Berliini 25.-31.3.2017 – osa 2

berliinifc2993Miten Berliini otetaan ”haltuun”?    Miten kannattaa liikkua? Missä kannattaa käydä?Tässä kolme vaikeaa kysymystä, jotka olivat heti kärkeen mielessäni tällä vasta toisella Berliinin matkallani. Ensimmäinen matka oli vuonna 1998 ja silloin olin kaupungissa lähinnä Dylanin keikan vuoksi. Tuo matka kesti vain muutaman päivän eli silloin Berliinistä sain vain ”maistiaiset”.  Tämä vuoden 2017 matka sen sijaan kesti viikon ja siksi pääsin vähän paremmin jyvälle siitä, mitä Berliinillä on tarjottavanaan turistille ja miten noita kohteita parhaiten pääsee katsomaan.

Miten Berliini otetaan ”haltuun”?  Vastaus on helppo: ei mitenkään. Tosin venäläiset ja liittoutuneiden sotilaat sen tekivät vuonna 1945, mutta hekin ovat poistuneet kaupungista jo 1990-luvulla. Sen jälkeen ja sitä ennen kapunkiin tuli valtava määrä turkkilaisia ja viime vuonna lisäksi tuhansia arabeja monesta eri maasta. Nykyään Berliinissä asuu 195 eri kansallisuutta ja ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia henkilöitä Berliinissä oleskelee useita satoja tuhansia, hurjimman arvion mukaan jopa miljoona. Monet heistä asuvat Berliinissä jo kolmannessa polvessa, paljon on myös laittomia siirtolaisia. Metrolla matkustaessa vaikutelmaksi tuli että joka neljäs tai viides matkustaja oli ulkomaalaistaustainen. Kaikkiaan Berliinissä on asukkaista 3,5 miljoonaa, mutta kun huomioidaan laittomat siirtolaiset voi todellinen määrä olla paljon suurempi.

Miten kannattaa liikkua?  Berliini laajeni valtavasti vuonna 1920, jolloin siihen liitettiin seitsemän muuta kaupunkia, 59 kylää ja 27 kartanoaluetta ja tämän jälkeen kaupungin väkiluku kasvoi kertaheitolla 3,8 miljoonaan!  Berliinin kaupungin halkaisija on noin 40km eli jokaisen useamman päivän kaupungissa viettävän kannattaa jo lentokentältä ostaa itselleen Berlin Wellcome Card (tai jokin sitä vastaava ”yleiskulkupassi”) jolla voi liikkua vapaasti kaikissa kaupunkialueen U- ja S-junissa, raitiovaunuissa ja busseissa. Kortti leimataan vain kerran ja sen jälkeen näytetään ainoastaan, jos tarkastaja sitä kysyy. Esimerkiksi metroasemilla pääsee vapaasti sisään ja ulos eli korttia ei tarvitse assemalta toiselle siirtyessä ”mankeloida” minkään laitteen läpi kuten niin monien muiden suurkaupungien metroissa.

Missä kannattaa käydä?  Vastauksia tähän kysymykseen on yhtä monia kuin mitä on eri mieltymyksiä eri ihmisillä.  Minusta tärkeää on kuitenkin tutustua myös kaupungin laita-alueisiin, koska päinvastoin kuin monessa muussa suurkaupungissa, ne eivät ole mitään nukkumalähiöitä, vaan usein satoja vuosia vanhoja entisiä ”pikkukaupunkeja” (asukasluku 50 000 -200 000), joilla on säilynyt oma erityisluonteensa, vaikka ne ovatkin jo pitkään olleet erottamaton osa valtavaa megapolia nimeltä Berliini. Tällä matkalla tutuiksi tulivat Berliinin itä-etelälaidalla sijaitseva Köpenick  (perustettu 1232) sekä länsi-pohjoislaidalla sijaitseva Spandau (perustettu 1232 ). Berliinin etelä-länsilaidan ehdoton vetonaula on tietysti Potsdam (perustettu 1345 ), joka on edelleen itsenäinen kaupunki, mutta sinnekin pääsee suur-Berliinin yleiskulkukortilla, kunhan maksaa muutaman euron lisää, jolloin korttiin tulee mukaan myös ns. C-vyöhyke, joka kattaa noin 10-20 km kapungin rajojen ulkopuolista aluetta.

20170402hh

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s