1960- ja 1970-luvulla Englannissa tehtiin joitain albumeita, joiden elinkaari on todella pitkä. Osa niistä on kohta 60 vuotiaita ja osa on jo kypsässä 50 vuoden iässä. Mike Oldfieldin  mestariteos Tubular Bells (1973) täyttää toukokuussa 2023 50 vuotta ja kun ostin Tubular Bellsin 25-vuotisjuhlapainoksen vuonna 1998 niin olin aivan varma, että myös 50-vuotisjuhlapainos tullaan julkaisemaan. Ja nyt se on totta, sillä toukokuussa ilmestyy Tubular Bellsin 50-vuotisjuhlapainos. Siinä on joitain lisukkeita, mutta ei mitään dramaattista uutta eli jos diggaa Tubular Bellsiä niin saman musiikkinautinnon saa aikaisemmista painoksistakin. En tiedä ostanko itsekään tuota juhlapainosta, koska siinä on niin vähän uutta, julkaisematonta materiaalia.  

Olen varma että myös Tubular Bellsin 100 -vuotis juhlapainos tullaan julkaisemaan vuonna 2073, mutta valitettavasti minä ja Mike Oldfield emme ole sitä julkaisua enää todistamassa. Anglorock-musiikin parhaat teokset ovat saavuttaneet kaupallisesti saman aseman kuin Mozart ja kumppanit eli näitä teoksia myydään todennäköisesti satoja vuosia, koska erinomainen musiikki ei vanhene ja puhuttelee yhtä lailla eri aikakausien ihmisiä.        

Mike Oldfield on edelleen suosituin Englannissa, vaikka hän on asunut jo pitkään poissa kotimaastaan. Hänen kotistudionsa on nykyään Bahama-saarilla. Oldfieldin kotisivuilta ei löytynyt mainintaa siitä että hän itse osallistuisi juhlakonsertteihin eli ilmeisesti tämä juhlavuosi 2023 hoidetaan tribuuttikonserttien  voimalla. Ensimmäiset tribuuttikonsertit järjestettiin Englannissa jo helmikuussa 2023 ja niistä kuvia ja tarkempia tietoja täällä:

Harri Huhtanen 2023