Kate Bush: Lionheart 1978.

b8dbe631db0ee086e124813000f89cccKahden ensimmäisen Kate Bush albumin henkinen isä on tuottaja Andrew Powell sillä hän valitsi kappaleet ja soittajat. Kun debyttialbumi oli suuri menestys eli nousi brittilistan kolmospaikalla, oli Powell sitä mieltä että pitää takoa kun rauta on kuumaa! Kate lähetettiin Ranskaan, jossa aloitettiin pikapikaa toisen albumin äänitykset. Siellä Katen KT Bush Bandin jäsenet kokivat melkoisen yllätyksen, sillä vastassa odotti Andrew Powell oman studiomiehityksensä kanssa. Yhtyeen jäsenet joutuivat EMI:n pomojen ja tuottajan vaatimuksesta lähtemään. Yhtyeen unelma kansainvälisestä läpimurrosta oli luhistunut. Rumpali Charlie Morgan on kuitenkin todennut, etteivät bändin jäsenet kantaneet tästä jälkeenpäin kaunaa, sillä he tajusivat kyseessä olleen vain musiikkialan politikoinnin, ja myöhemmin Morgan itse teki jopa yhteistyötä Powellin kanssa. Bush oli tilanteen vuoksi aluksi poissa tolaltaan, sillä hän olisi ehdottomasti halunnut yhtyeen mukaan levylle. Olosuhteet Ranskassa olivat kuitenkin erinomaiset, ja tarvittava määrä kappaleita saatiin äänitettyä kymmenessä viikossa. Kokonaan uusien raitojen lisäksi materiaalina käytettiin monia jo ennen The Kick Inside -levyä tehtyjä sävellyksiä.

Lionheart ilmestyi siis samana vuonna kuin debyyttilevy. Ymmärtääkseni sitä on pidetty välityönä. En ole kuunnellut levyä vuosikausiin ja kun pari viikkoa sitten kaivoin tämän vinyylin hyllystäni yllätyin iloisesti, sillä debyyttilevystä tämä poikkeaa monella tavalla edukseen. Kappaleet muodostavat yhtenäisen jatkumon, ikään kuin ne olisi purkitettu samassa sesiossa. Katen laulu kuulostaa muutamilla kappaleilla luonnollisemmalta, hänelle ominainen kaunis ja kuulas äänenväri pääsee viimenkin oikeuksiinsa ja pikkutyttömäinen ylilaulaminen pysyy paremmin kurissa. Valitettavasti tälläkin levyllä on melkoisesti heikkouksia. Suurin ongelma ovat sanoitukset, joista monet ovat kuin suoraan murrosikäisen teinitytön päiväkirjasta. Tyttö on yksinäinen, tyttö kaipaa miestä ja mikä häkellyttävintä:

The more I think about sex
The beter it gets
Here we have a purpose in life
Good for the blood circulation
Good for releasing the tension
The root of our reincarnations

kate_bush_1409652377_crop_550x550Epäilemättä Kate puhuu asiaa, ongelma on vain se ,että kovin syvällisenä tuollaisia päiväkirjavuodatuksia ei kai voi pitää.  Mutta…mitä enemmän Lionheartia kuuntelen sitä paremmalta tämä kuulostaa! Olen paljon miettinyt miksi on näin, koska mitään elämää suurempia kappaleita tältä levyltä ei löydy. Ehkä se on juuri tuo jonkinlainen vapautuminen, joka Katen pianonsoitossa ja laulussa on jo tällä levyllä aistittavissa. Kate alkaa vähitellen opia sen maagisen taidon, jonka viljelyn hän vei huippuunsa Hounds Of Love albumilla. Kysymys on ajan pysäyttämisestä, ”I put this moment here” ,kuten Kate laulaa Hounds Of Lovella.  Minulla on Lionheart vain vinyylilevynä. A-puolen ehdottomasta paras kappale on Oh, England My Lionheart, jossa Kate onnistuu erkanemaan päiväkirjatasosta ja käsittelemään suurempia ja yleisempiä teemoja eli koko Englannin historiaa.  B-puoli on kokonaisuudessaan erittäin hyvä. Katen pianonsoitossa ja laulussa magiaa. Päätöskappaleet Coffee Homeground ja Hammer Horror antavat esimakua siitä, mihin suuntaan Kate on matkalla. Toukka on kuoriintumassa kotelostaan. Kolmannella levyllä kaikki onkin sitten jo muuttunut!

HYVÄ LEVY!   * * * * +

Harri Huhtanen 2008

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s