Alla Elokuun 2017 TOP 10 albumilistani
ALBUMILISTA 116
- (01) PINK FLOYD: The Early Years 1965-1972 (10CD, 9 DVD, 8 BD) (2016) (10kk)
- (02) STING: The Dream Of The Blue Turtles (LP) (1985) (3kk)
- ( – ) CAMEL: Moonmadness (LP) (1976) (UUSI)
- (03) NICK CAVE AND THE BAD SEEDS: No More Shall We Part (CD) (2001) (3kk)
- ( – ) ADELE: 25 (LP) (2016) (UUSI)
- (07) KENT: Då Som Nu För Alltid (CD) (2016) (3kk)
- ( – ) WILLIE NELSON: Across The Borderline (1993) (UUSI)
- ( – ) PROCOL HARUM: Novum (CD) (2017) (UUSI)
- (10) BLONDIE: Pollinator (CD) (2017) (3kk)
- ( – ) JOE COCKER: Joe Cocker! (LP) (1969) (UUSI)

1960-luvun loppupuolella maailmanmaineeseen noussut Joe Cocker (1944-2014) ei jostain syystä ole aikaisemmin päässyt listalleni, vaikka olen jo vuosikymmenet diggaillut häntä ja minulla on suurin osa hänen levyistään. Hiljattain hankin hänen kakkoslevynsä ja se on niin hyvä, että oli pakko nostaa Cocker listalleni, jonne hän toki olisi kuulunut jo vuosia sitten. Cocker on lähinnä tullut tunnetuksi erittäin persoonallisesta äänestään sekä esiintymistyylistään. Omia sävellyksiä hänellä ei juurikaan ole eli esityksissään hän on omintakeisella tavallaan tulkinnut muiden artistien tunnetuimpia teoksia.


Aivan uusina artisteina listalleni nousevat Jethro Tull ja Human League. Se ettei kumpikaan ole tätä ennen päässyt listallani ei ole mikään arvovalinta, pikemminkin kyse on ollut siitä mitä milloinkin kuuntelen. En ole pitkään aikaan kuunnellut Jethro Tullia, vaikka minulla on valtaosa bändin 1970- ja 1980-luvulla julkaisemista levyistä. Human Leaguen kohdalla kuuntelun on estänyt pelko siitä että nuoruuden trendikkäin levy osoittautuukin jälkikuuntelussa ihan huuhaaksi. Mutta näin ei suinkaan tapahtunut, vaan ilokseni voin todeta että se mikä sai Daren kuulostamaan niin hyvältä Imatran Valtionhotellin diskossa kesällä 1982, pätee edelleen! Tämä on minulle yllätys, siis positiivinen sellainen.




