tuotettu valo-, ääni- ja videokokonaisuus ettei ole syytä olettaa tai edes toivoa että settilista mitenkään eläisi illasta toiseen. Niinpä laitan tähän ENSIMMÄISEN illan settilistan enkä toista sitä seuraavina iltoina ellei sitten siihen tule muutoksia. Kyseessä on teemakonsertti eli siksi jokaisella konsertin osalla on oma nimensä. En tiedä kuulutettiinko niitä paikan päällä, mutta näin ne ainakin on kirjattu setlist.fm -sivustolla:  

COLDPLAY HELSINGIN OLYMPIASTADIONILLA 27.7.2024

    I Planets

 Music of the Spheres /  Higher Power /  Adventure of a Lifetime /  Paradise  (pidennetty intro ja outro) / The Scientist (introssa otteita Oceans-kappaleesta)

    II Moons

Viva la Vida (B-lavalla) / Hymn for the Weekend (B-lavalla) / Everglow  (Ben Huurin kanssa) (B-lavalla; piano versio) / Charlie Brown / Yellow

      III Stars

Human Heart / People of the Pride / Clocks / Infinity Sign  (B-lavalla, lyhennetty versio kappaleesta, mukana otteita kappaleista Music of the Spheres II sekä Every Teardrop Is a Waterfall) / Something Just Like This (The Chainsmokers cover)  / My Universe / A Sky Full of Stars (Martin pyytää yleisöä laittamaan puhelimet pois tämän kappaleen ajaksi)

    IV Home

Sunrise (Louis Armstrong’s puhuttu intro kappaleesta What a Wonderful World) / Sparks (C-lava) / The Jumbotron Song ( C-lava) /Fix You / Good Feelings /feelslikeimfallinginlove /A Wave (instrumentaali?)

Harri Huhtanen 2024

TUBULAR BELLS 50TH ANNIVERSARY CELEBRATION – osa 5

Turun Logomo 13.3.2024 -osa 2

Mike Oldfieldin Tubular Bells esitettiin Turun Logomossa 13.3.2024 eli 50 vuotta ilmestymisensä jälkeen! No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Teos on ajankohtainen edelleen. Ei poliittisesti vaan puhtaasti musiikillisesti eli vähän sama juttu kuin Mozartin kanssa. Tämä on musiikkia joka jää elämään sadoiksi vuosiksi. Ei Mike Oldfieldin tarvitse enää itse esittää tätä teosta. Muut hoitavat asian hänen puolestaan. Nyt ja pitkälle tulevaisuuteen.

Sali tuli aivan täyteen vaikka alussa lipunmyynti oli hidasta. No se oli minun onneni eli sain helposti paikan ykkösriviltä keskeltä josta pystyin hienosti seuraamaan lavan tapahtumia.  

Aluksi olin vähän hämilläni, sillä ensimmäiset kappaleet eivät olleet aivan tuttuja. Myöhemmin selvisi, että konsertin ensimmäisen puolisko oli omistettu Oldfieldin muille teoksille ja vasta kakkososassa kuultaisin Tubular Bells.  

Konsertin avasi Theme From Tubular Bells 2 ja heti sen perään kuultiin Theme From Ommadawn. Sitten kuultiin Mike Oldfieldin hiteistä vokaaliesityksiä eli To France, Moonlight Shadow ja Family Man.  Ykkösosan viimeistä kappaletta en tunnistanut lainkaan, mutta myöhemmin sain tietää että sitä ei ole edes julkaistu eli kappale on Smithin oma sävelteos nimeltään The Gem.  Se oli pitkä ja soveltui hienosti konsertin kokonaisuuteen eli toivottavasti sekin jossain vaiheessa julkaistaan.  

Puoliajan jälkeen pääsimmekin itse asiaan eli kuultiin Smithin orkestroima tulkinta Mike Oldfieldin Magnus Opuksesta eli  Tubular Bells -albumista. Smithin versio oli jonkin verran pidempi kuin levytetty versio ja kuten aikaisemmin totesin uutena ja hienona lisänä kuultiin Kwesi Edmanin sello-osuuksia useissa teoksen osissa.     

Smithin ryhmä soitti hienosti ja Smithin orkestraatio oli upeasti toteutettu. Sain useita kymmeniä kuvia soittajista, koska olin eturivissä. Vain muutaman niistä voin julkaista Winterludessa mutta ehkä sitten jossain toisessa tilanteessa voin julkaista ne loputkin.

Hieno konsertti!  

Text and Photo: Harri Huhtanen 2024          

APHRODITE’S CHILDIN  LEVYT -osa 2

Johdanto 2

Vaikka Vangelis oli bändin kappaleiden säveltäjä eivät ne olisi olleet niin hienoja ellei laulajana olisi ollut Demis Roussos. Hän menestyi hienosti urallaan Aphroditesin ennenaikaisen hajoamisen jälkeenkin.

Ei ole epäselvyyttä siitä kuka oli Aphrodite’s Childin luova dynamo ja johtaja, sillä bändin uransa aikana julkaisemasta 42 kappaleesta peräti 40 on Vangeliksen säveltämiä. Toisaalta saman tien pitää sanoa, että bändin ainutlaatuisuus ei olisi toteutunut ilman Demis Roussoksen hienoja vokaaliosuuksia. Roussos ja Vangelis saivat yhdessä aikaan jotain ainutlaatuista jota kumpikaan heistä ei olisi saanut aikaan yksinään. Siksi on sääli että bändi hajosi niin nopeasti.

Vangeliksen kirjoittamat hitit End Of The World (1968), Rain And Tears (1968) sekä  It’s Five O’Clock (1969) eivät olisi olleet niin hienoja ellei Roussos olisi niitä laulanut.

Harri Huhtanen 2024

Van Der Graaf Generator: Do Not Disturb (2016) -osa 2

Peter Hammill on antanut ymmärtää että tämä on viimeinen VDGG:n studiolevy. En tiedä onko näin, mutta aika hyvin lausunto on toistaiseksi pitänyt kutinsa sillä Do Not Disturbin  ilmestymisestä on kohta kulunut 8 vuotta ja mitään viitteitä siitä että bändi valmistelisi uutta levyä ei ole. Näin ollen ja nykyisenä VDGG-fanina sanoisin että sääli, mutta niin siinä taitaa käydä ettei  uusia VDGG studioalbumeja enää tule.  Aivan varmaan sen sijaan uusia live-albumeita ja kokoelmia on luvassa vastaisuudessakin, sen verran merkittävästä bändistä on sentään kysymys.  

Jos DND -albumi siis jää bändin viimeiseksi niin ei se ole mikään huono tapa lopettaa  lähes 50 vuoden kestoinen levytysura. Tämä ei ole VDGG:n paras levy, mutta ei huonoinkaan. Itse asiassa sanoisin  että VDGG:n 13:sta studioalbumista tämä todennäköisesti sijoittuu viiden parhaan joukkoon tai ainakin kymmenen parhaan joukkoon. Tarkoitukseni on jossain vaiheessa (vuosien kuluttua!) listata kaikki VDGG:n studioalbumit paremmuusjärjestyksessä.  Yleensä VDGG:n Wikipedia -artikkeleissa on aika vähän tietoa, mutta kun tänään luin DND:n englanninkielisen Wikipedia -artikkelin niin huomasin että sitä oli aika mukavasti päivitetty eli siitä saa paljon tietoa tämän albumin valmistelusta ja merkityksestä. Siksi laitan tähän nyt siitä Wikipedia-linkin eli jos joku tämän juttuni perusteella nyt innostui albumista niin kannattaa lukea myös alla mainittu Wikipedia -artikkeli.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Do_Not_Disturb_(Van_der_Graaf_Generator_album)

Harri  Huhtanen 2024