Pink Floyd: The Early Years 1965-1972 – Take 5

syd and jenny-113Kuten olen aikaisemmin todennut oli Pink Floydin The Early Years 1965-1972 -boxin julkaisu vuosi sitten (2016) merkittävä tapahtuma Pink Floydin pitkässä historiassa, sillä ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin he todella suostuivat avaamaan arkistonsa ja julkaisemaan merkittävän määrän kokonaan aikaisemmin julkaisemattomia äänitteitä. Siinä mielessä kyseessä oli vihdoinkin aito Pink Floyd ”Basement Tapes”- julkaisu. Valitettavasti kaikilta osin megaboksin mukana tulleet info-lehdykät eivät olleet yhtä perusteellisia ja siksi olen joutunut täydentämään näitä tässä julkaisemiani katsauksia muista lähteistä.

Ensimmäisen boksin nimi on CAMBRIDGE ST/ATION (PFREY1) ja se sisältää kaksi CD:tä sekä yhden DVD:n sekä samansisältöisen Blu-Ray -levyn.  CD2 -levyn olen arvioinut jo aikaisemmissa kirjoituksissani (Take 3 ja Take 2), joten nyt fokuksessa on CD1.

Tuleva Pink Floyd esiintyi vaihtelevilla kokoonpanoilla ja nimillä ennen vuotta 1965, mutta alkuvuodesta 1965 he onnistuivat pääsemään Deccan Lontoon studioille West Hampsteadiin  ja äänittivät Pink Floyd -nimellä kahdessa sessiossa kuusi kappaletta, jotka nyt viimeinkin, 51 vuotta äänittämisen jälkeen, näkevät ”päivänvalon”. Sessioista julkaistiin myös kourallinen superharvinaisia asetaatti -levyjä, joilla oli Decca -sessiossa äänitetyt kappaleet King Bee (James Moore) ja Lucy Leave (Syd Barrett) . Asetaattit valmistettiin promo -tarkoituksessa ja ne lähetettiin joillekin Lontoon pubien konserttien järjestäjille eli niiden avulla oli tarkoitus saada keikkoja uudelle bändille.

Syd-Barrett-to-his-girlfriend-Jenny-Spires-2-syd-barrett-37300294-312-500Julkisuuteen on tullut myös Syd Barrettin tyttöystävälleen Jenny Spiresille kirjoittamat kaksi kirjettä, joissa hän kuvaa bändin ensimmäistä sessiota. Kirjeistä ei kuitenkaan ole mitään mainintaa vuoden 2016 PF -megaboksin infolehtisissä. Syd kirjoittaa mm. seuraavasti (vapaamuotoinen käännös by HH):

”Kerron sinulle kaiken mitä tapahtui äänityksissä. Kuskasimme kamamme studioon, jossa oli karmaisevat valkoiset valot ja joka puolella johtoja ja mikrofoneja. Rogin vahvistin oli skreenin takana ja samoin Nickin. Hetken siinä sitten juteltuamme ja testattuamme että soittimet olivat balanssissa äänitimme viisi kappaletta putkeen. Mutta vain kitarat ja rummut äänitettiin. Tarkoitus on lisätä laulu ja piano ja niin edes päin ensi keskiviikkona. Jo tässä vaiheessa nauhat kuulostavat mahtavilta, erityisesti King Bee.”

Toisessa kirjeessään Syd kirjoittaa:

”Laulaessani minun pitää seisoa keskellä studiota kuulokkeet päässä muiden seuratessa toisessa huoneessa, en voi nähdä heitä, mutta he näkevät minut. Lisäksi tuskin kuulen mitä laulan.”

(jatkuu/ continues…)

Artikkelin täydentävistä tiedoista suurkiitos Pink Floyd -tutkija Glenn Poveylle, jonka upea THE COMPLETE PINK FLOYD (Carlton Books 2016, 448s.) sisältää myös paljon uusia, mielenkiintoisia tietoja Pink Floydin uran alkuvaiheista. 

Harri Huhtanen 2017 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s