HASSISEN KONE LIVENÄ 2022 ! -osa 2

Keikkaa edeltävä päivä -osa 1

Olin ensimmäistä kertaa elämässäni Joensuussa. Oppaaksi olimme saaneet  pitkään Joensuussa asuneen ja vaikuttaneen muusikko, lauluntekijä, tietokirjailija, toimittaja ja nyttemmin myös romaanikirjailija Suonna Konosen. Tapasimme hänet hotelli Kimmelin aulabaarissa Juhannusaattona  24.kesäkuuta 2022. Päivä oli tukahduttavan kuuma. Suonna lupasi näyttää Hassisen Koneen historiaan liittyviä paikkoja.  Kävelimme aluksi teollisuusalueella ja tulimme rautatiesillalla, joka ylittää Pielisjoen . Vasemmalla oli suuri tehdasrakennus. Suonna kertoi, että tehdas valmisti mm. vaneria ja oli nykyään UPM:n omistuksessa. Se miten tämä liittyi Hassisen Koneeseen ilmeni kun pääsimme joen toiselle puolelle.  Vaikka oli kirkas päivänpaiste aloin joen toisella puolella tunnistaa tehdasnäkymää samaksi kuin mikä oli kuvattu iltavalaistuksessa Hassisen Koneen kakkosalbumin, Rumien Sävelien kanteen. Alangon  veljekset ovat kotoisin Joensuusta eli Suonnan “turistikierroksella” ilmeni että bändin kahden ensimmäisen albumin kuvissa on käytetty paikkoja, jotka ovat edelleen olemassa Joensuussa.  

Kävelykierros eteni Alankojen kotitalolle jota ei enää ole. Se on valitettavasti purettu ja paikalla on moderni omakotitalo. Mutta debyyttialbumin takakannen patsas jota olen aina pitänyt “hymypoikapatsaana” ja jonka ympärillä kaikki bändin jäsenet poseeraavat on edelleen olemassa. Nykyisin se sijaitsee Länsikadulla koulun edessä ja sen on tehnyt kuvanveistäjä Armas Hutri (1922–2015)  vuonna 1965. Naispuolisen veistoshahmon on sanottu esittävän seminaarin oppilasta, ja miespuolisen hahmon seminaarin opettajaa. Sortavalan seminaari aloitti toimintansa jo vuonna 1880 Kymölässä, jossa kansakoulunopettajia koulutettiin talvisotaan asti. Seminaarin rakennukset kärsivät sodan aikana pahoin ja lopulta koulu hajautettiin ympäri Suomea, koska mikään oppilaitos ei pystynyt ottamaan sitä kokonaisuudessaan suojiinsa. Joensuuhun Sortavalan seminaari siirrettiin jossain määrin supistettuna vuonna 1953. Olin aina ajatellut että bändin poseeraus patsaan kanssa oli jonkinlainen tsoukki, mutta kun patsaan tausta selvisi nyt minulle ymmärsin että bändin patsasposeeraus -kuvalla olikin syvällisempi merkitys.

Harri Huhtanen 2022

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s