GONG: PROMENADISALI, PORI 18.11.2024   – Osa 1

Jos pitää valita vuoden synkin kuukausi niin minun valintani on marraskuu. Pimeys tulee aikaisin, on kylmä ja vettä tai räntää vihmoo harva se päivä. Sellainen oli sää myös maanantaina 18.11.24 kun ajoimme Turusta Poriin kuuntelemaan Gongia.  Entinen kotikaupunkini näyttäytyi iltapäivän hämärässä juuri niin ankeana kuin muistinkin. Kadut olivat tyhjiä ja kapakat kiinni tai jos olivatkin auki niin asiakkaita oli todella vähän.

Promenadisalin kirkaissa valoissa kaikki näytti jo vähän paremmalta. Salissa on lähes 700 istumapaikkaa ja muotoilultaan vuonna 1999 valmistunut Promenadisali on kuin pienoisversio vuonna 1990 valmistuneesta Tampere -talosta.

Konsertti ei ollut loppuunmyyty, mutta huomioiden Gongin aika huonon tunnettavuuden Suomessa olin yllättynyt että paikalle tuli kuitenkin arvioni mukaan 200-300 kuulijaa. Koska kyse on jo 1960-luvulla aloittaneesta progebändistä ei minulle ollut yllätys että yleisössä oli pääsääntöisesti vain 40-70 -vuotiaita miehiä.

Koska Promenadisalin päälavan takaseinä on valtavan korkea oli myös siihen kiinnitetty valkokangas poikkeuksellisen suuri. Etukäteen oli mainostettu että konsertissa nähdään hieno Fruit Salad Lights -ryhmän valoshow.  Mielenkiinnolla odotin pärjäisikö se taannoiselle Brit Floydin komealle valoshow’lle jota sain todistaa Helsingissä pari kuukautta aikaisemmin.

Ennen kuin bändi tuli lavalle nähtiinkin jo joitain Gongin perustajan David Allenin (1938-2015) aikanaan kehittelemiä symboleja heijastettuna salin takaseinän jättikankaalle.

Text & Photo: Harri Huhtanen 2024

NITS: TREE HOUSE FIRE (2024) – johdanto, osa 1

Yleensä avaan näitä artistien tai bändien levyarvosteluketjuja vain jos kyseessä on maailmanlaajuisesti todella merkittävä artisti.  Nits ei sitä ole. Nitsien suosio rajoittuu muutamaan Euroopan maahan. Diggailin kovasti Nitsejä 1980- ja 1990-luvulla mutta sen jälkeen fanitukseni bändiin hiipui. Keikka Savoyssa ja uusi tänä vuonna julkaistu albumi muutti kuitenkin kaiken Nits-suhteessani!  Nyt olen taas intohimoinen Nits-fani ja siksi avaan tämän Nitsien levyjä käsittelevän viestiketjun vaikka kyseessä ei olekaan maailmanluokan bändi joka on myynyt miljoonia levyjä.  

Harri Huhtanen 2024

THE CURE: Songs Of A Lost World (2024) – osa 3

Ei noussut Cure Suomen listan kärkeen!  Seitsemäs sija on ainakin minulle pettymys mutta toisaalta suomalaisten musiikinkuluttajien musiikkimaku ei nykyään ole enää sama kuin mitä se oli vaikkapa 1970- ja 1980-luvuilla.  Angloartistit eivät Suomessa enää pärjää yhtä hyvin kuin minun nuoruudessani. Musiikin kulutuksen suhteen Suomi on selvästi ”ranskalaistunut” eli Suomessa listojen kärkeen nousevat suomalaiset artistit pääsääntöisesti.  Ehkä se on hyvä asia, että varjellaan ja suositaan omaa kulttuuria, mutta minulle tämä on vähän vierasta, varsinkin kun paras klassinen rock on edelleen ja varmaan jatkossakin angloamerikkalaista. No ei tästä mielipiteitä jakavasta aiheesta sen enempää. Suomalaiset siis haluavat kuunnella suomalaisia artisteja suomen kielellä ja ehkä se pitkässä juoksussa voi olla hyväkin asia, en tiedä.

Muulla Euroopassa Curen uusi levy on otettu paljon innokkaammin vastaan. Alla tuoreita listasijoituksia marraskuulta:

Belgia 1 / Hollanti 1 / Ranska 1 / Saksa 1 / Ruotsi 1 / Sveitsi 1 / UK 1

Italia 2 / Uusi-Seelanti 3 / Irlanti 3 / Australia 5 / Norja 5 / Suomi 7

Näissä maissa Curen uutuus nousi siis TOP10 listalle. Kuten huomataan paljon maita listauksesta edelleen puuttuu, merkittävimpänä USA, jossa levymyynti on samaa luokkaa kuin koko Euroopassa. Mutta Wikipedian listaus täydentyy uskoakseni lähiviikkoina. Seitsemän ykkössijoitusta Euroopassa on kuitenkin hatunnoston arvoinen suoritus ja voin sanoa että sen tämä albumi on totisesti ansainnut ja paljon enemmänkin!

Harri Huhtanen 2024

Mike Oldfield: Light + Shade 2005 – johdanto, osa 3

Light + Shade -albumi jäi kovin vähälle huomiolle aikanaan vuonna 2005 Suomessa eikä siitä löydy vieläkään, lähes 20 vuotta myöhemmin, edes suomenkielistä Wikipedia -artikkelia. Kuitenkin uskallan väittää että tämä on yksi Oldfieldin parhaista studioalbumeista ja hän ehti ennen vuoden 2023 eläkepäätöstään tehdä sentään 26 studioalbumia. Edes englanninkielisessä Wikipedia-artikkelissa ei ole toistaiseksi kattavia tietoja tästä levystä, tosin artikkeli on päivitetty kuukausi sitten eli mahdollista on että joskus lähitulevaisuudessa saamme lukea kattavamman selvityksen tästä hienosta albumista.

Tämä on monella tapaa poikkeuksellinen Oldfield-albumi. En ole vielä kunnolla perehtynyt sanoituksiin, mutta Oldfieldille poikkeuksellisesti tällä levyllä näyttäisi olevan myös muutamia uskonnollisia kappaleita. Oldfieldin ollessa kyseessä aatteellisia tulkintoja ei kuitenkaan saa viedä liian pitkälle koska oikeastaan kaikille Oldfieldin levyillä sanoituksia on todella vähän ja tuntuu että ne ovat aina musiikille alisteisia eli vaikutelma on sellainen että sanoitukset lähinnä täydentävät musiikillista kokonaisuutta ja ovat sivuroolissa kokonaisuutta ajatellen. Oldfieldillä on myös kappaleita, joissa sanoitukset muodostuvat kokonaan keksitystä kielestä. Pääasia on että sanat istuvat hyvin melodiaan ja täydentävät sitä. Oldfield ei ole julistava muusikko, vaan pääsääntöisesti hän tekee taidetta taiteen vuoksi.            

Harri Huhtanen 2024

THE CURE: Songs Of A Lost World (2024) – osa 2

Yllä eilen nähty Curen levynjulkaisukeikka!

En yleensä siteeraa itseäni mutta nyt on syytä tehdä se. Viime vuonna kirjoitin Curen pitkään huhutusta uudesta levystä näin:

” Neljäs CD on ongelmallinen, sillä vaikka mukana on muutamia aika hienojakin Cure-biisejä on pääjuonne näissä kappaleissa pyrkimys uudistaa Curen  soundia enemmän teknon ja konemusiikin suuntaan. Ja minusta nämä kokeilut eivät toimi. Lukemieni englantilaisten lehtien toimittajien  mukaan näin juuri on. Cure kehitti 1980-luvun jälkipuoliskolla täysin oman tunnusmerkillisen soundinsa ja sen ansiosta heistä myös tuli maailmanluokan bändi, jonka levyjä myydään erittäin paljon ympäri maailmaa. Bändin ei ole järkevää yrittää olla jotain muuta kuin mitä se pohjimmiltaan on ja miksi ihmiset sitä rakastavat! Tämä kokoelma rajoittuu Fiction levy-yhtiön vuosiin 1978-2004. Sen jälkeen Cure ei kuitenkaan ole julkaissut mitään merkittäviä levyjä. Suurin toivo on tulevassa levyssä jolta saatiin maistiaisia jo Helsingin konsertissa 2022.  Tätä uutta levyä bändin fanit ovat odottaneet jo yli 10 vuotta ja joka vuosi Smith on sanonut että nyt se uusi levy julkaistaan ja sitten sitä ei ole julkaistukaan eli ilmeisesti Smith pelkää, että bändi ja hän on menettämässä luovaa otettaan. Uskon kuitenkin ettei näin ole asia ja että hyvää kannattaa odottaa jopa näin pitkään!  Helsingin konsertti 2022 oli hieno näyttö siitä että Cure on edelleen luova ja kehittyvä bändi jolta on lupa odottaa myös uusia hienoja levyjä!”

Helsingin keikalla 2022 kuultiin julkaisemattomat Alone sekä Endsong . Ne olivat hienoja ja niiden perusteella uskalsin odottaa että Curen uusi studioalbumi olisi erittäin hyvä. Myös vuonna 2022 Smith   vakuutti että uusi albumi on käytännössä valmis.  Sitten vuosi 2022 meni ja vuosi 2023 meni ja kun tuli vuosi 2024 ja edelleenkään ei mitään varmaa tietoa uuden levyn julkaisuaikataulusta tullut niin toki minunkin uskoni alkoi vähän hiipua.

Loppu hyvin kaikki hyvin. Eli eilen kuuntelin uutta Cure -albumia ja tänään myös ja olen enemmän kuin tyytyväinen, voisi jopa sanoa että olen haltioissani! Songs Of A Lost World (2024)  on mestariteos, sen uskallan sanoa jo kolmen kuuntelun jälkeen. Ei yhtään huonoa tai keskinkertaista kappaletta. Tunnelma on levyn alusta loppuun ylevä uskomattoman pessimististä sanoituksista huolimatta!  Väkisinkin tulee mieleen Joy Divisionin parhaat biisit.   Ian Curtis päättyi itsemurhaan kirjoitettuaan sitä ennen joukon loistavia biisejä Joy Divisionille.  Myöhemmissä dokumenteissa bändikaverit sanoivat etteivät he tajunneet miten masentunut Ian oli. He luulivat että sanoitukset olivat pessimistitiä vain taiteellisesta syystä. Curen voimahahmo Smith  on kirjoittanut kaikki uuden levyn kappaleet ja vaikka ne ovat äärimmäisen pessimistisiä niin en usko että hän päätyy Curtisin valitsemalle tielle. Uskon että tämän albumin pessimismi ja tämä upea musiikki on sielunhoitoa ja vain ylevöittävää.

Luin tänään useamman englantilaisen rocklehden arvion tästä levystä ja ammattikriitikot tuntuvat suitsuttavan tätä levyä vielä enemmän kuin minä! Metacritic on arviointipisteytys jossa lasketaan suurimpien lehtien arvostelujen perusteella uudella levylle pisteluku. Sata on maksimi ja harvat levyt pääsevät yli 80. Curen uutuus sai 93 pistettä! Jos levy ei nouse Suomen listan kärkeen niin sitten olen aika pettynyt suomalaisten musiikkimakuun.       

Harri Huhtanen 2024

THE CURE: Songs Of A Lost World (2024) – osa 1

1.86.0-5LLX55WBHUKEWN6JO5OHVC4PPY.0.1-9

16 vuoden odotus on ohi! Tänään Cure  julkaisi pitkään ja hartaasti odotetun uuden studioalbuminsa! Olen nyt kuunnellut sen kolmeen kertaan ja se on erittäin hyvä!  Tätä tosiaan kannatti odottaa.

Tänään klo 22 bändi soittaa Lontoossa  levynjulkaisu -keikan ja sitä pääsee ilmeisesti katsomaan Soundin tarjoaman linkin avulla:

Soundi.fi https://www.soundi.fi/uutiset/the-cure-julkaisi-odotetun-uuden-albuminsa-asiaa-juhlistetaan-livestriimikeikalla/?utm_source=uutiskirje&utm_medium=soundi&utm_campaign=paivan-soundi&utm_term=tuoreimmat

Harri Huhtanen 2024

BOB DYLAN : The Live Recordings 1974 (2024) – osa 2

Kolmen viikon Kiinan matkani vuoksi sain tämän boksin kuunteluun vasta pari päivää sitten. Boksilla on yhteensä 27 levyä joista olen ehtinyt kuunnella vasta viisi ensimmäistä. Alkukuuntelun perusteella vaikuttaa siltä että nämä kaikki äänitteet ovat hyvälaatuisia soundboard -äänitteitä.  Valitettavasti kuitenkin boksin mukana tuleva tekstivihkonen on kovin vaatimaton ja siinä kerrotaan vain muutamia faktoja kiertueesta eli aiheesta kirjoitettu Wikipedia -artikkeli on paljon informatiivisempi. Lisäksi minulla on kanadalaisen dylanologin Glen Dundasin Dylan – kiertuekirja johon on listattu kaikki Dylanin konsertit settilistoineen (mikäli ne ovat olleet tiedossa).   

Vuoden 1974 kiertue oli Dylanin ensimmäinen kiertue vuoden 1966 jälkeen. Kiertue alkoi 3.1.74 ja päättyi 14.2.74. Keikkoja oli kaikkiaan 40 ympäri Amerikkaa 21 kaupungissa. Erikoista oli se että lippuja sai vain postimyynnistä. Lippujen määrä oli rajoitettu 600 000, mutta se ei riittänyt alkuunkaan eli hakemuksia tuli lähes 20 miljoonaa! Dylan ja The Band olisivat siis voineet tienata tästä kiertueesta monikertaisesti jos lippujen myynti ja keikkapaikat olisi järjestetty eri tavalla.Nykyrahassa  lippuja olisi mennyt kaupaksi yli 500 miljoonan dollarin edestä, mutta kun lippujen myyntiä oli rajoitettu niin Dylan ja The Band saivat tuosta vain kymmenesosan.   

Nyt julkaistu boksi on sikäli käänteentekevä että aikaisemmin vuoden 1974 kiertueesta on julkaistu vain kourallinen kappaleita. Eikä tämäkään boksi ole täydellinen sillä 16 keikkaa puuttuu. 24 keikkaa on nyt kuitenkin julkaistu eli boksi on lähes complete, koska settilistat illasta toiseen olivat melko samanlaisia      

Harri Huhtanen 2024

HECTOR: Kulttuuritalo, Pyhtää 2.8.2024 – osa 2

Monet luulevat että netistä löytyy kaikki tieto. Se ei pidä paikkaansa. Netti on fokusoitunut tulevaisuuteen eli tulevista tapahtumista on runsaasti tietoa, mutta auta armias kun tapahtuma on ohi niin voi olla todella vaikeaa ja joissain tapauksissa jopa mahdotonta löytää tietoa siitä. Hectorin kotisivuilla ei edes mainita sitä että hän esiintyi Pyhtäällä 2.8.24. Setlist FM ei myöskään tunnista tätä konserttia.  Nettitietojen perusteella voisi siis luulla ettei Hector edes esiintynyt Pyhtäällä, mutta noin 1000 konsertissa paikalla ollutta voisi perustellusti esittää vastalauseen tästä väitteestä. Valitettavasti minullakaan ei ole settilistaa, joten joudun kirjoittamaan tämän arvostelun tässä vaiheessa jo hieman hatarien muistikuvien perusteella.

Enisinnäkin: Mirandos -kiertue oli tässä vaiheessa vaihtunut Nostalgia NYT! -kiertueeksi. Miradandokselta ja Nostalgialta kuultiin joitain kappaleita mutta muutoin pääpaino taisi sittenkin olla Hectorin uudemmassa tuotannossa. Tosin voidaanko puhua ”uudesta” jos artisti on julkaissut viimeisen uutta materiaalia sisältävän studioalbuminsa jo 10 vuotta sitten?!

Hector oli jälleen hyvä ja samoin hänen power-bändinsä. Mutta jos nyt vertaan Helsingin, Hämeenlinnan ja Pyhtään keikkoja niin sanoisin että näistä kolmesta Hämeenlinnan keikka oli paras. Pyhtää ja Helsinki tulevat aika tasoissa toisena ja ero ykköseen on hiuksenhieno.   

Ilahduttavaa oli se, että nyt Hector taas luottaa siihen että hän muistaa kaikkien kappaleiden sanat sillä en nähnyt tekstiprompereita enää Pyhtäällä.  

Konsertin lopussa nähtiin hieno ilotulitus! En tiedä kuka sen maksoi mutta se oli hieno.  Olen iloinen siitä että Hector on lopettanut puheet lopettamisesta. On tärkeää että kappaleiden alkuperäinen tekijä esiintyy niin kauan kuin hänellä riittää kykyä ja motivaatiota siihen. Cover-artistit voivat parhaimmillaan olla todella hyviä, mutta alkuperäinen on aina alkuperäinen. Kukaan ei voi samaistua kappaleeseen niin hyvin kuin hän joka on kappaleen alun perin kirjoittanut ja esittänyt. Tiedän että kaikki eivät tämänkaltaista väitettä hyväksy, mutta luulen että olen tällä kertaa oikeassa.          

Text & Photo Harri Huhtanen  2024

MADONNA – osa 6

Vuonna 2008 Madonna julkaisi Justin Timberlaken kanssa videon nimeltä 4 Minutes. Siitä tuli globaali hitti! En olen nähnyt lopullisia tilastoja, mutta uskoisin että se oli vuoden 2008 katsotuin video maailmassa ja se siivitti hienosti Madonnan Hard Candy (2008) -albumin myyntiä.

Enemmistö rock- ja pop-artisteista tekee merkittävimmät levytyksensä ensimmäisen kymmenen tai viimeistään seuraavan kymmenen vuoden aikana ja sen jälkeen julkaisut ovat enemmän tai vähemmän keskinkertaisia. Toki poikkeuksia tästä ”säännöstä” löytyy, mutta jos puhutaan Greatest Hits-kokoelmista niiden osalta tämä 10-20 vuoden sääntö näyttäisi pätevän varsin hyvin. Artisti tai bändi voi tehdä hyvän albumin vielä 20 vuoden jälkeenkin mutta hitit syntyvät yleensä ensimmäisen tai viimeistään toisen kymmenvuotisjakson aikana. Nyt näyttää kuulemani perusteella siltä että  Madonna on poikkeus tästä säännöstä, sillä hän ei suinkaan tehnyt kaikkia isoja hittejään 1980- ja 1990-luvuilla, vaan vielä 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä Madonna julkaisi singlejä jotka menevät heittämällä hänen TOP20 biisiensä joukkoon ja ovat siten kelvollisia myös Madonnan Greatest Hits -kokoelmalle.

Kirjoitan näistä TOP20 biiseistä myöhemmin tarkemmin. Tämä on nyt vaan tällainen alustava huomio asiaan liittyen.            

Harri Huhtanen 2024               

Mike Oldfield: Light + Shade 2005 – johdanto, osa 2

Light + Shade -albumi on mainio esimerkki siitä, että jos pidät jostain artistista niin älä tee levyvalintoja kriitikoiden tai myyntilukujen perusteella, vaan osta kaikki artistin levyt ja tee omat päätelmäsi niistä oman kuuntelun perusteella. Koska Light+Shade ei aikanaan eli vuonna 2005 menestynyt kovin hyvin olivat odotukseni sen suhteen vähäiset. Mutta mitä tapahtuikaan? Olen nyt kuunnellut tämän 2CD:n julkaisun varmaan jo yli 10 kertaa ja joka kerralla olen alkanut pitää yhä enemmän tästä albumista.

Miksi Light + Shade on mielestäni niin hyvä albumi? Ensinnäkin tämä on rakenteellisesti erittäin tasapainoinen ja koukuttava levy jonka haluaa kuunnella alusta loppuun uudestaan ja uudestaan. Light -CD on meditatiivisempi, Shade-CD on taas hyvällä maulla tehtyä teknoa. Kokonaisuus on monessa mielessä uudenlaista Oldfieldiä, vaikka vanha melodisuus on tallella.      

Harri Huhtanen 2024