Miksi Toulouse? Miksi ei? Uusien matkakohteiden valitseminen on jo itsessään pieni seikkailu. Sitä harkitsee jotain kohdetta ja sitten muuttaa mielensä ja innostuu jostain toisesta kohteesta ja sitten kolmannesta. Nojatuolimatkailu kun on nykyisen informaatioähkyn aikana niin helppoa, että mistä tahansa kohteesta pystyy netistä hankkimaan yllättävän tarkat ennakkotiedot jo ennen matkaa. Toista oli vielä esim. 1980-luvulla, jolloin matkustaja oli vähäisen matkatoimistojen tarjoaman informaation sekä satunnaisten matkakirjojen tarjoaman tiedon varassa. Nykyään Google mahdollistaa sen että voi jo kotoa käsin vaikkapa vaeltaa kohdekaupungin katuja. Miksi siis ylipäätään tuhlata rahaa matkustamiseen?  Koska tarkinkaan tieto ei tarjoa yhtä voimakasta elämystä kuin se että on itse fyysisesti paikan päällä ja kokee asiat reaaliajassa ja kokonaisvaltaisesti. Siksi matkustaminen edelleen kannattaa ja siihen käytetyt rahat ovat yleensä hyvin käytettyjä rahoja. Tällä kertaa päädyin siis valitsemaan Toulousen, koska olen aivan liian vähän matkustanut Ranskassa ja ennakkotietojen perusteella kohde vaikutti todella mielenkiintoiselta.  Vähäiseen Ranskan matkailuuni syynä on ollut se, etten osaa Ranskan kieltä ja pelko siitä, etteivät ranskalaiset osaa englantia. Ainakin Pohjois-Ranskassa tähän ongelmaan olen törmännyt useita kertoja.  Niinpä päätin nyt kokeilla minkälaista olisi Etelä-Ranskassa, koska olin lukenut että kulttuuri ja ihmiset siellä ovat erilaisia kuin Pohjois-Ranskassa. Pyrenneitten alue on jossain määrin kulttuurillisesti lähempänä Barcelonan alueen kulttuuria kuin Pohjois-Ranskan kulttuuria.  Toulouse oli itsenäinen kreivikunta lähes 500 vuoden ajan. Vasta vuonna 1271 se liitettiin Ranskaan. Tämä hallinnollinen liitos ei kuitenkaan muuttanut alueen omaleimaista kulttuuria ja kieltä. Alue tunnettiin sydänkeskiajalla Oksitaniana ja siellä syntynyt trubaduurikulttuuri perustui oksitanian kieleen. 1300-luvulla kulkutaudit, erityisesti rutto, vähensivät kuitenkin kaupungin väestöä niin paljon, että 1400-luvulla Toulousessa oli enää 19 000 asukasta.  Vanhan sanonnan mukaan se mikä ei tapa vahvistaa ja niin kävi Toulousellekin eli väestökadosta huolimatta kaupunki alkoi todella kukoistaa 1400-luvulta alkaen. Mutta siitä lisää myöhemmin…

Harri Huhtanen 2018