Sunnuntai 1.9.2019 – Herttoniemen kartano, osa 2

Yleisöesittelykierroksella tutustuttiin kartanon laajaan puutarhaan, joka muodostuu barokkipuutarhasta sekä englantilaisesta puutarhasta. Puutarhan suunnittelun aloitti jo 1760-luvulla linnoitusupseeri ja arkkitehti Bengt von Spångenin. Nykyisen muotonsa ja laajuuteensa (15 hehtaaria) puutarhat saivat 1800-luvun alusta, suomalaissyntyisen amiraali Carl Olof Cronstedtin omistajakaudella. Huippukautenaan Herttoniemen kartanoon kuului peräti 1800 hehtaaria ympäröiviä maita. Kartano myös työllisti paljon paikallista väkeä, sillä kamaripalvelijan, tarjoilijan, kamarineidin, mamsellin, keittiöapulaisen, piikojen, kuskin, tallirenkien ja muonamiesten lisäksi Herttoniemessä asui 1810-luvulla ruukuntekijöitä, seppä ja useita torppareita. Cronstedtin kuolinvuonna 1820 kartanossa mainitaan olleen 8 renkiä, 11 piikaa, 17 muonamiestä ja 6 torpparia.

Cronstedtin aikaan liittyy merkittäviä tapahtumia Suomen historiassa. Helmikuussa 1808 venäläiset vyöryivät voimalla idästä Suomen rajan yli. Jo maaliskuussa joukot olivat päässeet Helsinkiin ja tulittivat Viaporia (nykyisin Suomenlinna). Venäläiset vaativat Viaporin päällikkönä toiminutta Cronstedtia antautumaan. Lopulta 8. toukokuuta Cronstedt suostui antautumaan kun hän ei saanut apujoukkoja Ruotsista. Häntä pidettiin maanpetturina. Ylisotaoikeus oli jo tuominnut hänet kuolemaan mutta Venäjän keisari Aleksanteri I vaati hänen armahtamistaan ja sai lopulta vaatimuksensa läpi. Cronstedt vietti viimeiset vuotensa (1813-20) Herttoniemen kartanon nykyisessä päärakennuksessa, jossa hän  kuoli 7.huhtikuuta 1820, 64-vuotiaana.    

Harri Huhtanen 2021