VIRON MATKA 24.-26.5.2019 -osa 2

Lauantai 25.5.2019 – Tarton Kansallismuseo

tarttokansallismuseo2019

Muistaakseni kävin ensimmäisen kerran Tartossa 1990-luvun loppupuolella. Silloin kaupungissa oli vielä paljon kunnostamattomia puutaloalueita, mutta 2000-luvun matkoillani olen huomannut että vuosi vuodelta kaupungin ilme siistiytyy neuvostoaikojen jäädessä yhä kauemmas menneisyyteen. 50 vuoden neuvostoaikana ikivanha yliopistokaupunki Tartto pääsi jo aika pahasti rapistumaan, mutta vuoden 1991 itsenäisyyttä seurasi uudelleenrakentamisen ja kunnostuksen aika. Nykyään tämän vajaan 100 000 asukkaan kaupungin keskusta on verrattavissa samankokoisiin kaupungeihin eri puolilla Pohjois-Eurooppaa. Uusia liikkeitä ja tarjontaa on paljon ja keskustan toiseen laitaan on jopa rakennettu uusi, 2000-luvun vaatimukset täyttävä ostoskeskus, vanhan pahasti ränsistyneen tilalle, joka oli toiminnassa vielä 1990-luvulla ensimmäistä kertaa kaupungissa vieraillessani.  Neuvostoajasta muistuttaa keskustassa enää muutama 1950-luvulla rakennettu, ruma kerrostalo.

Koska Tarton perusnähtävyydet olin nähnyt jo moneen kertaan olin sopinut että ryhmämme poikkeaa ennen hotelliin asettumista kaupungin ulkopuolella sijaitsevassa upeassa, uudessa Kansallismuseossa (Eesti Rahva Muuseum), joka jo rakennuksena on nähtävyys. Uusi Kansallismuseo päätettiin rakentaa juuri Tarttoon perinteitä kunnioittaen, sillä Viron ensimmäinen Kansallismuseo (1909) oli nimenomaa sijainnut siellä. Järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu, jonka voitti kolmen arkkitehdin ehdotus nimeltään Muistojen Kenttä . Kesti 10 vuotta ennen kuin museo valmistui, avajaiset järjestettiin syyskuussa 2016. Tämä valtava rakennus (pituus 356 metriä, pinta-ala 33 876 m²) sijoitettiin kaupungin ulkopuolelle, entiselle Raadin lentokentälle.

tarttokielikartta

Museo on täynnä uusinta tekniikkaa. Näyttelyesineiden vieressä on e-taulut, joiden kieltä voi vaihtaa nappia painamalla eli kaikille esineille löytyi pienen harjoittelun jälkeen suomenkieliset selostukset. Alakerrassa esitellään laajalti suomalaisugrilaisten kielien levinneisyyttä maailmalla. Ikävä tilanne on se, että valtaosa suomalais-urgilaisista kielistä on jo kuollut tai kuolemassa eli joitain noista kielistä puhuu enää muutama kymmenen ihmistä. Suomen kieli on pärjännyt parhaiten tässä taistossa eli suomenpuhujia on yli 6 miljoonaa, mutta maailman mittakaavassa tämäkin on kovin vähän. Viron kielen puhujia on vain 1,3 miljoonaa ja siksi on ymmärrettävää että he tuntevat sukulaisuutta juuri meitä kohtaan, ovathan kielemme ja kulttuurimme kuitenkin kovin lähellä toisiaan. Kielihuoneessa oli kuulokkeita, joiden avulla saattoi kuunnella kaikkia suomalais-ugrilaisia kieliä, myös jo kuolleita. Täytyy sanoa että valtaosa niistä oli niin kaukana suomen kielestä, ettei niistä kyllä ymmärtänyt yhtään mitään.

Tarton uusi Kansallismuseo on arkkitehtoninen mestariteos ja laajojen kokoelmien esittelyssä on käytetty nykyistä state-of-art -tekniikkaa eli kohdetta voi lämpimästi suositella kaikille Tarton matkaajille!

(jatkuu…)

Harri Huhtanen 2020      

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s