Alla Marraskuun 2017 TOP 10 albumilistani
ALBUMILISTA 119
- ( – ) DAVID GILMOUR: Live at Pompeii (2CD + 2BR) (2017) (UUSI)
- (01) DAVID GILMOUR: Rattle That Lock (CD) (2015) (Re from 5/16) (6+2kk)
- (04) STEVE HACKETT: Genesis Revisited II (2CD) (2013) (3kk)
- ( – ) BOB DYLAN: Trouble No More, BS Vol.13 1979-1981 (8CD +1DVD) (2017) (UUSI)
- ( – ) ROGER WATERS: Is This The Life We Really Want? (2LP)(2017)(UUSI)
- (07) NEIL YOUNG: Hitchhiker (CD) (2017, rec. 1976) (3kk)
- ( – ) ROBERT PLANT: Carry Fire (2LP) (2017) (UUSI)
- (RE) THE BEATLES: Revolver (LP) (1966) (Re from 4/08) (2+1kk)
- (RE) THE BEATLES: Rubber Soul (LP) (1965) (Re from 7/11) (2+1kk)
- ( – ) TOM PETTY & THE HEARTBREAKERS: Full Moon Fever (CD) (1989) (UUSI)
Lokakuun 2017 listalta vain kolme albumia selvitti jatkopaikan marraskuun listalle. Marraskuun listalla on poikkeuksellisen paljon uusia julkaisuja eli 5 listalle päätyneistä levyistä on julkaistu tänä vuonna ja 2000-luvulla julkaistuja levyjä on kaikkiaan tällä listalla peräti 7 kpl. Nostalgiaakaan ei ole marraskuun listalla unohdettu, sillä TV:stä hiljattain tulleiden uusien Beatles -dokumenttien innostamana kaivoin Beatles -levyni naftaliinista ja nostin lähes 10 vuoden tauon jälkeen vuoden 1966 hienon Revolver-albumin listalleni. Tom Pettyn levyjä minulla on aika vähän, mutta sen verran järisyttävä uutinen miehen kuolema oli että otin nämäkin levyt vuosien tauon jälkeen uuteen kuunteluun. Robert Plantin ja Roger Watersin uutuuslevyiltä odotin erittäin paljon, mutta eivät ne nyt sitten olleetkaan ihan niin hyviä kuin olin odottanut. Joskus otan tietyt levyt tälle listalleni varsin pitkälläkin viiveellä, varsinkin jos minun on ensikuuntelujen perusteella vaikea muodostaa kristallinkirkasta mielipidettä levystä. Joskus on käynyt niin että pidempi kuunteluaika on olennaisestikin muuttanut levyn statusta joko ylös- tai alaspäin. Yleensä todella hyvät levyt avaavat ”salansa” hitaasti eli minulla on ollut kuuntelussa levyjä, joihin olen syttynyt vasta joskus kahdeksannen kuuntelukerran jälkeen. Ja siten kun syttyy hitaasti on siitä yleensä myös seurannut pidempi ”rakkaus” levyä kohtaan. Kovin nopeasti avautuvat levyt taas joskus pidemmässä kuuntelussa näyttäytyvät paljon heikompina teoksina kuin mitä ensi kuuntelun perusteella olisi arvioinut niiden olevan.
Harri Huhtanen 2017
Aivan uusina artisteina listalleni nousevat Jethro Tull ja Human League. Se ettei kumpikaan ole tätä ennen päässyt listallani ei ole mikään arvovalinta, pikemminkin kyse on ollut siitä mitä milloinkin kuuntelen. En ole pitkään aikaan kuunnellut Jethro Tullia, vaikka minulla on valtaosa bändin 1970- ja 1980-luvulla julkaisemista levyistä. Human Leaguen kohdalla kuuntelun on estänyt pelko siitä että nuoruuden trendikkäin levy osoittautuukin jälkikuuntelussa ihan huuhaaksi. Mutta näin ei suinkaan tapahtunut, vaan ilokseni voin todeta että se mikä sai Daren kuulostamaan niin hyvältä Imatran Valtionhotellin diskossa kesällä 1982, pätee edelleen! Tämä on minulle yllätys, siis positiivinen sellainen.
