Helsinki 31.8.- 1.9.2019 – osa 2

Sunnuntai 1.9.2019 – Herttoniemen kartano, osa 1

Herttoniemen lähiössä on runsaasti ulkoilualueita ja meri lähellä. Siksi alueen asuntojen hinnat ovat viime vuosina nousseet kiivaaseen tahtiin.

Helsinki on kotimaan matkailun kannalta erinomainen paikka, koska aina löytyy uusia mielenkiintoisia kohteita kunhan vaan osaa niitä etsiä. En ollut koskaan käynyt kahdeksan kilometrin päässä Helsingin keskustasta sijaitsevassa Herttoniemessä, mutta tätä elokuun matkaa suunnitellessa satuin törmäämään Herttoniemen kartanosta  kertovaan artikkeliin ja päätin että sinne pitää tällä matkalla päästä. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua kartanoon vain kesäaikaan sunnuntaisin, jolloin siellä järjestetään myös opastettu yleisökierros. Sen jälkeen kun Helsingin metrolinja valmistui on matkanteko Herttoniemeen vauhdittunut aivan olennaisesti. Rautatieasemalta ja Kampista pääsee Herttoniemeen 11 minuutissa! Herttoniemen metroasemalta tosin pitää sitten kävellä vielä noin kilometri ennen kuin saavutaan kartanon alueelle.

Kaupunginosana 26 000 asukkaan Herttoniemi on viime aikoina kasvattanut suosiotaan ja osittain tähän vaikuttaa varmaan nopea metroyhteys sekä alueen luonnonläheisyys. Herttoniemessä on peräti 17 puistoa! Niistä kolme suurinta ovat Herttoniemenrannan puisto, Herttoniemen kartanon puisto ja Porolahdenpuisto, jotka kaikki ovat yhteydessä toisiinsa ja sijaitsevat aluetta ympäröivän lahden rannalla. Herttoniemi on myös Helsingin vanhinta asuttua aluetta, koska sieltä on löydetty pronssikautisia esineitä ja oletetaan että alueella on ollut pieni kylä jo 1300-luvulla. Varmuudella ei tiedetä mistä alueen nimi on peräisin. Erään teorian mukaan nimi olisi lähtöisin vuonna 1405 Porvoon käräjillä lautamiehenä toimineelta rälssimies Laurens Hertoghelta, joka on omistanut tiloja alueella. Ei myöskään tiedetä miten pitkään Herttoniemessä on ollut kartanorakennus, koska alkuperäinen hirsirakennus ei ole säilynyt. Nykyinen kartanon päärakennus sijaitsee eri paikassa kuin alkuperäinen hirsistä tehty kartano. Nykyinen kartano on suunniteltu asuinrakennukseksi 1800-luvun alussa. Päärakennuksen rungon muodostaa 1700-luvulla rakennetun Herttoniemen fajanssitehtaan entinen polttimorakennus, joka on muutettu asuinrakennukseksi arkkitehti Pehr Granstedtin suunnitelmien mukaisesti vuoden 1813 jälkeen. Rakennus on kaksikerroksinen ja satulakattoinen.

Kartanon mailla on ollut lukuisia omistajia satojen vuosien aikana. Kartanon historiallisesti merkittävimmät tapahtumat ajoittuvat kuitenkin vuosiin 1752-1925. Viimeinen kartanon omistanut yksityishenkilö oli  maanviljelysneuvos J.G. Bergbom, jonka punaiset kansalaissodan alussa vuonna 1917 häikäilemättömästi murhasivat kartanon aamiaispöytään . Bergbomin perikunta päätti tuolloin lahjoittaa kartanon  Svenska Odlingens Vänner i Helsinge-yhdistykselle, jonka tuli perustaa alueelle museo. Museo aloitti toimintansa 1925.            

Harri Huhtanen 2021                 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s