Suomalaiseen menttaliteettiin ei sovi se, että jotain luovutetaan ilman taistelua. Todellisuudessa vuonna 1808 tilanne oli kuitenkin se, ettei Viapori olisi voinut voittaa taistelua, sillä ennen antautumissopimusta Venäjä oli jo valloittanut Helsingin ja suuren osan Etelä-Suomea. Viapori olisi siis voinut pärjätä orastavassa taistelussa vain jos meritse olisi tullut tuhansia ruotsalaisia taistelijoita, mutta kun niitä ei saatu, oli Cronstedtin järkevintä antautua.  

Tutustuminen Suomenlinnaan 23.-24.6.2019 – osa 2

Miksi Suomenlinna rakennettiin? Ruotsi alkoi olla pulassa Venäjän suhteen. 1720- ja 1740-luvuilla Venäjä oli hyökännyt Suomeen ja Ruotsi oli aika voimaton estämään venäläisten terrorismia. Kun Ruotsi sitten menetti Kymenlaakson Venäjälle 1740-luvulla oli heidän pakko ryhtyä toimenpiteisiin, sillä muutoin koko Suomi olisi menetetty. Fredrik I  päätti että Ruotsi vahvisti Suomen puolustusta rakentamalla Loviisan ja Helsingin edustalle voimakkaat puolustuslinnoitukset.  Ongelmana oli kuitenkin raha. Ruotsilla ei ollut tarpeeksi rahaa suunnitelmien toteuttamiseen eikä edes Ranskan lahjoitus auttanut asiaa. Niinpä Ruotsi päätti keskittyä Helsingin edustan linnoittamiseen. August Ehrensvärdin (1710-72) ja Daniel Af Thunbergin  (1712-88) johdolla Suomenlinnan puolustusjärjestelmä saatiinkin melkein valmiiksi. Onnettomuus onnessa oli se, että sitten kuitenkin venäläiset nappasivat Sveaborgin itselleen kun se lopultakin alkoi olla valmis! Linnoituksen komentajana toimi siihen aikaan Carl Olof Cronstedt ( 1756-1820), joka myöhemmin sai maanpetturin maineen, koska hän luovutti linnoituksen venäläisille ilman taistelua. Todellisuudessa Cronstedt teki venäläisten kanssa sopimuksen siitä, että jos ruotsaliset apujoukot eivät saavu tiettyyn päivään mennessä luovuttaa hän linnoituksen ilman taistelua. Hän ajatteli siis järkevästi.  Silloiset joukot eivät olisi pärjänneet Venäjän armeijalle ja kun täydennystä ei tullut määräpäivään mennessä vältti Cronstedt tarpeettoman verenvuodatuksen antautumalla. Todennäköisesti Cronstedtin ratkaisu oli oikea, siihen aikaan sitä vain ei oikein kukaan ymmärtänyt.

 Harri Huhtanen 2020