Bob Dylan: The 1966 Live Recordings – Take 12

Dylan oli esiintynyt yksinään ja akustisesti haltioituneelle yleisölle Lontoon Royal Albert Hallissa kahtena peräkkäisenä iltana (9.-10.5.65). Tuskin kukaan tuolloin tiesi miten rajusti Dylan muuttaisi tyyliään jo pari kuukautta myöhemmin. Lähtölaukaus Dylanin uudelle, raaemmalle, sähköiselle tyylille oli 25. heinäkuun 1965 legendaarinen keikka Newportin folk-festivaaleilla.  Dylan oli päättänyt lähteä myös kiertueelle sähköisen bändin kanssa. 28.elokuuta 1965 hän esiintyi New Yorkissa Forest Hills Music Festivaaleilla ja 3.syyskuuta Los Angelesin kuuluisalla Hollywood Bowl -areenalla.  Näillä kahdella ”lämmittelykeikalla” Dylania säestivät Robbie Robertson (kitara), Levon Helm (rummut), Al Kooper (kosketinsoittimet) ja Harvey Brooks (basso). Jostain syystä varsinaiselta, 24.syyskuuta alkaneelta kiertueelta Kooper ja Brooks pudotettiin pois ja heidän tilalleen tulivat Richard Manuel (piano), Garth Hudson (kosketinsoittimet) ja Rick Danko (basso). Robertson ja Helm sen sijaan jatkoivat kokoonpanossa Näin jo syksyllä 1965 Dylanin säestysbändiksi tuli kokonaisuudessaan viisimiehinen, kanadalainen The Hawks -yhtye.

Dylan1965

Tällä kokoonpanolla Dylan jatkoi tiukkatahtista keikkailua 19. joulukuuta 1965 saakka. Jos Newportin keikka, jossa Dylan esitteli uuden sähköisen, kovavolyymisen rocktyylinsä, lasketaan mukaan, ehti Dylan konsertoida syksyllä ja loppuvuodesta 1965 peräti 40 kertaa Amerikassa.

Joulukuun loppu ja tammikuu 1966 pidettiin taukoa, mutta sitten taas 4.helmikuuta Dylan jatkoi Amerikan kiertuetta, tosin tässä vaiheessa Levon Helm jäi pois kokoonpanosta ja hänen tilalleen tuli Sandy Konikoff. Alkuvuoden 1966 kiertue Amerikan mantereella päättyi 23 konsertin jälkeen 26.maaliskuuta Kanadan Vancouveriin.

dylanhonolulu1966

Sitten seurasi lyhyt tauko ja kiertue jatkui Hawaiilla 9.huhtikuuta 1966 ja jälleen rumpali oli vaihtunut. Edessä olivat Australian ja Euroopan konsertit ja niissä rumpuja soitti Mickey Jones. Hawaiin konsertista ei ole toistaiseksi ilmaantunut minkäänlaista äänitettä, mutta ilmiselvästi se oli Australian kiertueen lämmittelykonsertti, koska se oli selkeästi erillään muista Amerikan konserteista.

Dylan ei ollut koskaan aikaisemmin konsertoinut Australiassa, joten tämä intensiivinen 11 päivän kiertue (13.-23.4.1966) oli täysin uudenlainen kokemus hänelle. Australiassa suurimpien kaupunkien etäisyydet ovat valtavia, mutta silti tässä lyhyessä ajassa Dylan ehti konsertoida Sydneyssä (2 konserttia), Brisbanessa, Melbournessa ( 2 konserttia), Adelaidessa ja Perthissä.  Toistaiseksi vain Sydneyn ja  Melbournen konserteista on löytynyt äänitteet. Muiden konserttien osalta dylanologit ovat joutuneet turvautumaan paikallisten lehtien konserttiarvioihin, joissa aika harvoin on kirjattu koko setti. Melbournen, Sydneyn ja myöhemmin Euroopan keikkojen perusteella voidaan kuitenkin päätellä ettei perussetti juurikaan vaihdellut, vaan koostui (aikaisemmin esittämäni mukaan) 15 kappaleesta, joista 7 kuultiin akustisessa osuudessa ja loput 8 sähköisessä osuudessa.

Harri Huhtanen 2018

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s