Jelgavan matka 3.8.2019 – osa 1

Jelgavaan vuonna 1772 valmistunut Kuurinmaan herttuan palatsi on Balttian suurin palatsirakennus. Siellä ovat vierailleet tai jopa asuneet useiden maiden kuninkaat, kuten Ranskan kuningas Ludvig XVIII perheineen, Ruotsin kuninkaat Kaarle XII ja Kustaa Aadolf, Saksan keisari Vilhelm II. Lisäksi palatsi on majoittanut useita kuuluisia taiteilijoita mm. Schumannin, Wagnerin ja Rubinsteinin. Jopa itse Casanova on ollut siellä Kuurinmaan herttuan vieraana!   

Vaikka Latvia on pinta-alaltaan ja väestöltään paljon Suomea pienempi on maassa huomattavasti enemmän kulttuurikohteita kuin syrjäisessä Suomessa. Saksalaiset, puolalaiset, liettualaiset, ruotsalaiset ja venäläiset ylimykset ovat satojen vuosien aikana rakentaneet maahan uskomattomat yli 1000 kartanoa ja yli 100 keskiaikaista linnaa!  Tosin niistä suuri osa on aikojen saatossa tulipalojen, sotien ja autioitumisen vuoksi päässyt pahasti rappeutumaan. Niinpä viimeisen sadan vuoden aikana latvialaiset ovat yrittäneet pelastaa kulttuuriaarteistaan kaiken sen mikä on pelastettavissa ja osa kohteista onkin nykyään hienosti kunnostettuja ja restauroituja.

Jelgava on Latvian neljänneksi suurin kaupunki, siellä on nykyään n. 60 000 asukasta. Jelgava sijaitsee vain reilun 40km päässä Riikasta ja sinne on hyvä junayhteys. Vaikka Jelgava on Latvian mittakaavassa suurehko kaupunki on siellä edelleen aika vähän turismia, sillä kaupungin vanha keskusta tuhoutui melko perusteellisesti toisessa maailmansodassa. Nykyään keskustan talokanta koostuu enimmäkseen tylyistä, huonokuntoisista 1950- ja 1960-luvun betonirakennuksista, jotka on rakennettu Neuvostoliiton valtakaudella.

Kaupungissa on kuitenkin edelleen yksi maailmanluokan nähtävyys eli 1700-luvulla Kuurinmaan herttualle Ernst Johann von Bironille rakennettu Jelgavan palatsi, joka on koko Balttian alueen suurin palatsirakennus. Samalla paikalla oli ollut satojen vuosien ajan Jelgavan linna, jonka Biron tylysti määräsi purettavaksi hulppean palatsinsa tieltä.  Rakennustyyli jäljittelee Versaillesin palatsia. Jelgavan palatsin suunnitteli kuuluisa italialainen arkitehti Francesco Bartolomeo Rastrelli, jonka toinen tunnettu työ on Pietarin talvipalatsi.  Jelgavan palatsissa on yli 700 huonetta ja siellä on asunut vuosikausien ajan useita Ranskan vallankumousta paenneita ylimyksiä. Lukemani perusteella palatsin sisätilat eivät ole enää yhtä vaikuttavia kuin 1700-luvun lopussa, sillä sisätilat ovat kärsineet paljon tulipalojen ja erityisesti ensimmäisen maailmansodan vuoksi. Vuonna 1919 venäläisjoukot nimittäin ryöstivät valtaosan palatsin taideaarteista ja kuljettivat ne  Pietariin.  Palatsi on nykyään kaupungin omistuksessa ja siellä toimii maatalouskorkeakoulu, siksi vain osa huoneista on avoinna yleisölle.

Palatsin vuoksi päätimme kuitenkin uhrata yhden matkapäivän Jelgavaan. Vaikka nykyään netistä saa erittäin paljon ja hyvää informaatiota matkan suunnitteluun niin siltikin yllätyksiin on matkoilla edelleen syytä varautua. Niinpä Jelgavan matka ei mennytkään alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Harri Huhtanen 2020