Helsinki 24.-26.2.2017 – osa 2

caesar_van_everdingen_-_amor_eine_glaskugel_haltendLauantai 25.2.17 alkoi tuhdilla aamiaisella täpötäydessä Marski -hotellin lobby-baarissa. Sitten aamukävely sohjoisella Bulevardilla ja tutustuminen Paul ja Fanny Sinebrychoffin taidemuseoon, jossa olimme olleet ainakin kahdesti aikaisemminkin. Alakerroksen täytti upea ja ainutlaatuinen tilausnäyttely, joka esitteli valtaosan hollantilaisen 1600-luvulla eläneen mestarin Caesar van Everdingen tuotannosta. Paikalle oli varattu myös opas, joka kertoi tunnin ajan tuon ajan maalaustaiteesta sekä erityisesti Everdingenin taulujen ja tyyliin taustoista.

Sinebrychoffin museosta on vain muutama kortteli Hietaniemen kauppahalliin, jossa on useita mielenkiintoisia lounaspaikkoja. Valitsimme viihtyisän, aitoitalialaisen Trattoria Corretton.  Risotto maksoi 19e, pizza 15e, ½ litraa talon punaviiniä 20e. Ai että oli hyvä pizza! Italialaiset pizzat ovat melkein aina paljon parempia kuin suomalaiset. Ilmeisesti paremman maun salaisuus on erilainen taikinapohja ja  tuoreet lisukkeet.

richard13-3-9356340Illalla oli vuorossa Kansallisteatterin uusi tulkinta Shakespearen klassikko -näytelmästä Richard  III. En ollut koskaan vieraillut Willensaunassa ja täytyy sanoa että ensikokemus oli hieno!  Katsomo oli yhdessä tasossa ja istumapaikkoja oli vain parisataa. Näyttämö oli matalalla ja kun meillä oli eturivin paikat tulivat näyttelijät välillä kirjaimellisesti iholle. Missään en ole nähnyt näyttämön katossa niin paljon valolaitteita kuin Willensaunassa, niitä oli varmaan parisataa eli valaistuksen sai pienellä näyttömällä fokusoitua ihan minne tahansa ja mistä kulmasta tahansa. Pääosan esittäjä Kristo Salminen tulkitsi hienosti vallanhimoista ja juonittelevaa Richard III:ta. Vanhanaikainen puvutus ja keskiaikainen musiikki loivat aidontuntuisen tunnelman näytökseen.

Näytelmän päätyttyä klo 21:15 olikin jo kiire takaisin Kampin ravintolakeskukseen. Illallinen nautittiin porukassa espanjalaista keittiötä edustavassa Bar Conissa, jossa oli tarjolla hyvä valikoima pintxo- sekä tapas -annoksia. Yhden annoksen hinnat vaihtelivat välillä 4- 15e ja ne sopivat hyvin porukalla jaettavaksi. Ruoka oli hyvää ja lähenteli sitä tasoa mitä saa esim. Barcelonan lounaspaikoissa, mutta muutoin miljöö oli aika ankea. Pöytä oli aivan liian pieni neljälle hengelle ja isolle määrälle ruokaa. Taustalla soi tolkuttomalla volyymilla tyhjänpäiväinen diskomusiikki. Lisäksi kaikki  ruuat tuotiin pöytään yhdellä kertaa, vaikka tarkoitus oli että ne olisi tuotu sitä mukaan kuin lautaset tyhjenivät. No, onneksi pääasia eli ruoka oli kohtalaisen hyvää. Bar Con ei kuitenkaan päässyt lähellekään sitä mihin Coco Grill oli yltänyt edellisenä iltana.

Bar Conista suuntasimme vielä Vaakuna -hotellin  uusittuun Casa Largoon. Hinnat siellä olivat aivan tolkuttomat: Irish Coffee 10e, Gin &Tonic 13e!,  jäätelökin 7e. Muistuivat mieleen Zurichin ajat vuonna 2013. Mutta kun ei oltu Sveitsissä, vaan Helsingissä. Aika ihmeellistä, mutta viime vuosina olen ollut havaitsevanani että Helsingin ravintoloiden hintataso on noussut aivan eri tahtia kuin palkat ja elinkustannusindeksi. Ilmeisesti kauppa käy hyvin kun voidaan koko ajan nostaa hintoja!

20170302hh

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s