01 JACK BRUCE (1943-2014)

Onko skotlantilainen Jack Bruce maailman paras rock-basisti? Vastaan samoin kuin Voice Of Finland -kilpailun tuomarit yleensä vastaavat kun pitää pudottaa osa kilpailijoista: “tänään valituksi tulee…”. Muusikkoja on vähintään yhtä vaikeaa asettaa tiukkaan paremmuusjärjestykseen. Valintani teen sen perusteella mitä kuulen esimerkiksi hiljaittain virallisesti julkaistuilla Cream -yhtyeen vuoden 1968 keikkatallenteilla. Kuulen niillä jotain hyvin ainutlaatuista, eikä se johdu pelkästään siitä että Eric Clapton oli siihen aikaan Jimi Hendrixiin verrattava “kitarajumala”. Myös Bruce on liekeissä noilla keikoilla!

Kuten huippumuusikot yleensäkin, omisti Bruce koko elämänsä musiikille. Hän lähti kiertueille heti kun se oli mahdollista eli vuonna 1962. Ja hän jatkoi keikkailua aina 2010-luvulle saakka. Brucen uran eri vaiheiden lukeminen on hengästyttävää. Bruce oli “levoton sielu”, hän oli mukana lukuisissa bändeissä, mutta yleensä ne hajosivat tai jos eivät hajonneet niin hän ainakin lähti niistä pois jo 1-2 vuoden kuluttua. Lisäksi hänen soittoaan  voi kuulla yli 70:llä  eri albumilla. Soololevyjä Bruce ehti julkaista parikymmentä. Alkupään levyjä lukuunottamatta ne eivät kuitenkaan menestyneet kovin hyvin. Tähän vaikutti varmaan se, ettei Bruce tehnyt musiikillisia kompromisseja eli hänen sävellyksensä olivat usein musiikillisesti haastavia ja kuten jo nuorena, hän toi mielellään rockmusiikkiin mukaan jazz-elementtejä.  

Vaikka Bruce oli monessa mukana ja halusi koko ajan kehittyä ja uudistua ei hän päässyt menneisyyden “haamuja” pakoon. Maailmalla menestynyt supertrio Cream, joka oli koossa vain muutaman vuoden (1966-68) oli se, jonka musiikkiin hän joutui eri yhteyksissä elämänsä aikana yhä uudestaan palaamaan.

Brucen maksan toiminta heikkeni vuonna 2003 niin paljon että hänelle jouduttiin tekemään maksansiirto. Toipuminen operaatiosta ei aluksi sujunut suunnitelmien mukaan, sillä hänen kehonsa hylki uutta maksaa. Onneksi Bruce kuitenkin lopulta toipui. Sanon onneksi nimenomaa siksi että todennäköisesti tilanteen vakavuus sai Brucen ja rumpali Ginger Bakerin  väliaikaisesti sopimaan riitansa ja kun Eric Claptonkin saatiin mukaan, päästiin päivittämään Cream 2000-luvulle. Yhtye ei lähtenyt kuitenkaan kiertueelle vaan teki vuonna 2005 ainoastaan rajoitetun määrän keikkoja legendaarissa Lontoon Albert Hallissa sekä New Yorkin Madison Square Gardenissa.  Muistaakseni kaikki nämä keikat loppuunmyytiin ennätysajassa ja myöhemmin niistä julkaistiin LP:eitä, CD:eitä, DVD:eitä ja Blu-Ray -levyjä. Näillä levyillä uusi sukupolvi pääsi kuulemaan maailman kovinta rockbändiä, joka oli aluperin soittanut jäähyväiskeikkansa jo vuonna 1968!                  

Harri Huhtanen 2021